Kurnoolin piiri on piirikunta Andhra Pradeshin osavaltiossa Intiassa, osavaltion läntisessä keskiosassa, ja se rajoittuu Telanganan Mahabubnagarin piirikuntaan pohjoisessa, Karnatakan Raichurin piirikuntaan luoteessa, Karnatakan Bellaryn piirikuntaan lännessä, Ananthapurin piirikuntaan etelässä, YSR Kadapan piirikuntaan kaakossa ja Prakashamin piirikuntaan idässä. Kurnoolin kaupunki on piirin pääkaupunki. Sen väkiluku on 4 053 463, josta 28,35 % oli kaupunkilaisia vuonna 2011. Se on pinta-alaltaan 10. sijalla Intian suurimmissa piirikunnissa (17 658 neliökilometriä) ja 2. sijalla Andhra Pradeshin suurimmissa piirikunnissa (17 658 neliökilometriä) sekä 53. sijalla Intian väkiluvultaan.
Maantiede ja ilmasto
Kurnoolin piiri sijoittuu osittain Deccanin ylängölle ja Rayalaseeman alueelle. Maisema vaihtelee kumpuilevista ylängöistä ja kallioisista muodostelmista laaksoihin ja jokilaaksoihin. Alueella on myös kalkkikivi- ja hiekkakivimuodostelmia, joiden luolat ja kalliomuodostelmat kiinnostavat luonnonystäviä.
Ilmasto on pääosin kuiva ja kuuma, kesät ovat pitkiä ja lämpimiä ja syklonien sekä monsuunisateiden ajoittainen vaikutus määrää sateisuuden. Sadannan määrä vaihtelee paikallisesti; kastelu ja kanavointi ovat tärkeitä maatalouden kannalta.
Vedet ja luonnonmaisemat
Piirin alueella virtaavat paikalliset joet ja sivujoet, ja alueelle on rakennettu kastelujärjestelmiä viljelyä varten. Kurnoolin seutu tunnetaan myös kalliomuodostelmistaan ja luolistaan, joista merkittävin matkailukohde on Belumin luolajärjestelmä.
Väestö ja kieli
Väestö on monietninen: pääkielenä on telugu, mutta alueella on myös merkittäviä urdu- ja kannadaa puhuvia vähemmistöjä erityisesti rajaseudulla. Kaupunkiväestön osuus oli 28,35 % vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan. Ikärakenne, koulutustaso ja elinkeinorakenne vaihtelevat kaupungin ja maaseudun välillä; koulutuksen ja terveyspalvelujen kehitys on ollut tärkeä kehityskohde piirikunnassa.
Talous ja elinkeinot
Maatalous on talouden perusta monilla alueilla: viljelykasveina ovat muun muassa eri jyvät, palkokasvit ja pähkinät sekä muokattuna maataloutena paikoin riisi ja kasteluviljely. Alueella on myös pienimuotoista teollisuutta, kauppaa ja kaivostoimintaa. Kustannustehokas kastelu, kanavat ja paikalliset vesivarannot vaikuttavat merkittävästi satoihin.
Liikenneyhteydet ja infrastruktuuri
Kurnool on tärkeällä maantie- ja rautatievälillä, ja kaupungin kautta kulkevat yhteydet yhdistävät sen suurempiin kaupunkeihin kuten Hyderabad ja Bengaluru. Paikallinen bussiliikenne palvelee kaupunkeja ja maaseutua, ja rautatieyhteydet helpottavat tavara- ja henkilöliikennettä. Myös terveys- ja koulutuspalvelut keskittyvät Kurnoolin kaupunkiin ja muihin taajamiin.
Historia ja kulttuuri
Kurnoolilla on pitkä historia ja merkittävä asema alueellisessa hallinnossa: kaupunki toimi muun muassa vuoden 1953 jälkeen muodostetun Andhra State -alueen pääkaupunkina ennen osavaltion laajempaa yhdistymistä. Alueella on useita historiallisia kohteita, linnoituksia ja temppeleitä, jotka kertovat alueen kulttuuri- ja uskonnollisesta perinnöstä.
Nähtävyydet ja matkailu
- Belumin luolat – laaja luolajärjestelmä, joka kiinnostaa speleologeja ja turisteja.
- Orvakalin kallioalueet ja Rock Garden – erikoiset kalliomuodostelmat ja maisemat.
- Mantralayam – tärkeä pyhiinvaelluskohde, joka sijaitsee Tungabhadra-joen varrella.
- Konda Reddyn linna Kurnoolin kaupungissa – historiallinen nähtävyys.
Hallinto
Kurnoolin piiriä hallinnoi piirin pääkaupungissa Kurnoolissa toimiva paikallinen hallinto. Piiri jakautuu edelleen useisiin hallinnollisiin yksiköihin (revenue divisions ja mandalit), joiden kautta julkiset palvelut, verotus ja maataloutta koskeva tuki järjestetään.
Yhteenveto
Kurnoolin piiri on laaja ja monimuotoinen alue Andhra Pradeshissa, jossa yhdistyvät kuiva ylänkömaisema, historialliset perinteet ja maatalouteen perustuva elinkeinoelämä. Piirin pääkaupunki Kurnool toimii alueen suurimpana palvelukeskuksena, ja alueella on useita luonnon- ja kulttuurikohteita, jotka houkuttelevat niin paikallisia kuin kansainvälisiä vierailijoitakin.