McCulloch v. Maryland (1819) oli Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden merkittävä päätös. Yhdysvaltain Marylandin osavaltio päätti verottaa kaikkia sellaisten pankkien seteleitä, joita Marylandin osavaltio ei ole perustanut. Marylandin ainoa pankki, jolla ei tuolloin ollut osavaltion peruskirjaa, oli Second Bank of the United States. Pankki oli vuonna 1816 perustetun liittovaltion pankin sivukonttori.

 

Tapauksen ydin oli kaksi kysymystä: oliko liittovaltiolla oikeus perustaa keskuspankki (Second Bank of the United States) ja voiko osavaltio verottaa liittovaltion toimintoja tai liittovaltion perustamaa laitosta. Asia eteni korkeimpaan oikeuteen sen jälkeen, kun pankin Baltimoressa toiminut kassanhoitaja kieltäytyi maksamasta osavaltion määräämää veroa.

Oikeudellinen perustelu ja ratkaisu

Korkein oikeus, pääsihteerinä silloinen pääoikeusneuvos John Marshall, piti liittovaltion oikeutta perustaa pankkiä osana perustuslain myöntämiä implied powers-oikeuksia. Marshall totesi, että kongressin valtuudet perustuslain Necessary and Proper -määräyksen nojalla voivat kattaa toimet, jotka eivät ole nimenomaisesti mainittuja perustuslaissa mutta jotka ovat välttämättömiä tai sopivia perustuslaissa säädettyjen valtuuksien toteuttamiseksi. Hän painotti, että "necessary" ei tarkoita ainoastaan ehdottoman välttämätöntä, vaan että toimen on oltava järkevästi yhteydessä lailliseen tavoitteeseen.

Toiseksi Marshall sovelsi perustuslain supremacy clause-periaatetta: osavaltioilla ei ole valtaa säätää lakeja, jotka estävät liittovaltion laillista toimintaa tai tekevät siitä mahdotonta. Hän lausui kuuluisasti:

"the power to tax involves the power to destroy." (veroittamisen valta sisältää tuhoamisen vallan.)

Korkein oikeus päätti, että Marylandin verolakia ei voitu soveltaa liittovaltion pankkiin ja että liittovaltion perustama pankki oli perustuslain mukainen. Tämän vuoksi osavaltion verotusyritys kumottiin.

Merkitys ja vaikutus

  • McCulloch v. Maryland vahvisti periaatteen, että liittovaltiolla on oikeus käyttää välillisiä (implikoituja) valtuuksia perustuslain tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Päätös vahvisti myös liittovaltion ylivaltaisuuden suhteessa osavaltioihin tilanteissa, joissa osavaltion toimet ovat ristiriidassa liittovaltion toiminnan kanssa.
  • Tapaus toimii perustana monille myöhemmille korkeimman oikeuden ratkaisuille, jotka ovat laajentaneet liittovaltion toimivaltaa ja selkeyttäneet liittovaltion ja osavaltioiden välistä valtasuhdetta.

Perintö nykypäivänä

McCulloch v. Maryland on yksi Yhdysvaltain konstituution tulkinnan kulmakivistä. Se on usein viitekehys keskusteluissa liittovaltion ja osavaltioiden välisestä vallanjaosta, ja sitä käytetään edelleen oikeudellisissa kiistoissa, jotka koskevat liittovaltion toiminnan laajuutta. Vaikka federalismin suunta ja painopisteet ovat muuttuneet historian aikana, McCullochin periaatteet — erityisesti implikoitujen valtuuksien ja supremacy-clausen tulkinta — säilyvät keskeisinä Yhdysvaltain perustuslaillisessa oikeuskäytännössä.