Hyperkalemia – korkea veren kaliumpitoisuus: oireet, syyt ja hoito

Hyperkalemia – oireet, syyt ja hoito: tunnista korkea kaliumpitoisuus, riskit (sydämen rytmihäiriöt), lääkkeet ja munuaisyhteydet sekä selkeät hoito- ja ehkäisyneuvot.

Hyperkalemia tarkoittaa sitä, että veren kaliumpitoisuus on liian korkea. Yleisesti hyperkalemiaksi katsotaan seerumin kaliumpitoisuus yli noin 5,0 mmol/l; arvo yli 6,0–6,5 mmol/l on vakava ja voi olla hätätilanne. Liian korkea kaliumpitoisuus voi häiritä sydämen sähköistä toimintaa ja johtaa epänormaaleihin rytmihäiriöihin, jotka voivat olla hengenvaarallisia.

Mistä hyperkalemia johtuu?

Yleisimpiä syitä ovat:

• Vähentynyt kaliumin eritys munuaisten kautta – esimerkiksi krooninen munuaisten vajaatoiminta tai äkillinen munuaisten toiminnan heikkeneminen.
• Lääkkeet, jotka nostavat kaliumpitoisuutta tai estävät kaliumin eritystä (esimerkiksi kaliumia säästävät diureetit kuten spironolaktoni, ACE:n estäjät ja ATR-salpaajat, jotkin tulehduskipulääkkeet, hepariini, trimetopriimi ja jotkin immunosuppressiiviset lääkkeet).
• Solujen hajoaminen tai kaliumin siirtyminen verenkiertoon – esimerkiksi trauma, palovammat, rabdomyolyysi tai nopea kasvainhajoaminen (tumor lysis).
• Lisäravinteet tai suonensisäiset liuokset, jotka sisältävät kaliumia.
• Metabolinen asidoosi ja lisämunuaisten vajaatoiminta (esim. lisämunuaiskuoren vajaatoiminta) saattavat lisätä veren kaliumpitoisuutta.
• Virheellinen näyte (pseudohyperkalemia) – esimerkiksi hemolyysi näytteenoton aikana, erittäin korkea leukosyytti- tai trombosyyttimäärä voi antaa virheellisen korkean tuloksen.

Kenellä riski on suurin?

Hyperkalemiaa esiintyy todennäköisemmin:

• henkilöillä, joilla on munuaissairaus
• iäkkäillä potilailla
• diabetesta tai sydänsairautta sairastavilla
• niillä, jotka käyttävät edellä mainittuja lääkkeitä tai saavat kaliumia sisältäviä valmisteita

Oireet

Hyperkalemia on usein oireeton, erityisesti lievissä tapauksissa. Kun oireita ilmenee, ne voivat olla:

• lihaskivut tai -heikkous
• puutuminen tai pistely
• vatsaoireet kuten pahoinvointi
• rytmin häiriöihin liittyvät oireet: sydämentykytys, huimaus tai pyörtyminen

Sydämen sähköisessä toiminnassa tapahtuvat muutokset näkyvät usein ensin elektrokardiogrammissa (EKG) ja voivat edeltää kliinisiä oireita.

Diagnoosi ja mitä tutkimuksissa otetaan huomioon

Hyperkalemia varmistetaan veren kaliumpitoisuuden mittauksella. Tärkeitä huomioita:

• Varmista, ettei näyte ole hemolysoitunut (pseudohyperkalemia).
• Ota toistettava näyte tarvittaessa ja arvioi samanaikaiset arvojen (kreatiniini, natrium, verenkuva, pH) muutokset.
• EKG on tärkeä: tyypillisiä löydöksiä ovat korkeat, teräväkärkiset T-aallot, P-aallon madaltuminen, PR-ajan piteneminen, QRS-leventyminen ja vaikeassa hyperkalemiassa ns. sine-wave-muutos, joka voi edetä kammiotakykardiaan, kammiovärinään tai asystoliaan.

Hoito

Hoito riippuu kaliumpitoisuudesta, EKG-löydöksistä ja potilaan kliinisestä tilasta. Periaatteet:

• Sydämen suojaus: jos EKG-muutoksia tai vakava hyperkalemia, annetaan nopeasti IV-kalsiumia (esim. kalsiumglukonaatti) stabiloimaan sydämen solukalvoa.
• Siirrä kalium soluista takaisin soluihin: insuliini + glukoosi (esim. 10 yksikköä insuliinia + 25–50 g glukoosia) on tehokas ja nopea. Inhalaatio- tai nebulisaatio salbutamolilla (beta2-agonisti) voi myös auttaa. Natriumbikarbonaattia voidaan käyttää, jos potilaalla on merkittävä asidoosi.
• Poista kalium elimistöstä: diureetit (jos munuaistoiminta sallii), kationinvaihtohartsit (esim. patiromeri, natrium-zyrkoniumsiliikaatti tai perinteinen natriumpolystyreeni sulfonaatin käyttö – viimeksi mainitusta on ilmoitettu haittoja ja sen käytöstä tulee keskustella), ja vaikeissa tapauksissa tai munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä hemodialyysi on tehokkain ja nopein tapa poistaa kaliumia.
• Säätö ja seuranta: lopeta tai säädä hyperkalemiaa aiheuttavat lääkkeet, seuraa seerumin kaliumia ja EKG:tä tiiviisti, ja hoida taustasyytä (esim. akuutti munuaisten vajaatoiminta, rhabdomyolyysi).

Ensiapu ja hätätilanne

Arvojen yli noin 6,5 mmol/l tai merkittävien EKG-muutosten ilmaantuessa kyseessä voi olla akuuttinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Hoitotoimenpiteitä ovat yllä mainittu kalsium, insuliini + glukoosi, salbutamol ja tarvittaessa dialyysi.

Erityistapaukset

Tapauksissa, joissa kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön käyttämällä tappavaa injektiota, hyperkalemia voidaan aiheuttaa keinotekoisesti. Jotkin ruiskeissa käytettävät seokset sisältävät kaliumkloridia, joka nostaa veren kaliumpitoisuutta huomattavasti.

Ennaltaehkäisy ja seuranta

• Seuraa seerumin kaliumpitoisuutta säännöllisesti, jos käytössä on hyperkalemiaa edistäviä lääkkeitä tai jos potilaalla on munuaissairaus.
• Neuvokaa potilaita ruokavalioon liittyvistä kaliumin lähteistä, erityisesti jos munuaistoiminta on heikentynyt.
• Säädä lääkitystä tarpeen mukaan ja harkitse vaihtoehtoja, jos hyperkalemia toistuu.

Jos epäilet vakavaa hyperkalemiaa (esim. voimakas lihasheikkous, rintakivut, pyörtyminen tai EKG-muutokset), hakeudu välittömästi päivystyspalveluun.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä tarkoittaa hyperkalemia?

K: Miksi hyperkalemia on lääketieteellinen hätätilanne?

K: Mitkä ovat hyperkalemian syyt?

K: Aiheuttaako hyperkalemia aina oireita?

K: Mitä voi tapahtua, jos hyperkalemia aiheuttaa epänormaalia sydämen rytmiä?

K: Miksi hyperkalemiaa saatetaan aiheuttaa keinotekoisesti?

Kysymys: Mitä vaaraa on hyperkalemian aiheuttamisesta tappavan ruiskeen avulla?

Hae kirjaimella