Apollo 1, jonka alkuperäinen nimi oli AS-204, oli Yhdysvaltojen Apollo-ohjelman ensimmäinen miehitetty lento, jonka perimmäisenä tavoitteena oli miehitetty laskeutuminen Kuuhun. Apollon komento-/palvelumoduulin matalalla Maan kiertoradalla suoritettu koe ei koskaan ehtinyt tavoitteeksi asetettuun laukaisupäivään 21. helmikuuta 1967. Cape Kennedyn ilmavoimien aseman laukaisukompleksissa 34 27. tammikuuta tehdyssä laukaisuharjoituksessa syttyi tulipalo, joka tappoi kaikki kolme miehistön jäsentä - ohjaajalentäjä Virgil I. "Gus" Grissomin, vanhempi lentäjä Ed Whiten ja lentäjä Roger B. Chaffeen - ja tuhosi komentomoduulin (CM). NASA poisti miehistön valitseman nimen Apollo 1 virallisesti heidän muistokseen 24. huhtikuuta 1967.
Onnettomuuden kulku
Harjoitus tehtiin niin sanotun "plugs-out" -tilanteen aikana, jossa alus oli kytketty irti maajärjestelmistä ja sisäilma oli korvattu puhtaalla hapella. Kun miehistö oli komentosillalla ja olosuhteet simuloivat laukaisun esivalmisteluvaihetta, aloitettiin tulipalo komentomoduulin sisällä. Palon leviäminen oli äärimmäisen nopeaa. Tiivis, puhtaasta hapesta koostuva ilma yhdessä palavia materiaaleja sisältäneen sisustuksen kanssa edisti räjähdysmäistä palonopeutta, ja modulissa oleva hapepaine esti hätäpoistumisen. Pelastustoimet eivät ehtineet pelastaa miehistöä.
Tutkimukset ja syyt
Onnettomuuden jälkeen Yhdysvaltain hallitus perusti laajan tutkintakomission (Rogersin komissio) selvittämään syyt. Komissio ja tekniset tutkimukset päätyivät seuraaviin johtopäätöksiin:
- Palon todennäköinen alkuperä oli sähköinen oikosulku tai eristeiden virhe, joka sytytti läheiset palavat materiaalit.
- Aluksen sisäilma oli harjoituksen aikana 100-prosenttisesti happea, mikä teki pienestä kipinästä nopeasti tuhoavan tulipalon.
- Komentomoduulin sisäosissa oli palavia materiaaleja ja toimintoja, jotka eivät kestäneet puhtaan hapen aiheuttamaa paloriskiä.
- Hyttiluukku oli suunniteltu avautumaan sisäänpäin ja sen avaaminen oli käytännössä mahdotonta palon ja kohonneen paineen vallitessa.
- Johtamistapaan ja laatuvalvontaan liittyvät puutteet sekä toimittajien (erityisesti North American Aviationin) suunnittelu- ja valmistusvirheet olivat merkittävä tekijä onnettomuuden syntyyn.
Seuraukset Apollo-ohjelmalle ja turvallisuusmuutokset
Apollo 1 -onnettomuus johti laajoihin teknisiin korjauksiin, toimintatapamuutoksiin ja organisaation sisäisiin uudistuksiin NASA:ssa ja alihankkijoissa. Keskeiset muutokset olivat:
- maassa suoritettavissa testeissä siirryttiin käyttämään seosta, jossa oli typpeä ja happea, jolloin vältyttiin puhtaan hapen aiheuttamalta erittäin herkältä palotilalta;
- komentomoduulin luukku suunniteltiin uudelleen nopeasti avautuvaksi ja ulospäin aukeavaksi, jotta miehistö voi poistua nopeasti hätätilanteessa;
- palavien materiaalien ja sisustuksen komponenttien korvaaminen palonkestävämmillä vaihtoehdoilla;
- sähköjärjestelmien suojaus, johtokytkentöjen ja liittimien parantaminen sekä tiukemmat laatuvalvontamenettelyt alihankkijoille;
- uudistettu turvallisuuskulttuuri ja parempi valvonta tavalla, joka vähensi managament- ja suunnitteluvirheitä;
- ohjelman lentoaikataulut viivästyivät perusteellisen tarkastelun ja uusintatestauksen takia.
Tehdyistä muutoksista huolimatta Apollo-ohjelma jatkui ensin lukuisilla miehittämättömillä testeillä (mm. Apollo 4, Apollo 5 ja Apollo 6), joilla varmistettiin Saturn V -kantoraketin ja aluksen toiminta uusilla parannuksilla. Ensimmäinen miehitetty lento onnettomuuden jälkeen oli Apollo 7, joka laukaistiin 11. lokakuuta 1968.
Muistaminen ja merkitys
Apollo 1:n miehistöä muistetaan laajalti: Virgil "Gus" Grissom, Ed White ja Roger B. Chaffee ovat saaneet useita kunnianosoituksia. Launch Complex 34:llä on muistomerkki, ja heidän nimensä pysyvät osana astronauttien ja avaruuslentohistorian muistomerkkejä. NASA:n päätös poistaa nimi Apollo 1 virallisesti käyttölistalta oli tapa kunnioittaa menetettyä miehistöä.
Perintö
Apollo 1:n traaginen onnettomuus vaikutti pysyvästi ihmisten avaruuslentoihin liittyvään turvallisuusajatteluun. Se korosti sitä, kuinka pienetkin suunnittelu- tai materiaalivirheet voivat johtaa vakaviin seurauksiin avaruusaluksissa, ja kuinka tärkeää on tiukka tekninen valvonta, testaus ja turvallisuuskulttuuri ennen miehitettyjä lentoja. Nämä opit auttoivat myöhemmin muun muassa siinä, että Apollo-ohjelma saattoi saavuttaa ihmisen laskeutumisen Kuuhun vuonna 1969.