Vaisto

Yleiskatsaus

Vaistomainen käyttäytyminen voi olla vaihtelevaa ja reagoida ympäristöön. Käyttäytyminen on vaistomaista, jos se tapahtuu ilman aiempaa kokemusta, toisin sanoen ilman oppimista. Rannalla vastakuoriutuneet merikilpikonnat liikkuvat automaattisesti kohti merta ja uivat automaattisesti, kun ne ovat vedessä. Joey kiipeää syntyessään emonsa pussiin. Hunajamehiläiset kommunikoivat tanssimalla ruokalähteen suunnan ilman muodollista opastusta. Muita esimerkkejä ovat eläinten tappelu, eläinten kosiskelu, sisäiset pakotoiminnot ja pesien rakentaminen.

Refleksit vaistoina

Refleksitoiminnot ovat erikoistapaus. Todellinen refleksi eroaa muusta käyttäytymisestä mekanismin perusteella; se ei kulje aivojen kautta. Pikemminkin ärsyke kulkee selkäytimeen, josta viesti välittyy takaisin kehon läpi refleksikaareksi kutsuttua reittiä pitkin. Refleksit muistuttavat kiinteitä toimintamalleja, mutta myös kiinteää toimintamallia voidaan käsitellä aivoissa. Uroksen vaistomainen aggressiivisuus kaikkea punaista kohtaan paritteluaikana on tällainen esimerkki. Esimerkkejä ihmisen vaistomaisesta käyttäytymisestä ovat monet primitiiviset refleksit, kuten juurtuminen ja imeminen, käyttäytymistavat, joita esiintyy useimmilla nisäkkäillä.

Kypsymisvaistot

Joidenkin vaistomaisten käyttäytymismallien ilmeneminen riippuu kypsymisprosesseista. Puhumme esimerkiksi yleisesti siitä, että linnut "oppivat" lentämään, koska ne eivät aluksi osaa lentää, mutta pystyvät siihen viikon tai kahden kuluttua. Nuoria lintuja on kuitenkin kasvatettu kokeellisesti laitteissa, jotka estävät niitä liikuttamasta siipiään, kunnes ne ovat saavuttaneet iän, jolloin niiden ikätoverit lensivät. Nämä linnut lensivät välittömästi ja normaalisti, kun ne vapautettiin, mikä osoittaa, että niiden parannus johtui neuromuskulaarisesta kypsymisestä eikä todellisesta oppimisesta.

Vaistojen osatekijät

Vaikka kiinteät toimintamallit ja refleksit ovat selviä esimerkkejä lähes täysin vaistomaisesta käyttäytymisestä, useimmat käyttäytymismallit ovat monimutkaisia ja koostuvat sekä vaistomaisista että opituista osatekijöistä. Lintu esimerkiksi oppii imprintingin aikana herkästi, kuka sen emo on. Konrad Lorenzilla oli tunnetusti hanhen jälki saappaissaan. Sen jälkeen hanhi seurasi ketä tahansa, jolla oli saappaat jalassaan. Hanhen emon henkilöllisyys oli opittu, mutta hanhi käyttäytyi saappaita kohtaan vaistomaisesti. Vastaavasti ihmisten nukkuminen on vaistomaista, mutta se, kuinka paljon ja milloin nukutaan, riippuu selvästi ympäristötekijöistä. Se, onko käyttäytyminen vaistomaista vai opittua, on yleinen aihe luonto vs. kasvatus -keskustelussa.

Siirtymään liittyvät toimet

Tilanteessa, jossa kaksi vaistoa on ristiriidassa keskenään, eläin voi turvautua syrjäyttämistoimintaan.

Biologinen tehtävä

Vaisto on sisäänrakennettu tarve tehdä jotain. Eläin ei ajattele sitä, vaan se tekee sen automaattisesti. Linnunpoikanen heittää automaattisesti päänsä taaksepäin, avaa suunsa auki ja huutaa ruokaa. Se on vaisto. Lepakkovauva takertuu automaattisesti luolan seinään. Heinäsirkat sylkevät luonnostaan vatsassaan olevat asiat saalistajien päälle, jotka yrittävät syödä niitä. Mehiläiset työskentelevät luonnostaan huolehtiakseen pesästä ja tehdäkseen hunajaa. Perhoset perivät mieltymyksensä munia tiettyihin kasveihin. kasvi, jota niiden poikaset tarvitsevat ravinnokseen, ja sinne ne munivat. Eläimet syntyvät näillä vaistoilla, ja ne seuraavat vaistoaan ilman tietoista ajattelua.

Eliöillä on kaksi tapaa saada käyttäytymistä. Toinen tapa on oppia, havainnoimalla ja toistamalla asioita, joilla on miellyttävä lopputulos. Toinen tapa on käyttäytymismallin periytyminen perinnöllisesti.

Määritelmät 'vaisto'

• kiinteä toimintamalli, jossa suoritetaan hyvin lyhyt tai keskipitkä toimintojen sarja ilman vaihtelua vastauksena selkeästi määriteltyyn ärsykkeeseen. Karl Lorenz.
• taipumus, joka edeltää kokemusta ja on riippumaton ohjeista. William Paley.
• sokea taipumus johonkin toimintatapaan, joka on riippumaton siitä, että toimija ottaa huomioon päämäärän, johon toiminta johtaa. Whately.
• agentti, joka suorittaa sokeasti ja tietämättään älykkään ja tietoon perustuvan työn. Sir W. Hamilton.
• Alun perin tavan ja vaiston välinen yhtäläisyys on niin tiivis, ettei sitä voi erottaa toisistaan. Charles Darwin.
• luonnollinen, järjenvastainen impulssi, joka ohjaa eläintä suorittamaan minkä tahansa toiminnon ilman, että toimintatapaa parannetaan.

Toinen sivu

• Libido