Intian pehmeäkilpikonna (Nilssonia gangetica) - laji, elintavat, uhanalaisuus

Intian pehmeäkilpikonna (Nilssonia gangetica), jota kutsutaan myös Gangesin pehmeäkilpikonnaksi, on suuri makeanveden kilpikonnalaji, joka kuuluu pehmeäkilpikonnien perheeseen (Trionychidae). Laji on sopeutunut elämään joissa ja suurten jokisuistojen alueilla, ja sen kuori voi kasvaa jopa 94 cm:n (37 tuumaa) pituuteen. Intian pehmeäkilpikonna on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.

Kuvaus ja erityispiirteet

Tällä lajilla on soikea, litteä ja melko sileä kuori, mikä auttaa sitä uimaan nopeasti avoimessa vedessä. Kilpikonnalla on poikkeuksellisen pitkä kaula ja pitkä, putkimainen nenä, jonka avulla se voi pitää nenänpäänsä pinnalla hengittääkseen samalla kun suurin osa kehosta on upoksissa. Ihon ja kuoren väri vaihtelee ruskean ja oliivinvihreän sävyissä, mikä auttaa naamioitumaan pohjan ja samean veden joukkoon. Ilman tarkempia olosuhteita lajilla voi olla voimakas, lihansyöjää muistuttava ruokavalio.

Levinneisyys ja elinympäristö

Intian pehmeäkilpikonna elää laajalla alueella Intian niemimaalla ja osissa Bangladeshia. Se viihtyy suurissa joissa ja niiden haaroissa sekä jokisuistojen tulva-alueilla ja ruovikoissa – esimerkiksi Gangesin ja Mahanadin kaltaisissa joissa Intiassa ja Bangladeshissa. Laji suosii matalia, hitaasti virtaavia tai seisovia vesialueita, joissa on pehmeä mutapohja ja runsaasti saalista sekä pesäpaikkoja rantahiekassa.

Ruokavalio ja elämäntavat

Intian pehmeäkilpikonna on pääosin lihansyöjä ja käyttää pitkää kaulaansa saalistukseen. Se syö pääasiassa kaloja, sammakkoeläimiä, raatoja ja muuta eläinperäistä ainesta, mutta hyödyntää myös vesikasveja ja muuta kasviperäistä materiaalia tarvittaessa. Kilpikonnat ovat yleensä aktiivisimmillaan päivällä (diurnaaleja) ja viettävät aikaa uiden, saalista jahdaten ja pohjaan hautautuneina odottaen saalista.

Lisääntyminen

Lisääntyminen tapahtuu yleensä rantahiekkaan kaivettavissa pesissä. Naaras nousee rannalle, kaivaa pesäkuopan ja munii muutamasta kymmenestä munasta useampaan kymmeneen munaan riippuen yksilöstä ja olosuhteista. Munien kuori on yleensä pehmeä ja inkubaatioaika lämpötilasta riippuen vaihtelee useista viikoista pariin kuukauteen. Poikaset kuoriutuvat ja suuntaavat vedelle heti kuoriuduttuaan, mutta yksilöt kohtaavat suuria kuolleisuusriskitekijöitä nuoruusvaiheessa.

Uhat

Intian pehmeäkilpikonna on voimakkaasti uhattu monin tavoin. Laajimmat uhkat ovat ihmistoiminnasta aiheutuvat:

• Suuri metsästyspaine: markkinoilla myydään laajamittaisesti kilpikonnan lihaa — joissain alueissa arvioidaan myytävän viikoittain 30–40 tonnia kilpikonnan lihaa.
• Kilpikonnankuorista valmistettavat esineet: esimerkiksi naamioita, joita myydään turisteille ja keräilijöille.
• Elinympäristön pirstoutuminen ja heikentyminen: patojen rakentaminen, kuivatustyöt, joenuomien muokkaaminen, vesien säännöstely ja veden laadun heikentyminen vähentävät sopivia elinalueita.
• Kalastus ja sivusaaliiksi jääminen: verkoissa ja muissa pyydyksissä kuolee monia yksilöitä.
• Munan keruu ja kaupallinen hyödyntäminen sekä kasvillisuuden ja rantapaikkojen tuhoutuminen, jotka heikentävät pesintää.
• Saastuminen ja rehevöityminen, jotka heikentävät ravintoa ja elinolosuhteita.

Suojelu ja toimenpiteet

Lajin suojeluun tarvitaan sekä paikallisia että kansainvälisiä toimia. Tärkeitä toimia ovat:

• Laillinen suoja ja kaupankäynnin rajoittaminen sekä lainsäädännön toimeenpano metsästyksen ja salakuljetuksen estämiseksi.
• Elinympäristöjen suojeleminen ja ennallistaminen, erityisesti tärkeiden lisääntymis- ja ruokailualueiden säilyttäminen.
• Kalastustapojen muuttaminen ja sivusaaliin vähentäminen, esimerkiksi verkkojen rakenteen säätely.
• Kannan seuranta, tutkimus ja tietojen keruu lajin biologiasta, populaatiokoosta ja muuttoliikkeistä.
• Yhteisöpohjaiset suojeluhankkeet ja tietoisuuden lisääminen paikallisissa yhteisöissä, mukaan lukien temppeleissä elävien ja pyhinä pidettyjen yksilöiden suojelu.
• Kotipaikkalähtöiset toimet kuten pesien suojaaminen ja poikasten vapauttaminen takaisin luontoon silloin kun se on tarkoituksenmukaista.

Kulttuurinen merkitys

Näitä kilpikonnia pidetään usein Odishan temppelilammikoissa, joissa niitä pidetään pyhinä ja ne saavat paikoin suojelua uskonnollisista syistä. Tällainen kulttuurinen arvostus voi toimia suojelun tukena, mutta se ei yksin poista kaupallisen metsästyksen ja elinympäristön muutoksen uhkia.

Yhteenveto

Intian pehmeäkilpikonna (Nilssonia gangetica) on suurikokoinen ja erikoistunut jokilaji, jonka säilyminen luonnossa on uhattuna ihmistoiminnan vuoksi. Suojelu edellyttää monitahoisia toimia, kuten elinympäristöjen säilyttämistä, metsästyksen ja kaupankäynnin rajoittamista sekä paikallisyhteisöjen mukaanottamista suojeluhankkeisiin. Ilman tehokkaita toimia lajin tulevaisuus on epävarma, mutta yhdistämällä tieteelliset toimet, lainsäädännön ja yhteisöjen perinteiset suojelutavat voidaan parantaa sen selviytymismahdollisuuksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on intialainen pehmytkuorinen kilpikonna?

K: Minkä kokoinen on intialaisen pehmeäkilpikonnan kuori?

K: Millä intialainen pehmeäkilpikonna ruokailee?

K: Miksi intialainen pehmytkuorikilpikonna on luokiteltu haavoittuvaksi lajiksi?

K: Mikä saa intialaisen pehmeäkilpikonnan uimaan hyvin nopeasti?

K: Pidetäänkö intialaisia pehmeäkilpikonnia pyhinä joillakin alueilla?

K: Kuinka paljon kilpikonnien lihaa myydään markkinoilla viikoittain, mikä uhkaa intialaista pehmeäkilpikonnaa?

Hae kirjaimella