Litoria – Hylidae-suvun sammakot: lajit ja levinneisyys Australiassa

Tutustu Litoria-suvun Hylidae-sammakoihin: lajit, levinneisyys Australiassa ja lähialueilla sekä niiden ekologinen merkitys ja tunnistusvinkit.

Litoria on Hylidae-suvun sammakoiden suku. Ne ovat kotoisin Australiasta, Bismarckin saaristosta, Salomonsaarilta, Uudesta-Guineasta, Pieniltä Sunda-saarilta, Molukkisaarilta ja Timorilta.

Yleiskuva

Litoria on laaja ja monimuotoinen sammakkosuku, johon kuuluu noin 90–100 kuvattua lajia riippuen taksonomisesta käsittelystä. Suvun lajit tunnetaan yleisesti puusammakoina (tree frogs), ja ne vallitsevat pääosin Australasia-alueella. Taksonomiassa on viime vuosina tapahtunut muutoksia: molekyylitutkimukset ovat johtaneet joidenkin lajien siirtymiseen muihin sukuihin, mutta perinteisesti monet alueen puusammakoista sijoitetaan Litoria-sukuun.

Tuntomerkit ja koko

Litoria-lajien tuntomerkkejä ovat usein laaja, litteä kroppa, hyvin kehittyneet tarttumapalat kämmenissä ja varpaissa sekä usein verkkoutuneet takajalat, mikä helpottaa liikkumista puissa ja vedessä. Lajien värit vaihtelevat kirkkaan vihreästä ruskeaan, ja joillain lajeilla on näyttäviä kuviota tai kirkkaita peitevärejä varoituksena tai naamioitumiseen. Kokoluokka vaihtelee pienistä lajeista, joiden pituus on vain muutama senttimetri, suuriin lajeihin, jotka voivat kasvaa yli 10 senttimetrin pituisiksi (esim. Litoria caerulea).

Elinympäristö ja ekologia

Lajiensa mukaan Litoria-suvun sammakot elävät monenlaisissa elinympäristöissä: trooppisista sademetsistä ja mangroveista avomaisemiin, soihin, joki- ja järvialueille sekä jopa kaupunkien puutarhoihin. Monet lajit ovat puissa eläviä ja yöaktiivisia, mutta joukossa on myös maassa ja vesissä viihtyviä lajeja. Ne syövät pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, ja ne ovat sekä saalistajia että monien petojen ravintoa.

Lisääntyminen

Lisääntymistavat vaihtelevat lajeittain. Suurin osa Litoria-lajeista munii vedessä tavallisia sammakonmunia, joista kehittyvät vesielämästä riippuvaiset piankkaat. Joillakin lajeilla on erikoistuneita lisääntymisstrategioita, kuten vaahtonestemaiset pesät tai lisääntyminen hitaasti virtaavissa vesissä ja lätäköissä. Koiraiden soitto on tärkeä pariutumiskäyttäytymisen osa, ja eri lajeilla on tyypillisesti oma, helposti tunnistettava kutsuäänensä.

Uhat ja suojelu

Monet Litoria-lajit kohtaavat uhkia, kuten elinympäristöjen tuhoutumista, kastelu- ja kuivatushankkeiden vaikutuksia, saasteita, ilmastonmuutosta sekä tauteja kuten chytridiomykoosi (Batrachochytrium dendrobatidis), joka on vaikuttanut voimakkaasti sammakko- ja sammakkoeläinkantoihin maailmanlaajuisesti. Joidenkin lajien kannat ovat taantuneet ja ne ovat suojelun tarpeessa; toisaalta tietyt lajit sopeutuvat hyvin muutoksiin ja viihtyvät myös lähellä ihmisiä. Suojelutoimia ovat elinympäristöjen säilyttäminen ja ennallistaminen, tautien seuranta, kantojen suojelualueet sekä tarvittaessa kasvatus- ja uudelleenistutusohjelmat.

Tunnettuja lajeja

• Litoria caerulea – yksi tunnetuimmista lajeista, suuri ja tukevarakenteinen puusammakko, joka on yleinen myös lemmikkinä ja talvimukavana tutkittavana lajina.
• Litoria aurea – tunnetaan myös nimellä green and golden bell frog; useilla alueilla uhanalainen ja populaatiot ovat kärsineet taudeista ja elinympäristömuutoksista.
• Litoria infrafrenata – erittäin nokkela puusammakko, eräät lajit kuuluvat maailman suurimpiin puusammakoihin.
• Litoria ewingii – sopeutuva laji, jota tavataan myös kaupunkialueiden puistoissa ja puutarhoissa.

Lisätietoja

Jos haluat syventää tietämystä Litoria-suvusta, kannattaa etsiä ajantasaisia taksonomisia julkaisuja ja alueellisia lajiluetteloita, sillä luokittelu ja lajimääritykset voivat muuttua uusien molekyylitutkimusten myötä. Paikalliset luonnonsuojeluorganisaatiot ja tutkijaryhmät tarjoavat usein myös tietoa lajeista, niiden säilymisestä ja havainnoista kenttätutkimusten kautta.

Hae kirjaimella