Saksassa kaupunkipiiri (saksaksi Kreisfreie Stadt tai Stadtkreis) on suuri kaupunki, joka vastaa omasta paikallishallinnostaan. Saksa on jaettu 429 piirikuntaan. 313 on maaseutupiirejä (Landkreise, ks. Luettelo Saksan maaseutupiireistä) ja 116 kaupunkipiiriä (Kreisfreie Städte / Stadtkreise), jotka on lueteltu jäljempänä.

Se ei ole osa maaseutualuetta tai lääniä (saksaksi Kreis tai Landkreis).

Joissakin osavaltioissa on toinen hallintotaso, Regierungsbezirk tai hallituspiiri. Useat kaupunki- ja maaseutualueet yhdistetään regierungsbezirkiksi, joka hoitaa osan niiden tehtävistä, erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyvät asiat, jotka voivat vaikuttaa useisiin alueisiin.

Ne vastaavat itsenäistä kaupunkia Yhdysvalloissa tai yhtenäisviranomaista Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Määritelmä ja hallinnollinen asema

Kaupunkipiiri on kunnallishallinnon muoto, jossa kaupunki hoitaa sekä kunnan että piirin tehtäviä. Tämä tarkoittaa, että kaupunki ei kuulu ympäröivään maaseutupiiriin (Landkreis), vaan sillä on sama asema kuin maaseutupiirillä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, tie- ja kaavoitusasioissa sekä opetukseen liittyvissä tehtävissä. Kaupunkipiirin oikeudellinen asema ja muuttaminen määräytyvät kunkin Saksan osavaltion (Bundesland) lainsäädännön mukaan; käytännöt ja kriteerit vaihtelevat osavaltioittain.

Tehtävät ja vastuut

  • Kaupunkipiirit hoitavat tavallisesti tehtävät, jotka kenellekin kunnalle on laissa osoitettu: maankäytön ja rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, paikallinen joukkoliikenne suunnittelu, ympäristönsuojelu ja jätehuolto.
  • Niihin kuuluvat myös sosiaalipalvelut kuten toimeentulotuki, vanhustenhuolto ja nuorisotyö sekä terveydenhuollon ja kansanterveyden tehtävät, mikrotasolla järjestettävät kuljetukset ja joskus sairaanhoitopalvelut.
  • Hallitsemisessa keskeisessä asemassa ovat kaupunginvaltuusto ja johtava pormestari (usein tituloi Oberbürgermeister), jotka vastaavat sekä kunnan että piirin tasoisista päätöksistä.

Ero muihin hallintoyksiköihin

Kaupunkipiiri eroaa tavallisesta kaupungista siten, että se ei ole alisteinen maaseutupiirille. Joissakin tapauksissa suuret kaupungit muodostavat yhdessä osavaltion kanssa erityisaseman: esimerkiksi Berliini, Hampuri ja Bremen ovat niin sanottuja Stadtstaat-alueita eli kaupunkivaltioita, joiden asema eroaa muista kaupunkipiireistä, koska ne ovat samalla Bundeslandin tasoa. Toisaalta Saksassa on myös pienempiä kaupunkeja, jotka vaikka hoitavat monia piiritason tehtäviä, eivät ole muodollisesti itsenäisiä kaupunkipiirejä.

Historialliset ja käytännön seikat

Kaupunkipiirien määrä ja rajat ovat muuttuneet historian saatossa kuntaliitosten, osavaltioiden uudelleenjärjestelyjen ja hallinnollisten uudistusten myötä. Joissakin osavaltioissa pienempiä kaupunkeja on yhdistetty takaisin maaseutupiireihin tai muodostettu kaupunkiseutuyhteistyön muotoja tehtävien hoitamiseksi. Toisaalta teollistumisen ja kaupunkien kasvun seurauksena useita kaupunkeja on nostettu itsenäisen kaupunkipiirin asemaan.

Esimerkkejä ja erityistapaukset

Tunnettuja kaupunkipiirejä ovat esimerkiksi München, Köln, Frankfurt am Main, Stuttgart, Düsseldorf, Leipzig, Dortmund ja Essen. Berliini, Hampuri ja Bremen ovat erityistapauksia, sillä ne ovat samanaikaisesti myös osavaltioita (Stadtstaaten) ja niiden hallintomuoto poikkeaa tavallisesta Kreisfreie Stadt-statuksesta. Myös Bremerhaven mainitaan usein erityistapauksena, koska se kuuluu Bremenin osavaltioon mutta on erillinen kaupunkipiiri.

Lisätietoja ja täydellinen luettelo

Tässä artikkelissa kuvataan kaupunkipiirien yleinen asema, tehtävät ja erot muihin hallintomuotoihin. Artikkeleihin tai tilastolähteisiin perustuva täydellinen, osavaltioittain järjestetty lista kaikista 116 kaupunkipiiristä voidaan lisätä tähän artikkeliin pyydettäessä tai hakea Saksan virallisista tilasto- ja hallintolähteistä. Jos haluat, laadin ja lisään artikkeliin kattavan luettelon kussakin Bundeslandissa sijaitsevista kaupunkipiireistä.