Japan Airlinesin lento 123 (1985) – syyt, kulku ja seuraukset

Japan Airlinesin lento 123 (1985) – perusteellinen katsaus onnettomuuden syihin, tapahtumakulkuun ja seurauksiin: tutkinta, virheellinen korjaus, inhimilliset vaikutukset ja opit turvallisuudelle.

Japan Airlinesin lento 123 (12.8.1985) oli kotimaan reittilento Tokion Hanedan lentoasemalta (tunnetaan myös nimellä Tokion kansainvälinen lentoasema) Osakan Itamin lentoasemalle. Koneena oli Boeing 747-146SR. Elokuun 12. päivänä 1985 lentokoneeseen tuli mekaaninen vika noin 12 minuuttia nousun jälkeen; myöhemmin kone syöksyi Takamagahara-vuorelle Gunman prefektuurissa. Onnettomuudessa kuoli 520 ihmistä ja vain 4 selvisi hengissä. Tutkinnan mukaan välittömänä syynä oli takapalkin (rear pressure bulkhead) epäasianmukainen korjaus aiemman pyrstöosuman jälkeen, mikä aiheutti metallin väsymisen ja lopulta rakenteellisen vian tilanteessa, jossa suurin osa pyrstöstä irtosi koneesta.

Lennon kulku ja tapahtumien eteneminen

Lento nousi Hanedasta myöhäisiltapäivällä. Noin 12 minuuttia nousun jälkeen tapahtui voimakas pamahdus ja nopea paineen lasku matkustamo- ja matkustajatilassa. Kone menetti osan pyrstöstä ja ohjauspintojen toiminta vakavasti heikentyi, minkä seurauksena hydraulijärjestelmät ja osa ohjausjärjestelmästä vaurioituivat. Lennon miehistö yritti hallita konetta käyttämällä moottoreiden tehoa ja muita rajoitettuja ohjauskeinoja ja pyysi hätäapua sekä paluulupaa Hanedaan. He kävivät keskusteluja lennonjohtoon ja pyrkivät tekemään laskua haastavassa tilanteessa, mutta kone jäi hallinnasta ja syöksyi vuoristoiselle alueelle noin 32 minuuttia ensimmäisen vian ilmenemisestä.

Onnettomuuden syyt

• Edeltävä vika ja väärä korjaus: Tutkinnassa selvisi, että koneen takapalkki oli aiemmin vaurioitunut pyrstöön osumisen (tailstrike) seurauksena. Vaurion korjauksessa oli käytetty virheellistä menetelmää, joka ei palauttanut alkuperäistä rakenteellista lujuutta ja aiheutti paikallista metallin väsymistä ajan myötä.
• Metallin väsymä ja paineenvaihtelut: Toistuvat paineenvaihtelut ja rasitukset lennolla johtivat väsymissäröjen kasvuun siinä kohdassa, joka oli korjattu aiemmin, ja lopulta rakenteen repeämiseen lennon aikana.
• Seuraava tapahtumaketju: Takapalkin pettäminen aiheutti äkillisen paineenlaskun ja pyrstön rakenteiden irtoamisen; pyrstö irrottaessa hydraulijohdot vaurioituivat ja kone menetti tärkeimmät ohjausmahdollisuutensa.

Tutkinta ja johtopäätökset

Japanin virallinen tutkinta johti laajaan selvitykseen, jossa todettiin, että epäasianmukainen korjaus takapalkkiin oli perimmäinen syy onnettomuuteen. Tutkinta korosti huolto- ja korjaustyön laadun, dokumentaation ja valvonnan merkitystä. Lisäksi tutkimuksessa tuotiin esille useita käytännön puutteita organisaatioissa ja tiedonkulussa, jotka osaltaan vaikeuttivat tilanteen ennakointia ja ehkäisyä.

Seuraukset ja vaikutukset ilmailuun

• Onnettomuus johti laajoihin parannuksiin kunnossapidon vaatimuksissa, korjausmenettelyissä ja laadunvalvonnassa sekä Japanissa että kansainvälisesti.
• Ilmailualan yritykset ja viranomaiset tihensivät valvontaa ja tarkastuksia erityisesti vastaavien rakenteellisten korjausten osalta.
• Tapaus vaikutti myös hätätilanteiden hallintaan ja miehistöjen koulutukseen, muun muassa ohjausmenetelmien ja poikkeustilanteiden harjoittelun painottamiseen.
• Yksityisoikeudellisia käsittelyjä ja korvausvaateita seurasi; tapauksen jälkeen keskusteltiin laajasti myös vastuukysymyksistä ja ennakkoehkäisyn merkityksestä.

Uhreja, selviytyjät ja muisti

Koneessa oli yhteensä 524 henkilöä; 520 menehtyi ja 4 selviytyi vakavasti loukkaantuneina. Onnettomuus on yhä historian pahin yksittäisen koneen onnettomuus matkustajamäärällä mitattuna sekä lentohistorian toiseksi pahin onnettomuus kokonaiskuolleisuuden mukaan (ainoa pahempi on Teneriffan lentokentän onnettomuus).

Onnettomuuden jälkeen onnettomuuspaikalle ja eri puolille Japania on pystytetty muistomerkkejä ja järjestetty muistotilaisuuksia. Tapaus on jäänyt syvälle japanilaiseen kollektiiviseen muistiin ja se on vaikuttanut sekä matkustajien että alan ammattilaisten suhtautumiseen turvallisuuteen ja kunnossapitoon.

Merkitys

Japan Airlinesin lento 123 muistuttaa, kuinka tärkeää on, että lentokoneiden korjaukset tehdään tarkasti ja ohjeiden mukaisesti sekä että valvonta ja dokumentaatio ovat kunnossa. Onnettomuus korosti myös sitä, kuinka yksittäinen huolimattomuus tai poikkeama korjausprosessissa voi ajan myötä johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Siksi tapauksen vaikutukset näkyvät edelleen ilmailun turvallisuuskulttuurissa ja teknisessä valvonnassa ympäri maailmaa.

Lentokone mukana

Turmakone oli Boeing 747-146SR (SR tarkoittaa lyhyen kantaman konetta), jonka pyrstönumero oli JA8119. Koneella lennettiin lyhyitä, Japanin sisäisiä reittejä. Kone lensi ensimmäisen kerran 28. tammikuuta 1974. Koneessa oli 4 Pratt & Whitney JT9D-7A -moottoria. Kone oli lentänyt ennen onnettomuutta 25030 tuntia ja noussut ja laskeutunut 18835 kertaa.

Kesäkuun 2. päivänä 1978 JA8119 joutui Osakan kansainvälisellä lentoasemalla pyrstöonnettomuuteen. Laskeutuessaan koneen pyrstö osui kiitotielle. Onnettomuudessa vaurioitui koneen peräpään painesiiveke sekä koneen takaosa. Myöhemmin Boeingin korjaajat korjasivat koneen 17. kesäkuuta ja 11. heinäkuuta korvaten koneen takaosan alaosan ja osan laipioista. Kone palasi myöhemmin takaisin käyttöön.

Onnettomuutta tutkiessaan tutkijat huomasivat, että Boeingin 7 vuotta ennen onnettomuutta tekemä korjaus oli virheellinen. Vaikka laipioon asennettavaan liitoslevyyn vaadittiin kaksi riviä niittejä, korjaaja käytti vain yhtä riviä. Tämä lisäsi metallin väsymisen mahdollisuutta 70 prosenttia ja aiheutti myös onnettomuuden.

Japan Airlinesin lennon 123 reitti

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä oli Japan Airlinesin lento 123?

Kysymys: Milloin Boeing 747-146SR:ssä ilmeni mekaanisia ongelmia?

K: Mitä koneelle tapahtui sen jälkeen, kun lentäjät yrittivät hallita sitä?

K: Kuinka monta ihmistä kuoli onnettomuudessa?

Kysymys: Kuinka moni jäi eloon lento-onnettomuudessa?

K: Mikä oli onnettomuuden syy?

K: Oliko tämä onnettomuus pahin lento-onnettomuus, jossa oli mukana vain yksi kone?

Hae kirjaimella