Aristarchos Samoslainen

Henkilökohtaiset tiedot

Hänen nimensä on kreikankielisin kirjaimin Ἀρίσταρχος, joka on translitteroituna Aristarchos. Hän syntyi Samoksen saarella, itäisellä Egeanmerellä.

Heliosentrismi

Heliosentrismi on ajatus auringosta keskipisteenä. Alkuperäinen teksti on kadonnut, mutta Arkhimedesin kirjassa The Sand Reckoner on viittaus Aristarchoksen toiseen teokseen, jossa hän esitti heliosentrisen mallin vaihtoehtoiseksi hypoteesiksi. Arkhimedes kirjoitti:

Te (kuningas Gelon) tiedätte, että "maailmankaikkeus" on nimitys, jonka useimmat tähtitieteilijät antavat pallolle, jonka keskipiste on Maan keskipiste ja jonka säde on yhtä suuri kuin Auringon keskipisteen ja Maan keskipisteen välinen suora linja. Tämä on yleinen selitys, jonka olette kuulleet tähtitieteilijöiltä. Mutta Aristarkhos on julkaissut kirjan, joka koostuu tietyistä hypoteeseista, joissa tehtyjen oletusten seurauksena käy ilmi, että maailmankaikkeus on moninkertaisesti suurempi kuin äsken mainittu "maailmankaikkeus". Hänen hypoteesinsa ovat, että kiintotähdet ja Aurinko pysyvät liikkumattomina, että maapallo pyörii Auringon ympäri ympyrän kehällä, jolloin Aurinko sijaitsee keskellä lattiaa, ja että kiintotähtien pallo, joka sijaitsee saman keskipisteen ympärillä kuin Aurinko, on niin suuri, että ympyrä, jolla hän olettaa maapallon pyörivän, on sellaisessa suhteessa kiintotähtien etäisyyteen kuin pallon keskipiste on sen pinta-alaan nähden.

- Hiekka Reckoner

Aristarkhos siis uskoi, että tähdet olivat hyvin kaukana, mikä on tärkeä askel. Siksi ei ollut havaittavissa parallaksia eli tähtien liikettä toisiinsa nähden, kun Maa liikkuu Auringon ympäri. Tähdet ovat paljon kauempana kuin antiikin aikana yleisesti oletettiin, ja tähtiparallaksin pieni määrä on havaittavissa vain kaukoputkilla.

Vanha geosentrinen malli selitti planeettaparallaksin, ja sen oletettiin olevan syy siihen, miksi tähtiparallaksia ei havaittu. Heliosentrisen näkemyksen hylkääminen oli yleistä, kuten seuraavasta Plutarkhoksen kappaleesta käy ilmi (Kuun kiertoradalla olevasta näennäisestä kasvosta):

Kleanthes [Aristarkoksen aikalainen ja stoalaisten johtaja] ajatteli, että kreikkalaisten velvollisuus oli syyttää Aristarkosta jumalattomuudesta, koska hän oli laittanut liikkeelle maailmankaikkeuden sydämen ... olettaen taivaan pysyvän levossa ja maan pyörivän vinossa ympyrässä, kun se samalla pyörii oman akselinsa ympäri.

- Tassoul, Auringon ja tähtien fysiikan tiivis historia.

Ainoa muu antiikin tähtitieteilijä, joka tunnetaan nimeltä ja jonka tiedetään kannattaneen Aristarkhoksen heliosentristä mallia, oli Seleukos, hellenistinen tähtitieteilijä, joka eli sata vuotta Aristarkhoksen jälkeen.

Kopernikus elvytti heliosentrisen teorian menestyksekkäästi lähes 1800 vuotta myöhemmin, minkä jälkeen Johannes Kepler ja Isaac Newton antoivat teoreettisen selityksen, joka perustui fysiikan lakeihin, nimittäin Keplerin lakeihin planeettojen liikkeestä ja Newtonin lakeihin gravitaatiovetovoimasta ja dynamiikasta.

Precession

Vatikaanin kirjastossa on säilynyt kaksi muinaista käsikirjoitusta, joissa on arvioita vuoden pituudesta. Ainoa muinainen tiedemies, joka mainitsee kaksi eri arvoa, on Aristarkhos. Molemmat ovat lähellä Hipparkhoksen ja Ptolemaioksen myöhemmin käyttämiä arvoja, ja ilmoitettu prekessio on lähes täsmälleen yksi aste vuosisataa kohti, mikä on liian alhainen arvo. Kaikki myöhemmät tähtitieteilijät käyttivät 1 asteen prekessiota vuosisataa kohti arabien aikaan asti. Aristarkhoksen aikaan oikea arvo oli noin 1,38 astetta vuosisadassa.

Aristarkoksen 3. vuosisadalla eaa. tekemät laskelmat (vasemmalta) auringon, maan ja kuun suhteellisesta koosta 10. vuosisadan jKr. kreikkalaisesta kopiosta.