Apollo-ohjelma (1961–1975) – NASA:n miehitetyt Kuulennot ja saavutukset

Apollo-ohjelma (1961–1975) — NASA:n miehitetyt Kuulennot, tekniset saavutukset ja Kuuhistoria: ihmiskunnan suurin askel avaruuteen.

Apollo-ohjelma (tai Apollo-projekti) oli Yhdysvaltain kansallisen ilmailu- ja avaruushallinnon (NASA) projekti. Tavoitteena oli lähettää ihminen tutkimaan Kuuta ja tuoda hänet turvallisesti takaisin Maahan. Sen käynnisti Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy vuonna 1961. Hän sanoi:

Nyt on aika ottaa pidempiä askelia - aika uudelle suurelle amerikkalaiselle yritykselle - aika ottaa kansakunnalle selvästi johtava asema avaruusalalla, joka voi monella tavalla olla avain tulevaisuuteemme maapallolla.

...Uskon, että tämän kansakunnan pitäisi sitoutua saavuttamaan ennen tämän vuosikymmenen loppua tavoite, joka on ihmisen laskeutuminen Kuuhun ja hänen turvallinen paluunsa Maahan. Mikään yksittäinen avaruushanke ei tällä kaudella ole vaikuttavampi ihmiskunnalle tai tärkeämpi avaruuden pitkän aikavälin tutkimuksessa, eikä mikään hanke ole niin vaikea tai kallis toteuttaa. Koko teksti

Yksi syy ohjelman aloittamiseen oli se, että Neuvostoliitto oli ensimmäinen maa, joka lähetti ihmisen avaruuteen. Koska tämä tapahtui kylmän sodan aikana, monet Yhdysvalloissa ajattelivat, että Yhdysvaltojen oli pysyttävä Neuvostoliiton edellä avaruustutkimuksessa.

Apollo-avaruusalus koostui komento- ja huoltomoduulista sekä kuumoduulista. Komentomoduuli oli avaruuskapseli. Kuumoduuli oli laskeutuja. Nämä avaruusalukset telakoituivat matkalla Kuuhun. Merkurius- ja Gemini-avaruusalukset olivat hyvin pieniä ja ahtaita, mutta Apollon kapseli oli paljon suurempi. Astronautit pystyivät liikkumaan, eikä heidän tarvinnut jäädä istumaan paikoilleen. Lunar Lander oli myös sisältä suuri. Ainoa osa Apollo-avaruusaluksesta, joka palasi Maahan, oli kapseli, kuunlaskumoduuli syöksyi Kuuhun.

Apollo-ohjelma päättyi vuonna 1975. Sen jälkeen NASA alkoi työskennellä avaruussukkulaohjelman, kansainvälisen avaruusaseman ja monien miehittämättömien avaruustutkimushankkeiden parissa.

Apollo 13 -lennolla tapahtuneista ongelmista tehtiin elokuva.

Ohjelman aikataulu ja keskeiset vaiheet

Apollo-ohjelma kesti virallisesti vuosina 1961–1975. Sen tärkeimpiä vaiheita olivat:

• Varhainen suunnittelu ja testit: useita miehittämättömiä ja miehitettyjä koelentoja, sekä turvallisuuden parantaminen erityisesti Apollo 1:n 1967 tapahtuneen traagisen harjoituspalon jälkeen.
• Saturn V -kantoraketin käyttöönotto: suuri, kolmivaiheinen kantoraketti, joka pystyi viemään miehitetyn raketin Kuuhun.
• Ensimmäinen lennetty kiertorata Kuun ympäri: Apollo 8 (1968) vei miehistön kiertämään Kuun ja palasi turvallisesti.
• Kuun laskut: ensimmäinen miehitetty Kuulento oli Apollo 11 heinäkuussa 1969. Sen jälkeen suoritettiin yhteensä kuusi onnistunutta miehitettyä kuunlaskua vuosina 1969–1972.
• Ohjelman päätös ja kansainvälinen yhteistyö: ohjelman viimeinen merkittävä teko oli yhteislento Neuvostoliiton kanssa, Apollo-Soyuz Test Project, vuonna 1975.

Tärkeimmät lennot ja tapahtumat

• Apollo 1 (AS-204) — 1967: maahaanlaskuharjoituksessa sattunut palovamma kuoli kolmelle astronautille (Gus Grissom, Ed White, Roger B. Chaffee). Onnettomuus johti merkittäviin turvallisuusparannuksiin.
• Apollo 8 (1968) — ensimmäinen miehitetty lento, joka kiersi Kuun; kuuluisa kuva "Earthrise" ja luettu jouluevankeliumi televisiolähetyksessä.
• Apollo 11 (1969) — Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat, ja Armstrong lausui kuuluisat sanat "That's one small step..." (Yksi pieni askel ihmiselle...).
• Apollo 12 (1969) — toinen onnistunut laskeutuminen ja tarkempi työ alustan läheisyydessä.
• Apollo 13 (1970) — hapen räjähdys palvelumoduulissa pakotti lennon keskeyttämään laskeutumisen; miehistö (Jim Lovell, Jack Swigert, Fred Haise) palasi Maahan turvallisesti käyttämällä kuumoduulia hätälaitteena.
• Apollo 14–17 (1971–1972) — useita tieteellisiä tutkimuksia ja autolla liikkumista Kuun pinnalla (etenkin Apollo 15–17 käyttivät Kuun autokuljetinta, lunar roveria). Apollo 17 (1972) oli viimeinen miehitetty Kuun laskeutuminen; astronautti Eugene Cernan oli viimeinen Kuun pinnalta palannut ihminen.
• Apollo-Soyuz Test Project (1975) — historiallinen yhteinen koelento Neuvostoliiton kanssa, jossa Apollon komentomoduuli telakoitui Soyuz-aluksen kanssa Maata kiertävällä radalla.

Teknologia ja alukset

Apollo koostui useista pääosista:

• Saturn V -kantoraketti, joka nosti Apollo-tähtialuksen radalle ja Kuuta kohti.
• Komentomoduuli (CM), joka oli astronauttien elämätila ja ainoa osa, joka palasi takaisin Maahan.
• Kolmivaiheinen huoltomoduuli ja kuumoduuli (lunar module, LM), joka laskeutui Kuuhun ja nousi sieltä takaisin.

Teknisiä haasteita ratkaistiin lennonvarmistuksessa, elämää ylläpitävissä järjestelmissä, navigoinnissa ja telakoinnissa. Lennot kantoivat myös monimutkaisia tiede-instrumentteja ja koelaitteita.

Tieteelliset saavutukset ja perintö

• Kuuntutkimus: Apollo-asemien astronautit toivat Maahan yhteensä noin 382 kg kivi- ja maaperänäytettä, jotka ovat ratkaisevia Kuun ja aurinkokunnan geologian ymmärtämiselle.
• Arvioitu määrä kävelijöitä: Kuupinnalla on kävellyt yhteensä 12 astronauttia kuuden laskeutumisen aikana.
• Tieteelliset mittaukset: Kuun pintaan jätettiin laitteistoja, kuten seismometrejä, lämpövirta-antureita ja magneettikenttämittareita (ALSEP), jotka keräsivät dataa vuosien ajan.
• Teknologinen kehitys: ohjelma vauhditti kehitystä tietojenkäsittelyssä, materiaalitekniikassa, elektroniikassa ja avaruusalusten valmistuksessa. Monet sovellukset siirtyivät myöhemmin siviiliteknologiaan (ns. spin-off-vaikutukset).

Vaikutukset ja kulttuuri

Apollo-ohjelmalla oli suuri vaikutus kansainväliseen politiikkaan, tekniikkaan ja populaarikulttuuriin. Se toi kuvallisen todistuksen ihmiskunnan kyvystä tehdä ihmisiä suurempia avaruusteknisiä saavutuksia ja muutti käsityksiämme maapallosta ja sen paikasta avaruudessa. Apollo-lennot olivat laajasti seurattuja televisiolähetyksiä, ja esimerkiksi Apollo 13:n tapahtumat ja selviytymiskertomus on dramatisoitu elokuvaksi.

Yhteenveto

Apollo-ohjelma täytti Kennedyin asettaman tavoitteen: ihminen astui Kuuhun ja palasi turvallisesti Maahan. Ohjelma toi konkreettisia tieteellisiä tuloksia, kehitti avaruusteknologiaa ja loi pohjan myöhemmälle kansainväliselle yhteistyölle avaruudessa. Apollo-kauden jälkeiset NASA:n hankkeet, kuten avaruussukkula ja kansainvälinen avaruusasema, rakensivat edelleen tätä perintöä.

Apollo-lennot

Apollo-lentoja lennettiin avaruuteen Saturn I- ja V-raketeilla.

Ruuviton

• AS-101 laukaistiin 28. toukokuuta 1964. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
• AS-102 laukaistiin 18. syyskuuta 1964. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
• AS-103 laukaistiin 16. helmikuuta 1965. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia. Se kuljetti myös Pegasus-satelliitin.
• AS-104 laukaistiin 25. toukokuuta 1965. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia. Se kuljetti myös Pegasus-satelliitin.
• AS-105 laukaistiin 30. heinäkuuta 1965. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia. Se kuljetti myös Pegasus-satelliitin.
• AS-201 laukaistiin 26. helmikuuta 1966. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
• AS-202 laukaistiin 25. elokuuta 1966. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
• Apollo 4 laukaistiin 9. marraskuuta 1967. Lennon tarkoituksena oli testata komentomoduulia.
• Apollo 5 laukaistiin 22. tammikuuta 1968. Lennon tarkoituksena oli testata kuunluotainta.
• Apollo 6 laukaistiin 4. huhtikuuta 1968. Se oli viimeinen lento, jolla kaikki järjestelmät tarkistettiin.

Miehistö

• Apollo 1 syttyi tuleen lentoa edeltävän harjoittelun aikana 27. tammikuuta 1967, jolloin kolme astronauttia, Edward White, Gus Grissom ja Roger Chaffee, kuolivat.
• Apollo 7 laukaistiin 11. lokakuuta 1968. Tämä oli ensimmäinen lento, jossa miehistönä olivat Wally Schirra, Donn Eisele ja Walter Cunningham. Lennolla, joka kiersi Maata useita päiviä, testattiin komentomoduulia.
• Apollo 8 laukaistiin 21. joulukuuta 1968. Miehistö, Frank Borman, Jim Lovell ja William Anders, olivat ensimmäiset astronautit, jotka lähtivät Kuun kiertoradalle.
• Apollo 9 laukaistiin 9. maaliskuuta 1969. Miehistö, James McDivitt, David Scott ja Russell Schweickart, testasi Kuumoduulia Maan kiertoradalla ja harjoitteli telakoitumista komentomoduuliin.
• Apollo 10 laukaistiin 18. toukokuuta 1969. Se oli ensimmäinen täydellinen Apollo-raketti, jossa oli kaikki laitteet. Miehistö, Thomas Stafford, John Young ja Eugene Cernan, tutki mahdollisia laskeutumispaikkoja ollessaan Kuun kiertoradalla.
• Apollo 11 laukaistiin 16. heinäkuuta 1969. Se oli ensimmäinen avaruusalus, joka laskeutui Kuuhun astronauttien Neil Armstrongin ja Buzz Aldrinin kanssa 20. heinäkuuta 1969. Michael Collins johti komentomoduulia, joka jäi Kuun kiertoradalle.
• Apollo12 laukaistiin 14. marraskuuta 1969. Pete Conradin ja Alan Beanin miehistö laskeutui toisena joukkueena Kuuhun 19. marraskuuta 1969. He keräsivät kuukiviä ja tutkivat Surveyor 3 -avaruusalusta, joka oli laskeutunut Kuuhun vuonna 1967. Richard Gordon jäi komentomoduuliin
• Apollo 13 laukaistiin 11. huhtikuuta 1970. Yhden happisäiliön räjähdys aiheutti lähes kolmen astronautin, Jim Lovellin, Jack Swigertin ja Fred Haisen, kuoleman. Hätäkorjaukset tehtiin, ja he pystyivät palaamaan turvallisesti Maahan.
• Apollo 14 laukaistiin 31. tammikuuta 1971. Helmikuun 5. päivänä 1971 astronautit Alan Shepard ja Edgar Mitchell olivat kolmas ryhmä, joka laskeutui Kuuhun. He keräsivät kiviä ja tekivät kokeita Stuart Roosan jäädessä kiertoradalle komentomoduulissa.
• Apollo 15 laukaistiin 26. heinäkuuta 1971. Se jatkoi aiempien laskeutumisten keräilyä ja kokeita. David Scott ja James Irwin laskeutuivat Kuuhun 30. heinäkuuta 1971, ja Alfred Worden jäi kiertoradalle.
• Apollo 16 laukaistiin 16. huhtikuuta 1972. John Young ja Charles Duke laskeutuivat Kuuhun 21. huhtikuuta 1972, ja Ken Mattingly jäi kiertoradalle.
• Apollo 17 laukaistiin 7. joulukuuta 1972. Tämä oli viimeinen vierailu Kuuhun, ja laskeutuminen tapahtui 11. joulukuuta 1972, ja se oli ensimmäinen, johon otettiin mukaan tiedemies Harrison Schmitt astronautti Eugene Cernanin kanssa. Ronald Evans jäi kiertoradalle.
• Skylab 2 laukaistiin 25. toukokuuta 1973. Pete Conrad, Paul Weitz ja Joseph Kerwin olivat Skylab-avaruusaseman ensimmäinen miehistö.
• Skylab 3 laukaistiin 28. heinäkuuta 1973. Alan Bean, Jack Lousma ja Owen Garriott olivat Skylab-avaruusaseman miehistö.
• Skylab 4 laukaistiin 16. marraskuuta 1973. Gerald Carr, William Pogue ja Edward Gibson olivat Skylab-avaruusaseman viimeinen miehistö.
• Apollo-Sojus laukaistiin 15. heinäkuuta 1975. Se oli Apollon viimeinen lento.

Buzz Aldrin (kuvassa) käveli kuussa Neil Armstrongin kanssa Apollo 11:llä 20.-21. heinäkuuta 1969.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Apollo-ohjelma?

K: Kuka käynnisti Apollo-ohjelman?

K: Miksi Yhdysvallat aloitti Apollo-ohjelman?

K: Mitä osia Apollo-avaruusalukseen kuului?

Kysymys: Kuinka suuria Mercury- ja Gemini-avaruusalukset olivat verrattuna Apollon kapseliin?

K: Mitä tapahtui vuoden 1975 jälkeen, kun NASA lopetti työnsä Apollo-hankkeen parissa?

K: Tehtiinkö yhdestä tämän projektin tehtävästä elokuvaa?

Hae kirjaimella