Hizb-ul-Mujahideen — Jammu ja Kashmirin militanttiryhmä (perustettu 1989)

Hizb-ul-Mujahideen — historia, ideologia ja vaikutus Jammu ja Kashmirin konfliktiin; perustettu 1989, johtajat, jäsenten taustat ja kansainväliset yhteydet.

Hizb-ul-Mujahideen (HM) on yksi suurimmista Jammussa ja Kašmirissa toimivista militanttiryhmistä, joka toimii Azad Jammusta ja Kašmirista käsin ja ajaa kiistanalaisen alueen yhdistämistä ja koko Kašmirin alueen yhdistämistä Pakistanin kanssa. HuM on perustamisestaan lähtien halunnut myös Kashmirin islamisointia.

HuM perustettiin vuonna 1989 Kashmirin laaksossa, ja sen johtajana toimi mestari Ahsan Dar. Intian aseistetut joukot pidättivät Darin myöhemmin joulukuun 1993 puolivälissä. HuM:n kerrottiin perustetun Jamaat-e-Islamin (JeI) militanttiseksi siiveksi Pakistanin ulkomaantiedustelupalvelun (ISI) käskystä vastatakseen Jammu-Kashmirin vapautusrintamaa (JKLF), joka oli kannattanut osavaltion täydellistä riippumattomuutta valtioista. Monet Hizbin varhaisista kaadereista olivat entisiä JKLF:n jäseniä.

Historia ja johto

Hizb-ul-Mujahideen kasvoi nopeasti yhdeksi alueen näkyvimmistä militanttiryhmistä 1990-luvulla. Ahsan Darin jälkeen merkittäväksi johtohahmoksi nousi Syed Salahuddin (tunnettu myös nimellä Mohammad Yusuf Shah), joka on usein nähty ryhmän poliittisena ja sotilaallisena johtajana. Salahuddin siirtyi Pakistanin hallinnoimalle puolelle Kašmiria ja toimi myös laajempien jihadististen koalitioiden edustajana.

Tavoitteet ja ideologia

Ryhmän ensisijaisena tavoitteena on Jammu ja Kašmirin liittäminen Pakistaniin sekä alueen poliittinen ja uskonnollinen muokkaaminen islamilaisempaan suuntaan. Hizb-ul-Mujahideen on ollut kriittinen sekulaareja ja itsenäisyyttä ajavia liikkeitä kohtaan, kuten JKLF:ää, ja pyrkinyt korvaamaan ne näkemyksellään islamilaisesta hallinnoinnista.

Toiminta ja taktiikat

HuM on harjoittanut aseellista vastarintaa Intiaa vastaan käyttäen muun muassa partisaanitaistelua, hyökkäyksiä turvallisuusjoukkoja vastaan, aseellisia välienselvittelyjä ja etupäässä paikallista rekrytointia. Ryhmän toimintaan on liittynyt myös iskuja siviilejä vastaan ja kohdistettuja salamurhia poliittisia vastustajia sekä yhteistyötä Intian valtion kanssa pidettyjä henkilöitä kohtaan. Toiminta on vaikuttanut voimakkaasti alueen turvallisuustilanteeseen ja siviiliväestön arkeen.

Ihmisoikeuskysymykset ja seuraukset

Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet sekä militanttien että turvallisuusjoukkojen ylilyönneistä konfliktin aikana. Joidenkin raporttien mukaan militanttiryhmät, mukaan lukien Hizb-ul-Mujahideen, ovat osaltaan vaikuttaneet väkivaltaiseen painostukseen, pakkoihin ja väkivaltaisiin tekoihin, jotka johtivat muun muassa Kashmirin hinduvähemmistön (kashmirilaiset panditit) laajaan pakoiluun 1990-luvun alussa. Samanaikaisesti Intian turvallisuusjoukot ovat saaneet kritiikkiä liioitelluista voimatoimista ja ihmisoikeusloukkausten ilmentymistä alueella.

Suhde Pakistanin valtion toimijoihin ja rahoitus

Hizb-ul-Mujahideen on saanut arvostelua ja epäilyjä yhteyksistä Pakistanin turvallisuuspalveluihin, erityisesti ISI:hin. Useat analyyttikot ja viranomaiset ovat katsoneet, että ryhmän toimintaan on vaikuttanut Pakistanin tarjoama tuki, joka on sisältänyt koulutusta, logistiikkaa ja aseita. Toisaalta Pakistan on kiistänyt suoran ohjauksen ja on pitkään pitänyt rooliaan alueen konfliktissa kiistanalaisena.

Poliittinen vaikutus ja nykytilanne

Hizb-ul-Mujahideen on ollut sekä sotilaallinen että poliittinen toimija, jolla on ollut vaikutusta paikalliseen yhteiskuntaan ja konfliktin dynamiikkaan. 2000-luvulla ryhmän toimintakyky ja merkitys ovat vaihdelleet Intian turvallisuusoperaatioiden, sisäisten jakautumisten ja muuttuneen geopoliittisen tilanteen seurauksena. Joitain jäseniä on pidätetty, osa on vetäytynyt tai siirtynyt muihin liikkeisiin, ja rekrytointi on vuosien mittaan vaihdellut.

Kansainvälinen reaktio

Hizb-ul-Mujahideen on eri aikoina joutunut kansainväliseen tarkasteluun ja joidenkin maiden poliittiseen sekä oikeudelliseen huomioon, mutta maiden väliset linjaukset ja luokitukset ovat vaihdelleet. Konfliktin laajempi ratkaiseminen on edelleen poliittinen ja diplomaattinen haaste, jossa militanttiryhmillä, paikallisilla poliittisilla toimijoilla ja alueellisilla sekä kansainvälisillä valtioilla on omat roolinsa ja intressinsä.

Yhteenveto

Hizb-ul-Mujahideen on ollut keskeinen toimija Jammu ja Kašmirin konfliktissa vuodesta 1989 lähtien. Sen agendaan kuuluu alueen liittäminen Pakistaniin ja islamilaisen hallinnon edistäminen. Ryhmän toiminta on muokannut alueen poliittista maisemaa, vaikuttanut siviiliväestön turvallisuuteen ja herättänyt laajoja keskusteluja kansainvälisestä sekä alueellisesta turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista. Konfliktin ratkaiseminen edellyttää poliittista tahtoa, laaja-alaista vuoropuhelua ja toimia, jotka vähentävät väkivaltaa ja suojelevat siviilejä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Hizb-ul-Mujahideen (HM)?

Kysymys: Mitä muuta HM haluaa Pakistanin kanssa yhdentymisen lisäksi?

K: Milloin HM perustettiin ja kuka oli sen johtaja?

K: Pystyikö Dar jatkamaan HM:n johtamista vuoden 1993 jälkeen?

K: Miksi HM tiettävästi perustettiin?

K: Keitä olivat monet Hizbin varhaisista kaadereista?

K: Mistä käsin HM toimii?

Hae kirjaimella