Jammu ja Kašmir on Intian pohjoinen liittoalue. Jammun ja Kašmirin liittoalueen erottaa valvontalinja Pakistanin hallinnoimista Azad Kašmirin ja Gilgit-Baltistanin alueista lännessä ja pohjoisessa. Se on rajanaapurina Himachal Pradeshin ja Punjabin kanssa ja sijaitsee Ladakhin länsipuolella.

Intian parlamentin molempien kamarien elokuussa 2019 hyväksymän Jammun ja Kašmirin uudelleenorganisointilain (Jammu and Kashmir Reorganisation Act, 2019) mukaan Jammu ja Kašmir (osavaltio) jaettiin kahdeksi liittoalueeksi, nimittäin Jammuksi ja Kašmiriksi sekä Ladakhiksi.

Geografia ja rajat

Alue käsittää vaihtelevia maastoja: alavampi Jammu etelässä, vuoristoinen Kašmirin laakso keskellä ja laajat ylänköalueet pohjoisessa. Jammun ja Kašmirin länsi- ja pohjoisrajan muodostaa valvontalinja (Line of Control), joka erottaa Intian hallitseman alueen Pakistanin hallinnoimista alueista kuten Azad Kašmirista ja Gilgit-Baltistanista. Itään ja koilliseen rajoja jakaa Kiinan hallinnoima alue (mm. Aksai Chin) ja rajanaapureina ovat myös Intian osavaltiot Himachal Pradesh ja Punjab.

Hallinto ja vuoden 2019 uudelleenjärjestely

Elokuussa 2019 Intian keskushallitus kumosi Jammun ja Kašmirin erityisaseman, joka perustui perustuslain artiklaan 370, ja esitti osavaltion uudelleenjärjestelyn. Parlamentin hyväksymien lakien seurauksena osavaltio hajotettiin kahdeksi liittoalueeksi: liittoalueeksi Jammu ja Kašmir (Union Territory of Jammu and Kashmir), jolla on laissa määrätty alueellinen lainsäätäjä, sekä liittoalueeksi Ladakh (Union Territory of Ladakh), jolla ei ole omaa lainsäätäjää. Uudelleenjärjestely muutti hallinnon suhdetta keskushallintoon ja merkitsi hallinnollista ja lainsäädännöllistä siirtymää osavaltiosta liittoalueiksi.

Väestö, kieli ja uskonto

Alueella elää eri etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Kašmirin laakso on muslimienemmistöinen, Jammu-alueella on runsaasti hinduväestöä, ja Ladakhissa on merkittävä buddhalaisten yhteisö. Kielinä käytetään muun muassa kasmiria, dogria, ladakhia, urdua, hindiä ja englantia. Kulttuurisesti alueella on pitkät perinteet musiikissa, käsitöissä ja maataloudessa (mm. hedelmien ja sahramin tuotanto).

Turvallisuus ja kansainvälinen kiista

Jammun ja Kašmir on ollut vuosikymmeniä Intian ja Pakistanin välisen kiistan keskiössä. Konflikti on johtanut aseellisiin yhteenottoihin, sotilaalliseen läsnäoloon ja valvontalinjan syntymiseen. Alueen erityisaseman kumoaminen ja osavaltion jakaminen vuonna 2019 herättivät kansainvälistä huomiota ja johtivat tiukkoihin turvallisuustoimiin, liikenneyhteyksien rajoituksiin sekä ajoittaisiin viestintäkatkoksiin. Alueen asema on myös osa laajempaa alueellista kiistaa, johon liittyy Intian, Pakistaniin ja Kiinaan kohdistuvat historialliset ja alueelliset vaateet.

Talous ja elinkeinot

Alueen talous perustuu muun muassa maatalouteen, puutarhatalouteen (ominaisuuksina mm. omenantuotanto), käsityöhön, matkailuun ja julkisen sektorin tarjoamiin töihin. Turismi on tärkeä tulonlähde erityisesti Kašmirin maisemien ja Ladakhin vuoristokohteiden vuoksi, mutta turvallisuustilanne ja rajoitukset ovat vaikuttaneet matkailun vaihtelevuuteen.

Nykytila

Jammun ja Kašmirin asema ja hallinnollinen järjestely ovat edelleen poliittisesti herkkiä aiheita Intiassa ja kansainvälisesti. Uudelleenjärjestelyn jälkeen alueen hallintoa vahdittiin ja muutoksia toimeenpantiin vaiheittain. Tilanne elää sekä paikallisesti että kansainvälisesti seurattavissa keskusteluissa, ja alueen poliittinen sekä humanitaarinen kehitys ovat edelleen laajasti huomion kohteena.