Paikallishallinto Saksassa

Saksassa on viisi hallintotasoa. Saksan hallitusta kutsutaan kahdella alimmalla tasolla paikallishallinnoksi. Saksan hallinnon viisi tasoa ovat kaikki oikeudellisesti itsenäisiä. Tämä tarkoittaa, että jokaisella hallinnon tasolla on Saksassa oma tehtävänsä. Saksan perustuslaissa (Grundgesetz) luetellaan viisi hallinnon tasoa ja sanotaan, mitä kunkin tason pitäisi tehdä.

Viisi tasoa ovat:

Euroopan unioni (EU). EU voi säätää lakeja, jotka kaikkien muiden hallintotasojen on pantava täytäntöön (tehtävä täysin);
Liitto tai kansallinen hallitus. Saksan kansallinen hallitus vastaa puolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Kansallinen hallitus laatii normit kuudentoista osavaltion toiminnasta. Liitto antaa myös rahaa köyhemmille osavaltioille. Se haluaa, että kaikki osavaltiot ovat tasa-arvoisia.
Kuusitoista osavaltiota. Osavaltiohallitus voi laatia kussakin osavaltiossa paikallishallintoa koskevia sääntöjä. Osavaltioiden hallitukset eivät kuitenkaan voi "lakkauttaa" (virallisesti lopettaa) paikallishallintoa. Perustuslaki ja liittovaltion hallitus takaavat paikallishallinnon;
Maaseutupiirit eli maakunnat (Landkreise) ja kaupunkipiirit eli itsenäiset kaupungit;
Kaupungit ja kunnat, jotka ovat kaupunginosan osia tai ehkä kaupunkialueen esikaupunkeja.

Joissakin osavaltioissa on regierungsbezirke, jotka ovat alueen maakuntien ja kaupunkien muodostamia ryhmiä, jotka auttavat hoitamaan tiettyjä tehtäviä koko alueella.

Muissa osavaltioissa on Amt, joka on kuntien muodostama alue, yleensä siksi, että kunnat ovat liian pieniä monien palvelujen tarjoamiseen.

Regierungsbezirke ja Ämte eivät ole perustuslain takaamia, vaan ne ovat keino auttaa eri hallintotasoja tekemään työnsä.

Toissijaisuus

Toissijaisuusajatus tarkoittaa, että valtion tehtävät olisi hoidettava mahdollisimman alhaisella tasolla.

Kunnassa on kahdenlaisia tehtäviä (työpaikkoja). "Vapaaehtoisia", joita kaupunki tai kunta voi tehdä halutessaan, ja "pakollisia" eli asioita, jotka on tehtävä liittovaltion tai osavaltion lain vuoksi.

Teatterin, museon, urheilukentän tai kokoussalin perustaminen on vapaaehtoistehtävä. Jos kunnalla on varaa perustaa näitä asioita, osavaltio ei voi estää niitä. Osavaltio ei myöskään voi määrätä kuntaa perustamaan näitä asioita.

Pakolliset itsehallintotehtävät ovat asioita, jotka kunnan on tehtävä itse tai jotka sen on järjestettävä sen puolesta. Esimerkiksi yksi kunnanvaltuuston tärkeimmistä tehtävistä on tarjota kansalaisille vettä, sähköä, kaukolämpöä, kaasua sekä jätevesipalveluja ja jätehuoltoa.

Valtuusto voi ylläpitää omaa vesilaitosta tai liittyä muiden kanssa yhteen ja jakaa suuremman laitoksen. Nykyaikaisen sähkönjakelun ansiosta neuvoston ei tarvitse enää ylläpitää omaa voimalaitosta. Sen on kuitenkin autettava yksityisiä yrityksiä saamaan sähköt paikallisiin taloihin ja tehtaisiin.

Siirretyt tehtävät

Vaikka liittovaltiolla tai valtiolla saattaa olla oikeus valvoa joitakin asioita, toissijaisuusajatus tarkoittaa, että niitä hallinnoidaan (toteutetaan) mahdollisimman alhaisella tasolla. Esimerkiksi avioliittoon vihkimisen sekä syntymä- ja kuolintodistusten antamisen hoitaa kaupungin maistraatti, ja liittovaltio ja osavaltio järjestävät oikeudellisen ja asiantuntijavalvonnan, jotta tehtävä hoidetaan asianmukaisesti ja samalla tavalla kaikkialla Saksassa.

Muita siirrettyjä tehtäviä ovat:

Yleinen turvallisuus
Kansalaisuus, rekisteröinti, passiasiat
Maistraatti ja siviilisääty
Kaupalliset asiat
Rakennusasiat
Terveydenhuolto, eläinlääkintäasiat
Tieliikenne
Ajoneuvojen rekisteröinti ja ajoneuvoverotus (kansallisissa ja osavaltioiden laeissa sanotaan, mitkä autot voidaan rekisteröidä, mutta paikallistoimistot hoitavat varsinaisen työn).
Vesilainsäädäntö ja maanviljely
Liittovaltion ja osavaltioiden parlamenttivaalien järjestäminen (suurin piirtein jokainen piiri tai kreis on liittovaltion vaalipiiri, joten äänestäjien rekisteröinti ja laskenta voitaisiin hoitaa piirikohtaisesti, mutta on myös suurempia osavaltiopohjaisia vaalipiirejä, joten epäselvyyden vuoksi osavaltio on pienin mahdollinen taso laskennan hoitamiseksi).
Sosiaaliturva-asiat, nuorisonhoito. Sosiaaliturvamaksut vahvistaa liittovaltio, mutta kunnalliset viranomaiset maksavat ne.
Historiallisten muistomerkkien suojelu ja ylläpito
Tilastot
Metsätalous ja kalastus.

Paikallishallinnon pyörittäminen

Se, kuka johtaa kaupungin tai piirin hallintoa, riippuu siitä, missä päin Saksaa kaupunki sijaitsee.

Magistrat-järjestelmä

Kaupunginvaltuusto tai kaupunginvaltuuston kokous on vastuussa kaikista tehtävistä, joita ei ole annettu magistraatin tehtäväksi. Magistraatti on toimeenpaneva elin, joka vastaa palvelujen hallinnoinnista. Kaupunginvaltuusto valitsee sen, ja siinä voi olla sekä ammatti- että kunniajäseniä. Pormestari on maistraatin, mutta ei kaupunginvaltuuston kokouksen johtaja. Pormestarin valitsee erikseen kansa, ei valtuusto. järjestelmä on käytössä vain Hessenissä. Se on vanhin järjestelmä ja ainoa järjestelmä, jossa hallinnosta vastaa joukko valittuja henkilöitä eikä vain yksi, pormestari.

Pormestarijärjestelmä

Pormestari on valtuuston ja hallinnon johtaja.

Pohjois-Saksan järjestelmä

Valta on jaettu pormestarin ja kaupunginsihteerin kesken. Pormestarilla on joitakin tehtäviä, mutta päivittäisestä hallinnosta vastaa ammattitaitoinen kaupunginkirjuri.

Etelä-Saksan järjestelmä

Käytetään Baijerissa ja vanhoissa itäisissä osavaltioissa. Kansa valitsee pormestarin, joka johtaa valtuustoa ja kaupunginhallitusta. Valtuusto vastaa lähes kaikista päätöksistä. Jotkin päätökset tekee pormestari. Valtuusto voi antaa osan tehtävistään pormestarille, jolloin se ei voi muuttaa pormestarin päätöstä.

Aiheeseen liittyvät sivut

Saksan kaupunkialueet
Saksan maaseutualueet

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitkä ovat Saksan viisi hallintotasoa?

A: Saksan viisi hallintotasoa ovat Euroopan unioni (tai EU), liittovaltio eli kansallinen hallitus, kuusitoista osavaltiota (Länder), maaseutupiirit eli maakunnat (Landkreise) ja kaupunkipiirit eli itsenäiset kaupungit sekä kaupungit ja kunnat.

Kysymys: Mikä on Regierungsbezirke ja Ämte?

V: Regierungsbezirke ja Ämte auttavat hoitamaan tiettyjä tehtäviä koko alueella kokoamalla yhteen piirikunnan piirikuntia ja kaupunkeja tai piirikunnan kuntia, jos ne ovat liian pieniä hoitamaan joitakin paikallisia palveluja.

Kysymys: Miten Saksan perustuslaki takaa paikallishallinnon?

V: Saksan perustuslaki takaa paikallishallinnon siten, että osavaltioiden hallitukset eivät voi "lakkauttaa" (virallisesti lopettaa) sitä.

K: Mikä on Saksan kansallisen hallituksen tehtävä?

V: Saksan kansallisen hallituksen tehtävänä on vastata puolustus- ja ulkopolitiikasta sekä laatia normit valtioiden toimista. Se myös antaa rahaa köyhemmille osavaltioille niiden välisen tasa-arvon varmistamiseksi.

K: Onko Saksan hallituksen jokaisella tasolla oma tehtävänsä?

V: Kyllä, jokaisella Saksan hallinnon tasolla on oma tehtävänsä Grundgesetzin (Saksan perustuslaki) mukaan.

K: Miten EU:n antamat lait voivat vaikuttaa Saksan hallituksen muihin tasoihin? V: EU:n antamat lait voivat vaikuttaa Saksan hallituksen muihin tasoihin, koska kaikkien muiden tasojen on pantava ne kokonaisuudessaan täytäntöön.