Lojban on rakennettu kieli, jota jotkut ihmiset puhuvat. Se on epätavallinen kieli, koska se perustuu predikaattilogiikkaan ja koska siinä ei ole syntaktista moniselitteisyyttä. Nämä ominaisuudet saavat monet ihmiset kutsumaan Lojbania "loogiseksi kieleksi".

Ihmiset kaikista maista voivat oppia ja puhua Lojbania. Lojbania puhuvaa henkilöä kutsutaan joskus lojbanistiksi.

Lojbanin kehitti vuosina 1987–1997 organisaatio nimeltä "Logical Language Group". Lojbanin säännöt (kielioppi) on koottu kirjaan The Complete Lojban Language, joka julkaistiin vuonna 1997 ja jonka on kirjoittanut John Woldemar Cowen.

Keskeiset ominaisuudet

  • Syntaktinen tarkkuus: Lojbanin kielioppi on suunniteltu vähentämään tai poistamaan moniselitteisyyttä. Lauserakenne ilmaisee selvästi, mikä on predikaatti ja mitkä ovat siihen liittyvät argumentit.
  • Perustuu predikaattilogiikkaan: Lauseet ilmaistaan predikaattien (selbri) ja niiden argumenttien (sumti) avulla, mikä tekee kielestä soveliaan loogisiin ja formaaleihin analyyseihin.
  • Agendattomuus ja kulttuuririippumattomuus: sanasto ja rakenne on pyritty rakentamaan neutraaliksi, jotta kieli soveltuisi kansainväliseen käyttöön.
  • Modulaarinen sanasto: juurisanat (gismu), koostetut sanat (lujvo) ja vierasperäiset lainasanat (fu'ivla) mahdollistavat järjestelmällisen sanaston kasvun.
  • Monikäyttöisyys: Lojbania käytetään kielitieteellisissä kokeissa, harrastuksena, taiteessa ja joidenkin ohjelmointi- tai tekoälykokeiden apukielenä.

Sanasto ja morfologia

Sanasto on järjestetty eri luokkiin, joiden avulla voidaan rakentaa uusia sanoja säännönmukaisesti:

  • gismu — 5-kirjaiminen juurisana, josta muodostetaan muita sanoja.
  • rafsi — lyhyempi osa gismusta, jota käytetään lujvojen muodostamiseen (affiksi / suffiksi / prefiksi).
  • lujvo — yhdyssana, joka on muodostettu yhdistämällä rafseja ja jonka merkitys on yhdistelmä sen osista.
  • fu'ivla — lainasana (vierasperäinen sana), joka voi mukautua lojbanin äänne- ja kirjoitusjärjestelmään eri vaiheissa (pavyfu'ivla, relfu'ivla jne.).
  • cmavo — lyhyet "rakennesanat" tai partikkelit, jotka toimivat esimerkiksi sidoksina, aikamuotoina, modifikaattoreina ja muina funktioina.
  • cmevo / cmene — erisnimet ja konsonanttiin päättyvät erisnimen muunnokset.

Kielioppi ja lauserakenne

Perusajatus on bridi: predikaattirakenne, jossa on selbri (predikaatti) ja yksi tai useampi sumti (argumentti). Selbrillä on ennalta määrätty paikka- eli argumenttirakenne, esimerkiksi paikka 1, paikka 2 jne. Tämä tekee lauseen rakenteesta réguli ja vähemmän alttiin tulkinnoille.

Joihinkin keskeisiin termeihin kuuluu (alla selitteet helpottamaan lukemista):

  • lojbo gerna — Lojbanin kielioppi (The grammar of Lojban).
  • jufra — lause; etymologisesti sanaan liittyy useiden kielten vastaavia käsitteitä (etymologian kannalta, kiinan 句 jù, espanjan frase, venäjän фра́за).
  • bridi — predikaattirakenne (predikaatti + argumentit).
  • selbri — predikaatin "verbin" kaltainen osa, jolla on paikka- eli argumenttijärjestys.
  • tanru — metaforakonstruktio tai yhdiste, joka muodostuu useammasta kuin yhdestä brivosta; vastaava ajatus kuin englannin kuvaileva yhdistelmä (esim. "suklaa-kakku" tyyppinen ilmaus).
  • seltau ja tertau — tanrun vasen ja oikea osa (vasen ja oikea komponentti).
  • terbri — argumenttirakenne; summa-argumentti vastaa perinteistä subjektia/objektia.
  • gadri — aloittava artikkeli tai määräävä osa (esim. le, la, lo).

Äänne- ja kirjoitusjärjestelmä

Lojban käyttää latinalaista aakkostoa, ja se pyritään pitämään foneettisesti läpinäkyvänä: kirjoitus vastaa yleensä ääntämystä. Ääntäminen on määritelty niin, että eri äänteet ja diftongit ovat selkeitä ja sääntöjä on vähän. Tämä auttaa oppimista ja automaattista käsittelyä.

Esimerkkejä

  • mi klama le zarci. — "Minä menen torille." (mi = minä, klama = mennä, le zarci = se tori)
  • do vecnu le cukta. — "Sinä myyt kirjan." (do = sinä, vecnu = myydä, le cukta = kirja)
  • le nanmu cu citka. — "Mies syö." (le nanmu = mies, cu = lauseen erottaja, citka = syödä)

Historia ja tausta

Lojban perustuu aikaisempaan kieleen nimeltä Loglan. Loglan oli ensimmäinen laajempi todella "looginen kieli" ja sen loi James Cooke Brown. Brown kehitti Loglanin osin testatakseen testata Sapir-Whorf-hypoteesiksi kutsuttua hypoteesia, jonka mukaan kieli vaikuttaa ja rajoittaa puhujiensa ajattelua. Lojban syntyi osin jatkokehityksenä ja pyrkimyksenä tehdä Loglanin ideoista entistä tarkempi ja systemaattisempi toteutus.

Yhteisö ja oppiminen

Lojbanilla on pieni mutta aktiivinen kansainvälinen yhteisö, joka keskustelee kielestä, laatii sanastoja, kääntää materiaaleja ja harjoittelee puhumista. Kielen oppimateriaaleja löytynee netistä, ja harrastajat järjestävät kursseja, keskusteluryhmiä ja peliyhteisöjä. Lojban sopii hyvin kielileikeiksi, kieliteknologian kokeiluihin ja ajattelun formaalin rakenteen harjoitteluun.

Yhteenveto: Lojban on systemaattinen ja looginen rakennettu kieli, jonka tavoitteena on vähentää kielellistä epäselvyyttä ja tarjota neutraali alusta ajatusten ja formaalien suhteiden ilmaisemiseen. Sen rakenteet — gismut, rafsit, lujvot, cmavo ja bridi — tekevät siitä kiinnostavan kohteen sekä kielitieteellisesti että harrastelijan näkökulmasta.