Apollo (avaruusohjelma)

Apollo Program insignia

Apollo-ohjelma (tai Apollo-projekti) oli Yhdysvaltain kansallisen ilmailu- ja avaruushallinnon (NASA) projekti. Tavoitteena oli lähettää ihminen tutkimaan Kuuta ja tuoda hänet turvallisesti takaisin Maahan. Sen käynnisti Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy vuonna 1961. Hän sanoi:

Nyt on aika ottaa pidempiä askelia - aika uudelle suurelle amerikkalaiselle yritykselle - aika ottaa kansakunnalle selvästi johtava asema avaruusalalla, joka voi monella tavalla olla avain tulevaisuuteemme maapallolla.

...Uskon, että tämän kansakunnan pitäisi sitoutua saavuttamaan ennen tämän vuosikymmenen loppua tavoite, joka on ihmisen laskeutuminen Kuuhun ja hänen turvallinen paluunsa Maahan. Mikään yksittäinen avaruushanke ei tällä kaudella ole vaikuttavampi ihmiskunnalle tai tärkeämpi avaruuden pitkän aikavälin tutkimuksessa, eikä mikään hanke ole niin vaikea tai kallis toteuttaa. Koko teksti

Yksi syy ohjelman aloittamiseen oli se, että Neuvostoliitto oli ensimmäinen maa, joka lähetti ihmisen avaruuteen. Koska tämä tapahtui kylmän sodan aikana, monet Yhdysvalloissa ajattelivat, että Yhdysvaltojen oli pysyttävä Neuvostoliiton edellä avaruustutkimuksessa.

Apollo-avaruusalus koostui komento- ja huoltomoduulista sekä kuumoduulista. Komentomoduuli oli avaruuskapseli. Kuumoduuli oli laskeutuja. Nämä avaruusalukset telakoituivat matkalla Kuuhun. Merkurius- ja Gemini-avaruusalukset olivat hyvin pieniä ja ahtaita, mutta Apollon kapseli oli paljon suurempi. Astronautit pystyivät liikkumaan, eikä heidän tarvinnut jäädä istumaan paikoilleen. Lunar Lander oli myös sisältä suuri. Ainoa osa Apollo-avaruusaluksesta, joka palasi Maahan, oli kapseli, kuunlaskumoduuli syöksyi Kuuhun.

Apollo-ohjelma päättyi vuonna 1975. Sen jälkeen NASA alkoi työskennellä avaruussukkulaohjelman, kansainvälisen avaruusaseman ja monien miehittämättömien avaruustutkimushankkeiden parissa.

Apollo 13 -lennolla tapahtuneista ongelmista tehtiin elokuva.

Tehtävät

Syyskuussa 1967 Owen Maynard Houstonissa, Texasissa sijaitsevasta miehitettyjen avaruusalusten keskuksesta keksi Apollo-lentojen sarjan, joka johtaisi ihmisen laskeutumiseen Kuuhun. Tehtäviä oli seitsemää eri tyyppiä, joista kussakin testattiin tiettyjä osia ja tehtäviä. Kukin vaihe oli suoritettava onnistuneesti, ennen kuin seuraava tehtävätyyppi voitaisiin aloittaa. Nämä olivat:

A - Miehittämättömän Saturn V:n ja komento-/palvelumoduulin (CSM) kehittäminen (Apollo 4, Apollo 6).
B - Miehittämättömän kuutamokapselin kehittäminen (Apollo 5).
C - Miehitetyn avaruusaluksen arviointi matalalla Maan kiertoradalla (Apollo 7).
D - Miehitetyn avaruusaluksen ja avaruusaluksen kehittäminen matalalla Maan kiertoradalla (alun perin suunniteltu Apollo 8:lle; lennettiin Apollo 9:nä).
E - Miehitetyt CSM- ja LM-toiminnot, harjoituskuulento keskipitkällä Maan kiertoradalla, jonka apogeumi on 7400 km (4600 mi), mutta ei koskaan lennetty.
F - Miehitetyn avaruusaluksen ja avaruusaluksen toiminta Kuun kiertoradalla, "kenraaliharjoitus" ensimmäistä laskeutumista varten (Apollo 10).
G - Ensimmäinen miehitetty laskeutuminen Kuuhun (Apollo 11)

Ensimmäinen miehitetty kuutamosuuli LM-3 ei ollut valmis Apollo 8:n joulukuussa 1968 tapahtuvaan laukaisuun mennessä. Tehtävä suoritettiin kuun kiertoratamatkana, jossa käytettiin vain CSM:ää. E-lento peruutettiin.

Ensimmäistä laskeutumista seuraisivat edistyneemmät Kuuhun suuntautuvat lennot:

H - Tarkkuuslaskeutumiset, joihin liittyy enintään kahden päivän oleskelu Kuussa ja kaksi Kuuhun suuntautuvaa ylimääräistä lentotoimintaa eli "kuukävelyä" (Apollo 12, Apollo 13 (suunniteltu), Apollo 14).
I - pitkäkestoiset CSM:n kuun kiertoratatutkimukset, joissa käytetään tyhjään huoltomoduulin lokeroon asennettua tieteellistä instrumenttimoduulia. Nämä lisättiin J-lentoihin.
J - pidemmät kolmipäiväiset vierailut käyttäen laajennettua avaruusalusta, jossa on kolme LEVA:ta ja kuun kiertävä alus (Apollo 15, Apollo 16, Apollo 17). Apollot 18-20 olisivat olleet J-lentoja. Apollo 15 oli alun perin H-lento, mutta se muutettiin J-lennoksi, kun ohjelma keskeytettiin.

Apollo-lennot

Apollo-lentoja lennettiin avaruuteen Saturn I- ja V-raketeilla.

Ruuviton

AS-101 laukaistiin 28. toukokuuta 1964. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
AS-102 laukaistiin 18. syyskuuta 1964. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
AS-103 laukaistiin 16. helmikuuta 1965. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia. Se kuljetti myös Pegasus-satelliitin.
AS-104 laukaistiin 25. toukokuuta 1965. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia. Se kuljetti myös Pegasus-satelliitin.
AS-105 laukaistiin 30. heinäkuuta 1965. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia. Se kuljetti myös Pegasus-satelliitin.
AS-201 laukaistiin 26. helmikuuta 1966. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
AS-202 laukaistiin 25. elokuuta 1966. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
Apollo 4 laukaistiin 9. marraskuuta 1967. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
Apollo 5 laukaistiin 22. tammikuuta 1968. Lennon tarkoituksena oli testata kuunluotainta.
Apollo 6 laukaistiin 4. huhtikuuta 1968. Se oli viimeinen lento, jolla kaikki järjestelmät tarkistettiin.

Miehistö

Apollo 1 syttyi tuleen lentoa edeltävän harjoittelun aikana 27. tammikuuta 1967, jolloin kolme astronauttia, Edward White, Gus Grissom ja Roger Chaffee, kuolivat.
Apollo 7 laukaistiin 11. lokakuuta 1968. Tämä oli ensimmäinen lento, jossa miehistönä olivat Wally Schirra, Donn Eisele ja Walter Cunningham. Lennolla, joka kiersi Maata useita päiviä, testattiin komentomoduulia.
Apollo 8 laukaistiin 21. joulukuuta 1968. Miehistö, Frank Borman, Jim Lovell ja William Anders, olivat ensimmäiset astronautit, jotka lähtivät Kuun kiertoradalle.
Apollo 9 laukaistiin 9. maaliskuuta 1969. Miehistö, James McDivitt, David Scott ja Russell Schweickart, testasi Kuumoduulia Maan kiertoradalla ja harjoitteli telakoitumista komentomoduuliin.
Apollo 10 laukaistiin 18. toukokuuta 1969. Se oli ensimmäinen täydellinen Apollo-raketti, jossa oli kaikki laitteet. Miehistö, Thomas Stafford, John Young ja Eugene Cernan, tutki mahdollisia laskeutumispaikkoja ollessaan Kuun kiertoradalla.
Apollo 11 laukaistiin 16. heinäkuuta 1969. Se oli ensimmäinen avaruusalus, joka laskeutui Kuuhun astronauttien Neil Armstrongin ja Buzz Aldrinin kanssa 20. heinäkuuta 1969. Michael Collins johti komentomoduulia, joka jäi Kuun kiertoradalle.
Apollo12 laukaistiin 14. marraskuuta 1969. Pete Conradin ja Alan Beanin miehistö laskeutui toisena joukkueena Kuuhun 19. marraskuuta 1969. He keräsivät kuukiviä ja tutkivat Surveyor 3 -avaruusalusta, joka oli laskeutunut Kuuhun vuonna 1967. Richard Gordon jäi komentomoduuliin
Apollo 13 laukaistiin 11. huhtikuuta 1970. Yhden happisäiliön räjähdys aiheutti lähes kolmen astronautin, Jim Lovellin, Jack Swigertin ja Fred Haisen, kuoleman. Hätäkorjaukset tehtiin, ja he pystyivät palaamaan turvallisesti Maahan.
Apollo 14 laukaistiin 31. tammikuuta 1971. Helmikuun 5. päivänä 1971 astronautit Alan Shepard ja Edgar Mitchell olivat kolmas ryhmä, joka laskeutui Kuuhun. He keräsivät kiviä ja tekivät kokeita Stuart Roosan jäädessä kiertoradalle komentomoduulissa.
Apollo 15 laukaistiin 26. heinäkuuta 1971. Se jatkoi aiempien laskeutumisten keräilyä ja kokeita. David Scott ja James Irwin laskeutuivat Kuuhun 30. heinäkuuta 1971, ja Alfred Worden jäi kiertoradalle.
Apollo 16 laukaistiin 16. huhtikuuta 1972. John Young ja Charles Duke laskeutuivat Kuuhun 21. huhtikuuta 1972, ja Ken Mattingly jäi kiertoradalle.
Apollo 17 laukaistiin 7. joulukuuta 1972. Tämä oli viimeinen vierailu Kuuhun, ja laskeutuminen tapahtui 11. joulukuuta 1972, ja se oli ensimmäinen, johon otettiin mukaan tiedemies Harrison Schmitt astronautti Eugene Cernanin kanssa. Ronald Evans jäi kiertoradalle.
Skylab 2 laukaistiin 25. toukokuuta 1973. Pete Conrad, Paul Weitz ja Joseph Kerwin olivat Skylab-avaruusaseman ensimmäinen miehistö.
Skylab 3 laukaistiin 28. heinäkuuta 1973. Alan Bean, Jack Lousma ja Owen Garriott olivat Skylab-avaruusaseman miehistö.
Skylab 4 laukaistiin 16. marraskuuta 1973. Gerald Carr, William Pogue ja Edward Gibson olivat Skylab-avaruusaseman viimeinen miehistö.
Apollo-Sojus laukaistiin 15. heinäkuuta 1975. Se oli Apollon viimeinen lento.

Buzz Aldrin (kuvassa) käveli kuussa Neil Armstrongin kanssa Apollo 11:llä 20.-21. heinäkuuta 1969.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Apollo-ohjelma?

A: Apollo-ohjelma (tai Apollo-projekti) oli Yhdysvaltain kansallisen ilmailu- ja avaruushallinnon (NASA) hanke. Tavoitteena oli lähettää ihminen tutkimaan Kuuta ja tuoda hänet turvallisesti takaisin Maahan.

K: Kuka käynnisti Apollo-ohjelman?

V: Apollo-ohjelman käynnisti Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy vuonna 1961.

K: Miksi Yhdysvallat aloitti Apollo-ohjelman?

V: Yksi syy siihen, miksi Yhdysvallat aloitti Apollo-ohjelman, oli se, että Neuvostoliitto oli ensimmäinen maa, joka oli lähettänyt ihmisen avaruuteen, joten monet Yhdysvalloissa ajattelivat, että heidän oli pysyttävä heitä edellä avaruustutkimuksessa kylmän sodan aikana.

K: Mitä osia Apollo-avaruusalukseen kuului?

V: Apollo-avaruusalus koostui komento- ja huoltomoduulista sekä kuumoduulista. Komentomoduuli oli avaruuskapseli ja kuumoduuli oli laskeutuja, joka telakoitui matkalla Kuuhun.

Kysymys: Kuinka suuria Mercury- ja Gemini-avaruusalukset olivat verrattuna Apollon kapseliin?

V: Mercuryn ja Geminin avaruusalukset olivat hyvin pieniä ja ahtaita, mutta Apollon kapseli oli paljon suurempi, joten astronautit pystyivät liikkumaan sen sijaan, että heidän olisi pitänyt pysyä paikoillaan.

K: Mitä tapahtui vuoden 1975 jälkeen, kun NASA lopetti työnsä Apollo-hankkeen parissa?

V: Sen jälkeen, kun NASA lopetti Apollos-hankkeensa vuonna 1975, se alkoi työskennellä muiden hankkeiden parissa, kuten avaruussukkulaohjelman, kansainvälisen avaruusaseman ja monien miehittämättömien avaruustutkimushankkeiden parissa.

K: Tehtiinkö yhdestä tämän projektin tehtävästä elokuvaa?

V: Kyllä, on tehty elokuva "Apollo 13", joka kertoo ongelmista, jotka tapahtuivat erään tämän projektin tehtävän aikana.