Merkitys: mitä se tarkoittaa kielitieteessä, filosofiassa ja arjessa

Merkitys on kielitieteen ja filosofian termi. Se on myös arkielämän sana. Perusajatus on tämä: merkitys on tietoa, jota puhe tai viestit lähettävät. Kuulija tai lukija voi päätellä, mitä tämä tieto on. Merkitys ei kuitenkaan aina ole pelkkää objektiivista tietoa: se voi sisältää viittauksen (mihin sana tai lause osoittaa), sisällöllisen kuvauksen, tunnesävyn ja viestin tarkoituksen. Viestin koodaaja (tekijä) ja viestin tulkitsija (saaja) tuovat kumpikin oman taustatietonsa ja oletuksensa merkityksen muodostumiseen.

Merkitys on järkevää osana kahden tai useamman ihmisen välistä keskustelua. Keskustelun osat, kuten kysymykset ja vastaukset, ehdotukset ja selitykset, auttavat ymmärtämään merkityksen. Pyynnöt ja ohjeet ovat muita viestinnän muotoja, jotka ovat riippuvaisia merkityksestä. Kielitieteessä erotetaan usein kaksi tapaa tarkastella merkitystä: semanttinen (mitä sanat ja lauseet tarkoittavat sanakirjatasolla tai totuusarvon kannalta) ja pragmatinen (miten tilanne, puhuja, kuulija ja konteksti vaikuttavat tulkintaan). Esimerkiksi lause "Ikkuna on auki" voi semanttisesti kertoa ikkunan olevan auki, mutta pragmatisesti se voi olla pyynnön tyyppinen vihje ("Sulje ikkuna, kiitos").

Vaikka ihmiset käyttävät kieltä merkitysten välittämiseen, myös sanattomalla viestinnällä on ehdottomasti merkitystä. Itse asiassa se on paljon muinaisempaa kuin ihmiskieli, ja sen merkityksen tulkitseminen tapahtuu enimmäkseen alitajunnan toimesta. Viestit kulkevat niin tuoksun ja näön kuin äänenkin välityksellä. Ihmiset tekevät tätä osittain samoin kuin lähes kaikki eläimet. Ihmisillä kasvojen ilmeet ja tuntoaisti ovat hyvin tärkeitä. Kaikilla näillä asioilla on merkitystä. Sanaton viestintä sisältää myös eleet, kehonkielen, äänenpainon ja hiljaisuuden — kaikki vaikuttavat siihen, miten puhe tulkitaan.

Merkityksen eri tyypit

• Denotaatio (nimitys / viittaus): mitä sana suoraan osoittaa (esim. "koira" = tietty eläinryhmä).
• Konnotaatio: tunteet, mielikuvat ja kulttuuriset assosiaatiot, jotka sana herättää (esim. "koti" voi merkitä lämpöä ja turvallisuutta).
• Literalinen ja kuvaannollinen: suora merkitys vs. metaforat ja idiomit ("särkeä sydän" ei tarkoita fyysistä särkyä).
• Semanttinen vs. pragmaattinen: sanan tai lauseen perusmerkitys vs. käyttötilanteen mukainen tulkinta.

Merkitys kielitieteessä

Kielitieteessä merkitystä tutkitaan muun muassa semantiikan ja pragmatiikan avulla. Semantiikka tutkii sanojen ja lauseiden sisältöä, esimerkiksi miten yksittäisten sanojen merkitykset yhdistyvät lauseen merkitykseksi (kompositionaalisuus). Pragmatiikka puolestaan tarkastelee kontekstin, puhujan aikeiden, yleisön ennakko-olettamusten ja tilannetekijöiden vaikutusta tulkintaan. Useita ilmiöitä liittyy merkitykseen:

• Ambiguitetti: sama muoto voi tarkoittaa useita asioita (esim. "pankki" voi tarkoittaa rahalaitosta tai joen reunaa).
• Polyseemia: sama sana voi saada useita läheisesti liittyviä merkityksiä.
• Deiktiset ilmaukset: sanat kuten "tämä", "tuolla" tai "minä" saavat merkityksensä kontekstista.

Merkitys filosofiassa

Filosofiassa keskustelu merkityksestä käsittelee muun muassa kielen ja todellisuuden suhdetta, viittausta, totuus-ehtoja ja ymmärryksen luonnetta. Klassisia näkökulmia ovat esimerkiksi:

• Frege: erotti sanan merkityksen (Sinn) ja viittauksen (Bedeutung), eli miten ilmaus esittää kohdetta ja mikä on sen kognitiivinen sisältö.
• Wittgenstein: korosti kielen käyttöä: merkitys on osa kielipeliä ja käytännön toimintaa ("merkitys on käyttöä").
• Totuusehdollinen semantiikka: lauseen merkitys voidaan määritellä sille asetettavien totuusolojen avulla.
• Mielensisällöt ja intentionaalisuus: pohditaan, miten ajatukset ja tarkoitukset liittyvät merkityksiin ja viestintään.

Merkitys arjessa

Arkikielessä merkitys näkyy monissa muodoissa: ohjeiden ymmärtämisestä, tunneviestintään, sosiaalisiin normeihin ja kulttuurisiin merkityksiin saakka. Esimerkkejä arkitilanteista:

• Jos ystävä sanoo "En ole varma", merkitys voi olla epävarmuuden ilmaisu tai pehmeä tapa kieltäytyä riippuen kontekstista.
• Merkit, symbolit ja pukeutuminen voivat viestiä kuuluvuutta tai asemaa (esim. työuniformit tai juhlapukeutuminen).
• Emojit ja tekstiviestien sävymuodot kantavat merkitystä digiviestinnässä.

Mikä vaikuttaa merkityksen syntymiseen?

• Konteksti: fyysinen ympäristö, keskustelun aiempi osa ja tilanne.
• Puhujan aikomus: mitä puhuja haluaa saada aikaan (tiedon antaminen, pyyntö, pilkka).
• Kuulijan tausta: kielitaito, kulttuuri ja henkilökohtainen kokemus.
• Kulttuuriset konventiot: sopimukset, tavat ja merkityksiä välittävät käytänteet.

Merkityksen muuttuminen

Sanojen merkitykset muuttuvat ajan myötä: uusia käsitteitä syntyy, vanhoja merkityksiä laajennetaan tai kavennetaan, ja sanojen sävy voi muuttua (eufemismi, pejoraatio). Esimerkiksi teknologian myötä syntyneet termit saavat uusia merkityksiä, ja lainasanat sopeutuvat paikalliseen käyttöön.

Vinkkejä selkeämpään viestintään

• Puhu yksinkertaisesti ja suoraan, vältä tarpeetonta monimutkaisuutta.
• Käytä esimerkkejä, jos asia voi tulkita monella tavalla.
• Tarkista ymmärrys: pyydä palautetta tai kysy, miten viesti tulkittiin.
• Huomioi sanattomat signaalit ja sävy — ne usein ratkaisevat, miten sanottu otetaan vastaan.

Yhteenvetona: merkitys ei ole vain sanojen "sisältöä", vaan monimutkainen prosessi, jossa kieli, konteksti, kulttuuri ja ihmisten aikomukset kohtaavat. Tutkimalla sekä semantiikkaa että pragmatiikkaa sekä huomioimalla sanattoman viestinnän voimme ymmärtää ja välittää merkityksiä tarkemmin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä tarkoittaa?

K: Missä yhteydessä merkitys on järkevä?

K: Mitkä ovat joitakin keskustelun osia, jotka auttavat merkityksen ymmärtämisessä?

K: Mitä muita viestinnän muotoja on, jotka ovat riippuvaisia merkityksestä?

K: Rajoittuvatko sanaton viestintä ja sen merkityksen tulkinta ihmisiin?

K: Minkä tyyppiset viestit kulkevat kielen lisäksi hajun, näön ja äänen avulla?

Kysymys: Mitkä ovat esimerkkejä ihmisten ei-sanallisesta viestinnästä, jolla on merkitystä?

Hae kirjaimella