McCulloch v. Maryland
McCulloch v. Maryland (1819) oli Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden merkittävä päätös. Yhdysvaltain Marylandin osavaltio päätti verottaa kaikkia sellaisten pankkien seteleitä, joita Marylandin osavaltio ei ole perustanut. Marylandin ainoa pankki, jolla ei tuolloin ollut osavaltion peruskirjaa, oli Second Bank of the United States. Pankki oli vuonna 1816 perustetun liittovaltion pankin sivukonttori.
Tausta
Yhdysvaltojen perustuslaissa ei säädetty lakien ja tuomioistuinten päätösten oikeudellisesta valvonnasta. Yhdysvaltain korkein oikeus otti tämän vallan itselleen ensimmäisellä käänteentekevällä päätöksellään. Päätöksessä Marbury v. Madison (1803) tuomioistuin vahvisti "valtansa sanoa, mikä on laki". Tuomioistuin antoi itselleen oikeuden tulkita perustuslakia.
Vuonna 1819 oli selvää, että Marylandin tavoitteena oli Yhdysvaltain pankki. Useimmat osavaltioiden pankit paheksuivat kongressin Yhdysvaltain pankille antamia erityisoikeuksia. Vuoden 1818 lama vahingoitti osavaltioiden pankkeja. Osavaltio peri Baltimoressa sijaitsevalta US Bankilta veroa. Konttorin johtaja oli James McCulloch. Hän oli kieltäytynyt maksamasta Marylandin osavaltiolle 15 000 Yhdysvaltain dollarin veroja US Bankin valuutasta. Tuohon aikaan osavaltiot taistelivat liittovaltion kanssa siitä, kummalla oli valtaa toisiinsa nähden. Maryland haastoi James McCullochin oikeuteen. Osavaltion tuomioistuin piti voimassa päätöksen, jonka mukaan hänen oli maksettava vero. Hovioikeus piti päätöksen voimassa. McCulloch valitti asiasta Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen vuonna 1819.
Päätös
Tuomioistuimen oli ratkaistava kaksi kysymystä. Oliko kongressilla valtuudet perustaa liittovaltion pankki? Seuraava kysymys oli, oliko Marylandilla oikeus verottaa liittovaltion hallinnon osaa. Oliko tämä perustuslain mukaista? Tuomioistuin päätti, että liittovaltion hallituksella oli valta perustaa liittovaltion pankki. Lisäksi osavaltiolla ei ollut oikeutta verottaa liittovaltion hallitusta.
Päätöksen tulokset
Yhdysvaltain toisen pankin osalta päätös oli lyhytikäinen. Vuonna 1828 Andrew Jackson valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Se oli osavaltioiden oikeuksien voitto. Jackson käytti veto-oikeuttaan lakiehdotukseen pankin uudelleen perustamisesta. Mutta sisällissota lopetti tosiasiassa osavaltioiden oikeudet. Sitä seuranneet perustuslain muutokset suosivat vahvaa liittovaltion hallitusta. 1900-luvulla McCulloch v. Maryland oli perusta sille, että liittovaltion hallitus osallistui vahvasti talouteen. Se loi oikeudellisen ennakkotapauksen, jonka mukaan liittovaltion laki oli kaikissa asioissa tärkeämpi kuin osavaltioiden laki.
