Isurus – makohai (Lamnidae): nopea 2,5–4,5 m peto ja kaksi nykylajia
Isurus on makohai eli makrillihai. Se on nopeasti uivien haiden suku, Lamnidae. Tämä on sama suku kuin valkohai. Isurus on 2,5–4,5 metriä pitkä ja voi kasvaa noin 800 kilon painoiseksi. Suvulla on pitkä fossiilihistoria, ja fossiilihampaita tunnetaan useilta miljoonilta vuosilta.
Tässä suvussa on kaksi elävää lajia: yleinen lyhytsuomimakohai ja harvinainen pitkäsuomimakohai. Lyhytsuomimakohain tieteellinen nimi on Isurus oxyrinchus ja pitkäsuomimakohain Isurus paucus. Lyhytsuomimako tavataan laajasti trooppisista ja lauhkeista avomerialueista, kun taas pitkäsuomimako on harvinaisempi ja esiintyy pääosin lämpimillä, avoimilla merialueilla.
Ulkonäkö ja anatomia: Isurus-lajien ruumis on tukeva, virtaava ja siluetti virtaviivainen — muodoltaan "torpedomainen", mikä auttaa nopeissa syöksyissä. Niillä on terävät, lovettomat hampaat, voimakas projektiivinen yläleuka sekä puikkomainen, puolikuun muotoinen pyrstöevä, joka tuottaa suurta työntövoimaa. Monilla makoilla on myös kyky ylläpitää lihasten ja valtimoiden korkeampaa lämpötilaa ympäröivään veteen verrattuna, mikä parantaa suorituskykyä viileämmissäkin vesikerroksissa.
Ravinto ja saalistus: Makot ovat aktiivisia petokaloja ja syövät pääasiassa muita kaloja (esim. tonnikalat, makrillit ja muut pelagiset lajit) sekä mustekaloja. Ne tavoittavat saalistaan pintavesissä ja keskiveden kerroksissa käyttäen nopeita syöksyjä. Isurus voi toisinaan hyökätä myös lintuja tai pienempiä selkärankaisia vastaan, jos tilaisuus tarjoutuu.
Lisääntyminen ja elinkierto: Makot lisääntyvät elävin poikasin (viviparia) — naaras synnyttää eläviä poikasia, ja lisääntymisrytmi on hitaampi kuin monilla pienemmillä kaloilla. Tämä hitaus (pitkäkasvuisuus, myöhäinen sukukypsyys ja harva poikastuotto) tekee populaatioista alttiita ylikalastukselle ja hitaan palautumisen vuoksi haavoittuvaisiksi.
Levinneisyys ja elinympäristö: Isurus-lajit elävät pääosin avoimilla merialueilla, usein kaukana rannikosta. Lyhytsuomimakolla on laaja, kosmopoliittinen levinneisyys lämpimissä ja lauhkeissa vesissä, kun taas pitkäsuomimako on harvinaisempi ja esiintyy pääasiassa trooppisissa ja subtrooppisissa vyöhykkeissä. Molemmat lajit liikkuvat pitkiä matkoja ja voivat esiintyä eri syvyyksissä saalistuksen ja lämpötilan mukaan.
Uhat ja suojelu: Monet Isurus-populaatiot ovat olleet taantumassa pitkän matkan kaupallisen kalastuksen, tonnikalaverkkojen ja sivusaaliin vuoksi. Korkea arvo uhanalaiselle kalaravinnolle ja evämarkkinoille on lisännyt painetta. Suojelutoimia ovat muun muassa pyyntirajoitukset, kansainväliset sopimukset, kiintiöt ja toimet sivusaaliin vähentämiseksi. Koska lajit lisääntyvät hitaasti, tehokas suojelu ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä niiden elpymiselle.
Huomautus taksonomiasta: Tekstissä mainitut linkit viittaavat aiempiin artikkeliin ja termeihin. Vaikka edellisessä lauseessa käytettiin sanaa "sama suku" linkin kohdalla, on hyvä selventää, että valkohai kuuluu usein eri sukuun (esim. Carcharodon), mutta molemmat kuuluvat Lamnidae-heimoon ja ovat läheisiä sukulaisia neonintaisen evoluution kannalta.
Keskeiset piirteet lyhyesti:
- Hyvin nopea ja voimakas uimari, virtaava "torpedomainen" ruumis.
- Terävät, lovettomat hampaat ja puolikuun muotoinen pyrstöevä.
- Pääasiallinen ravinto: muut kalat ja mustekalat.
- Kahden nykyisen lajin suku: Isurus oxyrinchus (lyhytsuomimakohai) ja Isurus paucus (pitkäsuomimakohai).
- Hidas lisääntyminen ja altis ylikalastukselle — kansainvälistä suojelua tarvitaan.
Pikkuruinen makohai
Nimensä mukaisesti lyhytsuomimakohain rintaevät ovat pienemmät kuin pitkäsuomimakohain. Lyhytuomimakohain silmät ovat myös pienemmät. Se on pienempi kuin pitkäsiipimakohai, ja sen enimmäispituus on 3,8 metriä, mutta se painaa enemmän: painavin löydetty lyhytsiipimakohai painoi 506 kiloa.
Makkaralokin levinneisyysalue on laaja, ja sitä tavataan trooppisissa ja lauhkeissa vesissä kaikkialla maailman valtamerissä. Se on todellinen pelaginen laji, mutta se asuu trooppisten alueiden viileämmässä ja syvemmässä vedessä. Makohai on tavattu jopa 740 metrin syvyydessä.
Makkohai on nopein tunnetuista hailajeista, sillä se saavuttaa jopa 32 kilometrin tuntinopeuden ja jopa 74 kilometrin tuntinopeuden. Sen suuri nopeus auttaa sitä saalistamaan muita nopeasti uivia eläimiä, joita se saalistaa. Makkohai syö pelagisia kaloja, kuten miekkakaloja, tonnikaloja ja muita haita, sekä kalmareita. Makkohai pitää hallussaan pisimmän matkan ennätystä: noin 2 130 kilometriä 37 päivässä. Tämä on keskimäärin noin 58 kilometriä päivässä.
Lyhytevät makot hyppivät usein kolmen hengen ryhmissä. Kolmas hyppy on yleensä suurin. Se voi nousta jopa 5-6 metrin korkeuteen pinnan yläpuolelle. Tämä korkealle hyppäävä kala on erittäin haluttu riistakala kaikkialla maailmassa. On sattunut tapauksia, joissa vihainen lyhytjalkainen on hypännyt veneeseen sen jälkeen, kun se oli jäänyt koukkuun.
Pitkäsuinen makohai
Pitkäsuisella makohailla on pidemmät rintaevät ja suuremmat silmät kuin lyhytsuisella makohailla. Se on lyhytsuomihain pitempi, ja sen enimmäispituus on 4,2 metriä. Se painaa kuitenkin vähemmän kuin lyhytsuomihai, sillä se painaa vain 70 kiloa.
Pitkämakot ovat pelagisia lajeja, ja niitä tavataan Intian, Tyynenmeren ja Atlantin valtamerissä. Se on yleinen Länsi-Atlantilla ja Tyynenmeren keskiosissa, mutta muualla se on harvinainen. Sen uskotaan olevan pohjaeläinhai, joka elää trooppisissa ja lämpimissä lauhkeissa vesissä, mutta tämä on epävarmaa.
Pitkämakohain ravintotottumuksista ei tiedetä paljon, mutta sen uskotaan syövän kaloja ja pelagisia pääjalkaisia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Isurus?
V: Isurus on nopeasti uivien haiden suku, erityisesti makohai eli makeraalihai.
K: Mihin heimoon Isurus kuuluu?
V: Isurus kuuluu Lamnidae-heimoon, johon valkohai kuuluu.
K: Kuinka nopeasti Isurus osaa uida?
V: Isurus on nopeimmin uiva hai, mutta tekstissä ei anneta erityistä nopeutta.
K: Mikä on Isuruksen kokoluokka?
V: Isuruksen pituus vaihtelee 2,5-4,5 metrin välillä, ja se voi kasvaa noin 800 kilogramman painoiseksi.
K: Kuinka kauan Isurus-suku on ollut olemassa?
V: Isurus-suvulla on pitkä fossiilihistoria.
K: Kuinka monta elävää lajia Isurus-suvussa on?
V: Isurus-suvussa on kaksi elossa olevaa lajia: yleinen lyhytsuomimakohai ja harvinainen pitkäsuomimakohai.
K: Kumpi makohai on yleisempi?
V: Yleinen lyhytjalkainen makohai on yleisempi kuin harvinainen pitkäjalkainen makohai.
