Matthew Shepard ja James Byrd Jr. -viharikoslaki (USA, 2009) – määritelmä
Matthew Shepard ja James Byrd Jr. -viharikoslaki (2009, USA): liittovaltion suoja homoja, transsukupuolisia ja vammaisia vastaan – määritelmä, historia ja vaikutukset.
Matthew Shepard Act, viralliselta nimeltään Matthew Shepard and James Byrd, Jr. Hate Crimes Prevention Act, on kongressin laki, joka hyväksyttiin 22. lokakuuta 2009 ja jonka presidentti Barack Obama allekirjoitti 28. lokakuuta 2009. Lailla lisätään vuoden 1969 liittovaltion viharikoslakiin rikokset, jotka on tehty uhrin sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai vammaisuuden vuoksi.
Laki on ensimmäinen liittovaltion laki, joka antaa oikeussuojaa transsukupuolisille henkilöille.
Lakiehdotus myös:
Keskeiset muutokset ja sisällöt
- Laajensi liittovaltion viharikoslainsäädäntöä kattamaan rikokset, jotka on tehty uhrin todellisten tai oletettujen ominaisuuksien perusteella: sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja vammaisuus (aiemmin liittovaltion laki suojasi lähinnä rotuun, väriin, uskontoon ja kansalliseen alkuperään kohdistuvia rikoksia).
- Salli liittovaltion viranomaisten, erityisesti oikeusministeriön (DOJ), tutkia ja syyttää viharikoksiin liittyviä vakavia väkivaltarikoksia silloin, kun osavaltiolliset tai paikalliset viranomaiset eivät kykene tai halua tehokkaasti ryhtyä toimiin.
- Laajensi FBI:n ja muiden viranomaisten viharikostilastointia ja raportointivelvollisuuksia, mikä parantaa tietoa viharikosten luonteesta ja esiintyvyydestä.
- Mahdollistaa liittovaltion tukien ja avustusten myöntämisen osavaltioille ja paikallisille viranomaisille viharikosten ehkäisyyn, tutkintaan ja uhrien tukemiseen sekä poliisikoulutukseen.
- Käsittelee sekä todellisia että "oletettuja" (perceived) ominaisuuksia, eli rikokset, joissa tekijä kohdistaa väkivaltaa uskoen uhrin kuuluvan suojattuun ryhmään, kuuluvat lain piiriin.
Tausta
Lain nimi viittaa kahteen 1990-luvun julkisuudessa laajalti noteerattuun, väkivaltaiseen ja vihapuheeseen liittyneeseen tekoon: Matthew Shephardin murhaan (1998), jossa nuori homoseksuaali mies löydettiin hengiltä sidottuna aitaan Wyomingin Laramiessa, sekä James Byrd Jr.:n murhaan (1998), jossa afroamerikkalainen mies tapettiin ja raahattiin kuorma-auton perässä Teksasissa. Nämä tapaukset käynnistivät laajempaa poliittista ja kansalaisjärjestöjen kampanjointia liittovaltion viharikoslainsäädännön laajentamiseksi.
Miksi laki oli merkittävä?
Matthew Shepard -laki täytti pitkään esillä olleen oikeudellisen aukon: ennen lakia monet osavaltiot suojasivat eri tavoin vähemmistöryhmiä, mutta liittovaltion toimivalta oli rajallinen. Lain myötä liittovaltion viranomaisilla on selkeämpi oikeus puuttua vakaviin, syrjintään perustuvaan väkivaltaan, erityisesti tapauksissa, joissa paikalliset toimijat eivät pysty tai eivät halua ryhtyä toimiin. Laki lisäsi myös näkyvyyttä ja tilastotietoa viharikoksista sekä mahdollisti resurssien suuntaamisen ennaltaehkäisyyn ja koulutukseen.
Vaikutukset ja kritiikki
Lain kannattajat korostivat, että se tarjosi elintärkeän suojan haavoittuvalle ryhmälle ja paransi viranomaisten valmiuksia puuttua viharikoksiin. Se on myös symbolisesti tärkeä tunnustamalla, että sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin kohdistuva väkivalta on yhteiskunnallisesti vakava ongelma.
Kriitikot puolestaan pelkäsivät lain mahdollisesti ulottuvan liiaksi liittovaltion valtaan suhteessa osavaltioihin ja nostivat esiin huolia sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoista; jotkut katsoivat myös, että tarvetta liittovaltion lainsäädännölle ei olisi ollut, koska monet osavaltiot olivat jo säätäneet omat viharikoslakinsa. Käytännössä laki on kuitenkin keskittynyt vakaviin väkivaltarikoksiin, ei esimerkiksi yksittäisiin loukkaaviin lausumiin.
Voimaantulo ja käytäntö
Laki hyväksyttiin kongressissa laajalla poliittisella keskustelulla ja allekirjoitettiin voimaan lokakuussa 2009. Sen jälkeen DOJ on ajoittain käyttänyt lain tarjoamaa toimivaltaa syyttäessään vihamotiivisia rikoksia, ja lain myötä on lisätty koulutusta, tilastointia ja viranomaisyhteistyötä viharikosten torjumiseksi. Käytännössä rangaistusten kovuus riippuu usein itse taustalla olevasta rikoksesta ja sen vakavuudesta, sillä laki laajentaa toimivaltaa ja suojattuja perusteita enemmän kuin luo täysin uuden, erillisen rikosnimikkeen.
Lopuksi, Matthew Shepard and James Byrd, Jr. Hate Crimes Prevention Act nähtiin monille merkkipaaluna viharikosten tunnustamisessa ja uhrien suojelemisessa liittovaltion tasolla, ja se jatkaa keskustelua siitä, miten lainsäädäntö ja viranomaisresurssit parhaiten suojelevat vähemmistöjä ja torjuvat vihapuheesta johtuvaa väkivaltaa.
Etsiä