Japan Airlinesin lento 123
Japan Airlinesin lento 123 oli kotimaan reittilento Tokion Hanedan lentoasemalta (tunnetaan myös nimellä Tokion kansainvälinen lentoasema) Osakan kansainväliselle lentoasemalle (tunnetaan myös nimellä Osakan Itamin lentoasema). Elokuun 12. päivänä 1985 Boeing 747-146SR -lentokoneessa ilmeni mekaanisia ongelmia 12 minuuttia nousun jälkeen. Kone syöksyi Takamagahara-vuorelle Gunman prefektuurissa 32 minuuttia myöhemmin sen jälkeen, kun lentäjät yrittivät hallita konetta, mutta epäonnistuivat. 520 ihmistä kuoli, ja vain 4 jäi henkiin. Onnettomuuden syynä oli pyrstöonnettomuuden jälkeinen virheellinen korjaus, joka aiheutti metallin väsymisen ja lopulta lennon aikana tapahtuneen rakenteellisen vian, jossa koneen koko pyrstö irtosi koneesta.
Onnettomuus oli pahin lento-onnettomuus, jossa oli mukana vain yksi kone. Se oli myös toiseksi pahin lento-onnettomuus, ja ainoa sitä pahempi oli Teneriffan lentokentän onnettomuus.
Lentokone mukana
Turmakone oli Boeing 747-146SR (SR tarkoittaa lyhyen kantaman konetta), jonka pyrstönumero oli JA8119. Koneella lennettiin lyhyitä, Japanin sisäisiä reittejä. Kone lensi ensimmäisen kerran 28. tammikuuta 1974. Koneessa oli 4 Pratt & Whitney JT9D-7A -moottoria. Kone oli lentänyt ennen onnettomuutta 25030 tuntia ja noussut ja laskeutunut 18835 kertaa.
Kesäkuun 2. päivänä 1978 JA8119 joutui Osakan kansainvälisellä lentoasemalla pyrstöonnettomuuteen. Laskeutuessaan koneen pyrstö osui kiitotielle. Onnettomuudessa vaurioitui koneen peräpään painesiiveke sekä koneen takaosa. Myöhemmin Boeingin korjaajat korjasivat koneen 17. kesäkuuta ja 11. heinäkuuta korvaten koneen takaosan alaosan ja osan laipioista. Kone palasi myöhemmin takaisin käyttöön.
Onnettomuutta tutkiessaan tutkijat huomasivat, että Boeingin 7 vuotta ennen onnettomuutta tekemä korjaus oli virheellinen. Vaikka laipioon asennettavaan liitoslevyyn vaadittiin kaksi riviä niittejä, korjaaja käytti vain yhtä riviä. Tämä lisäsi metallin väsymisen mahdollisuutta 70 prosenttia ja aiheutti myös onnettomuuden.
Japan Airlinesin lennon 123 reitti
Matkustajat ja miehistö
Tuona päivänä koneella lensi kolme miehistön jäsentä. 49-vuotias kapteeni Masami Takahama oli erittäin kokenut lentäjä. Hän oli lentänyt 12423 tuntia, joista 4842 tuntia 747-koneilla. 39-vuotias perämies Yutaka Sasaki oli kouluttautumassa kapteeniksi. Kyseisellä lennolla hän istui vasemmalla istuimella (joka on tavallisesti kapteenin paikka). Hän on lentänyt 3963 tuntia, joista 2665 tuntia 747-koneilla. Viimeinen miehistön jäsen, 46-vuotias lentokoneinsinööri Hiroshi Fukuda, on lentänyt 9831 tuntia, joista 3846 tuntia 747-koneilla. Lisäksi mukana oli 12 matkustamohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Seuraavassa luetellaan maat, joista matkustajat ja miehistö olivat kotoisin.
| Matkustajien kansallisuuksien lopullinen yhteenveto | |||
| Kansalaisuus | Matkustajat | Miehistö | Yhteensä |
| 483 | 15 | 498 | |
| 1 | 0 | 1 | |
|
| 2 | 0 | 2 |
| 4 | 0 | 4 | |
| 3 | 0 | 3 | |
| 2 | 0 | 2 | |
| 3 | 0 | 3 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 6 | 0 | 6 | |
| Yhteensä | 509 | 15 | 524 |
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
Onnettomuus
Onnettomuuspäivän iltapäivänä JA8119 oli jo suorittanut kaksi edestakaista lentoa, JL503/504 Sapporoon ja takaisin ja JL363/366 Fukuokaan ja takaisin. Kello 17.17 kone oli juuri suorittanut lennon JL366, ja se oli pysäköitynä Tokion kansainvälisen lentoaseman paikalle 18 valmistautumassa Osakaan suuntautuvalle lennolle JL123.
Kello 18.04 kone alkoi rullata kohti kiitotietä. Lentoonlähtö tapahtui kello 18.12, ja kone nousi matkakorkeuteen 24000 jalkaan (noin 7300 metriin). Siihen asti kaikki oli hyvin.
Kello 18.24 kuului yhtäkkiä kova ääni, joka itse asiassa johtui paineistetun laipion rikkoutumisesta. Tämä aiheutti räjähdysmäisen paineenalennuksen. Ilma syöksyi ulos koneesta ja räjäytti koneen pyrstön irti. Koska kaikki neljä hydrauliikkalinjaa, jotka ohjaavat lentokoneen toimintaa, sijaitsevat koneen pyrstössä, kone muuttui hallitsemattomaksi. 46 sekuntia myöhemmin lentäjät antoivat hätäkutsun 7700 (mikä tarkoittaa, että he ovat hätätilanteessa) ja pyysivät palaamaan Tokion kansainväliselle lentokentälle. Vaikka lennonjohtaja kuitenkin antoi koneelle luvan kääntyä kohti Tokiota, kone alkoi oudosti suunnata luoteeseen. Kello 18.28 Tokion lennonjohtaja pyysi lentäjiä kääntymään vasemmalle, mutta sai lentäjiltä viestin: "nyt hallitsematon". Siihen mennessä kone liikkui tavalla, jota kutsutaan fugoidiseksi liikkeeksi: se kiipeää, kunnes menettää nopeuttaan ja sakkaa, sitten nokka laskeutuu alas ja lisää nopeuttaan, kunnes kone pääsee taas nousemaan. Fugoidiliike toistui lennon loppuun asti.
Kello 18.31 lennonjohtaja kysyi koneelta, voiko se laskeutua Nagoyan lentokentälle, joka oli 72 mailin (noin 133 kilometrin) päässä koneesta. Lentäjät halusivat kuitenkin palata Tokioon. Kello 18.35 ja 18.56 välisenä aikana lentäjät kamppailivat hallitakseen konetta ilman pyrstöä. Tämä ei onnistunut, sillä kone lensi hallitsemattomasti kohti vuoria.
Kello 18.56 koneen oikea siipi osui harjuun. Tämän jälkeen kone lensi eteenpäin, törmäsi toiseen harjuun ja räjähti. 520 kuoli ja 4 jäi henkiin.
Koneen putoamiseen kuluu laipion rikkoutumisen jälkeen 32 minuuttia. Onnettomuus oli ilmailuhistorian pahin räjähdysmäisen paineenalennuksen aiheuttama onnettomuus.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Japan Airlinesin lento 123?
A: Japan Airlinesin lento 123 oli kotimaan reittilento Tokion Hanedan lentokentältä Osakan kansainväliselle lentokentälle.
Kysymys: Milloin Boeing 747-146SR:ssä ilmeni mekaanisia ongelmia?
V: Boeing 747-146SR:ssä ilmeni mekaanisia ongelmia 12 minuuttia nousun jälkeen.
K: Mitä koneelle tapahtui sen jälkeen, kun lentäjät yrittivät hallita sitä?
V: Kone syöksyi Takamagahara-vuoreen Gunman prefektuurissa 32 minuuttia sen jälkeen, kun lentäjät yrittivät hallita sitä, mutta epäonnistuivat.
K: Kuinka monta ihmistä kuoli onnettomuudessa?
V: Onnettomuudessa kuoli 520 ihmistä.
Kysymys: Kuinka moni jäi eloon lento-onnettomuudessa?
V: Vain 4 selviytyjää ilmoitettiin.
K: Mikä oli onnettomuuden syy?
V: Onnettomuus johtui pyrstöiskun jälkeisestä virheellisestä korjauksesta, joka aiheutti metallin väsymisen ja lopulta lennon aikana tapahtuneen rakenteellisen vian, jossa koneen koko pyrstö irtosi koneesta.
K: Oliko tämä onnettomuus pahin lento-onnettomuus, jossa oli mukana vain yksi kone?
V: Kyllä, tämä onnettomuus oli kuolonuhrien määrän perusteella pahin lento-onnettomuus, jossa oli mukana vain yksi kone.
