Kuukautismigreeni | termi, jota käytetään kuvaamaan sekä todellista kuukautismigreeniä että kuukautisiin liittyvää migreeniä

Kuukautismigreeni (myös katameniaalinen migreeni) on termi, jota käytetään kuvaamaan sekä todellista kuukautismigreeniä että kuukautisiin liittyvää migreeniä. Noin 7-14 %:lla naisista esiintyy migreeniä vain kuukautisten aikaan, ja näitä kutsutaan aidoksi kuukautismigreeniksi. Useimmilla naisilla esiintyy migreenikohtauksia koko kuukautiskierron ajan, ja niiden määrä lisääntyy kuukautiskierron aikana, jolloin puhutaan kuukautisiin liittyvästä tai kuukautisten laukaisemasta migreenistä.

Aikaisemmin uskottiin, että migreenin hoidot tehoavat kuukautismigreeniin, mutta tämä ei ole osoittautunut todeksi, koska kuukautismigreeniä on vaikeampi hoitaa. Tämän vuoksi kuukautismigreeniä pidetään nykyään migreenistä erillisenä sairautena. Vuonna 2008 kuukautismigreenille annettiin omat ICD-9-koodit (346.4-346.43), jotka erottavat kuukautismigreenin muista migreenityypeistä.

Noin 40 prosenttia naisista ja 20 prosenttia miehistä sairastuu migreeniin joskus elämänsä aikana; useimmat heistä saavat ensimmäisen migreeninsä ennen 35 vuoden ikää. Kuukautisiin liittyvää migreeniä esiintyy yli 50 prosentilla naisista, joilla on migreenipäänsärky.

Kuukautismigreenikohtaukset kestävät yleensä pidempään kuin muut migreenikohtaukset [Pinkerman ja Holroyd, 2010], eivätkä lyhytaikaiset hoidot tehoa kuukautismigreeniin yhtä hyvin kuin muihin migreenityyppeihin. Ne ovat yleensä migreeniä ilman auraa, mutta vuonna 2012 raportoitiin tapaus kuukautismigreenistä, jossa oli aura, joten se on mahdollista. Aurat ovat eräänlainen tila, joka vaikuttaa tiettyihin aivojen osiin, yleensä näköä ohjaaviin osiin, mutta ne voivat vaikuttaa myös aivojen osiin, jotka ohjaavat muita aisteja, kuten kosketusta, motorista ohjausta (kehon osien liikuttamista) ja puhetta ohjaavia aivojen osia.

Oireet

Varoitusoireet

Varoitusoireita eli prodrome-oireita esiintyy usein ennen migreenikohtausta.

Uneliaisuus
Väsymys
Masennus (surullinen olo), euforia (erittäin onnellinen olo) tai ärtyneisyys.
Levottomuus
Liiallinen (liiallinen) haukottelu
Ruoan himo erityisesti makeiden tai suolaisten ruokien tai ruokahaluttomuuden menetys
Lisääntynyt jano
Ripuli
Pahoinvointi
Paisuminen: keho pidättää (säilyttää) liikaa vettä.
Niskan jäykkyys
Puhelias (puhuminen liikaa)
Huimaus
Kohdun kipu ja kouristelu

Päänsäryn oireet

Jyskyttävä, jyskyttävä päänsärky, jossa kipu on toisella puolella päätä (yksipuolinen). Kipu vaihtelee pään puolelta toiselle.

Tämä on läpipainopakkaus Levlen®ED-ehkäisytabletteja. Nämä pillerit sisältävät etinyyliestradiolia, joka on yksi estrogeenihormonin kolmesta lajista. Pillereiden käytön lopettaminen aiheuttaa naisen estrogeenitasojen laskun; tämä voi aiheuttaa joillakin naisilla kuukautismigreeniä.

Diagnoosi

Kansainvälisen päänsärkyjärjestön luokitus puhtaasta kuukautismigreenistä ja kuukautisiin liittyvästä migreenistä.

A1.1.1 Puhdas kuukautismigreeni ilman auraa
Tämän tyyppisen migreenin oireet:
A. Kuukautisia käyttävällä naisella esiintyvät kohtaukset, joiden oireet ovat samat kuin kohdassa "1.1 Migreeni ilman auraa"
B. Kohtaukset esiintyvät vain kuukautisten päivänä 1 ± 2 (eli päivinä +2-3) vähintään kahdessa kolmesta kuukautiskierrosta eikä muulloin kuukautiskierron aikana. C. Kuukautiskierto on naisen kuukautisten välinen aika. Sykli alkaa yhden kuukautisen alkamisesta ja päättyy seuraavan kuukautisen alkaessa. Yksi kuukautiskierto on yleensä 28 päivän pituinen.
Huomautuksia:
1. Kuukautisten ensimmäinen päivä on päivä 1 ja sitä edeltävä päivä on päivä -1; päivää 0 ei ole. 2. Puhtaalla kuukautismigreenillä tarkoitetaan tässä kuukautisten loppumisella sitä, kun normaalissa kuukautiskierrossa tapahtuu normaalia verenvuotoa tai kun nainen lopettaa hormonien, kuten ehkäisypillereiden, käytön.

A1.1.2 Kuukautisiin liittyvä migreeni ilman auraa
Tämän tyyppisen migreenin oireet:
A. Kuukautisia käyttävällä naisella esiintyvät kohtaukset, joiden oireet ovat samat kuin kohdassa "1.1 Migreeni ilman auraa"
B. Kohtaukset esiintyvät kuukautisten 1. ± 2. päivänä (eli päivinä -2-3) vähintään kahdessa kolmesta kuukautiskierrosta ja lisäksi muulloin kuukautiskierron aikana
Huom:
1. Kuukautisten ensimmäinen päivä on päivä 1 ja sitä edeltävä päivä on päivä -1; päivää 0 ei ole. 2. Kuukautisiin liittyvällä migreenillä ilman auraa tarkoitetaan tässä kuukautisten alkamisajankohtaa, jolloin normaali vuoto tapahtuu normaalissa kuukautiskierrossa tai kun nainen lopettaa hormonien, kuten ehkäisypillereiden, käytön.
Mukautettu International Headache Society -järjestöstä.

Kuukautismigreenin diagnoosi tehdään seuraamalla migreenin esiintymisajankohtaa vähintään kolmen kuukauden ajan. Kuukautisiin liittyvät migreenikohtaukset esiintyvät yleensä 2 päivää ennen ja 3 päivää kuukautisten alkamisen jälkeen vähintään kahdessa kolmesta peräkkäisestä kuukautiskierrosta (kuukautisista). Sekä puhdas kuukautismigreeni että kuukautisiin liittyvä migreeni ovat molemmat migreeniä ilman auraa, lukuun ottamatta yhtä harvinaista tapausta, jossa oli aura ja josta raportoitiin vuonna 2012.

Menstruaalisen migreenin arviointityökalu (Menstrual Migraine Assesment Tool, MMAT) on yksinkertainen, kolme kysymystä sisältävä kyselylomake, joka on osoittautunut melko tarkaksi kuukautismigreenin diagnosoinnissa (Tepper SJ, 2008). Kolme kysymystä ovat:

Esiintyykö migreeniä 2 päivää ennen naisen kuukautisten alkua, aina kolmanteen päivään kuukautisten alkamisen jälkeen. Ja tapahtuuko tämä useimpina kuukausina.
Onko päänsärky, joka tapahtuu tänä aikana tulee hyvin vakavia.
Onko naisella valofobiaa, joka tarkoittaa sitä, että jokin lääketieteellinen ongelma aiheuttaa valon häiritsevän henkilön silmiä.

Ensimmäiseen kysymykseen on vastattava myöntävästi, ja vähintään yksi myöntävä vastaus on annettava joko kysymykseen 2 tai kysymykseen 3.

Päänsärkypäiväkirjan pitäminen auttaa seuraamaan, mihin aikaan kuukaudesta migreeni iskee. Päänsärkypäiväkirjan avulla henkilö kirjoittaa ylös tietoja päänsäryistään, kuten milloin ne alkoivat, millaisia oireita oli ja kuinka kovaa kipu oli jne.

Esimerkki päänsärkypäiväkirjasta. Päänsärkypäiväkirjan pitämisestä voi olla paljon apua migreenipäänsäryn diagnosoinnissa ja hoidon hallinnassa.

Liitännäissairaudet

Usein yksi sairaus lisää todennäköisyyttä, että henkilöllä on myös yksi tai useampi muu sairaus tai psykiatrinen häiriö. Nämä muut häiriöt ovat "liitännäissairauksia" tai "liitännäissairauksia". Migreeniin liittyy erilaisia liitännäissairauksia ja psykiatrisia sairauksia. Migreenin hoitoon ja ennusteeseen (paraneeko, huononeeko vai pysyykö sairaus samana ajan kuluessa) vaikuttavat mahdolliset liitännäissairaudet ja/tai mahdollisuus saada liitännäissairauksia.

Astma

Premenstruaalinen astma (PMA): Astmaoireet pahenevat kuukautisia edeltävän ajanjakson aikana. Tämä tila voi vaikuttaa jopa 40 prosenttiin naispuolisista astmaatikoista. PMA-diagnoosin tekemiseksi tarvitaan yksityiskohtainen anamneesi kuukautiskierron ajoituksesta sekä koetuista astmaoireista ja uloshengityksen huippuvirtausnopeudesta (PMA voi aiheuttaa PEF:n alenemisen kuukautisia edeltävänä aikana). Diagnoosin tekemisessä on hyödyllistä pitää päiväkirjaa oireista ja uloshengityksen huippuvirtausnopeudesta (PEF).

Raynaud'n tauti: on verenkiertohäiriö, jossa pienemmät valtimot, jotka syöttävät verta raajoihin - useimmiten käsiin, mutta se voi vaikuttaa myös varpaisiin, nenänpäähän ja korviin - kapenevat ja vähentävät veren virtausta. Tämä aiheuttaa raajojen puutumisen ja kehon sisälämpötilaa viileämmän lämpötilan. Sen voi laukaista altistuminen stressille ja kylmälle.

Epilepsia

Fibromyalgia

Psykiatriset liitännäissairaudet

Vakava masennushäiriö

Ahdistus

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Migreenistä kärsivällä henkilöllä on suurempi riski sairastua yhteen tai useampaan muuhun lääketieteelliseen ja/tai psykiatriseen häiriöön; nämä muut häiriöt ovat migreenin liitännäissairauksia. Kaaviossa esitetään joitakin tärkeimpiä liitännäissairauksia.

Ennaltaehkäisy

Kuukautismigreeniin on olemassa hoitoja, jotka voivat joissakin tapauksissa vähentää kuukautismigreenien määrää ja pahuutta. Tällaista hoitoa kutsutaan ennaltaehkäiseväksi hoidoksi, ja sitä käytetään kuukautisten välisenä aikana eli kuukautisten välisenä aikana.

Kuukautismigreenin ennaltaehkäisevää hoitoa tulisi kokeilla vähintään kolmen kuukautiskierron ajan, jotta nähdään, toimiiko tällainen hoito, ennen kuin se lopetetaan. Käytettäviä lääkkeitä voivat olla mm:

NSAIDS (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet):

1. Napraxen-natrium, kuten Aleve.

Beetasalpaajat - kuten propranololi, nadololi, atenololi ja metoprololi.

Trisyklisiä masennuslääkkeitä (TCA) ja muita masennuslääkkeitä käytetään usein migreenin ehkäisyyn. Näihin kuuluvat amitriptyliini, nortriptyliini ja doksepiini.

Estradiolia sisältävä trasdermaalinen laastari. Estradioli on yksi kolmesta estrogeenityypistä. Tätä laastaria käytetään iholla, ja estradioli kulkeutuu elimistöön ihon kautta.

Hoito

Akuutteja hoitoja (lyhytaikaisia hoitoja) ovat lääkkeet, joita kutsutaan ei-steroidisiksi tulehduskipulääkkeiksi (NSAID) (lääkkeet, jotka auttavat pysäyttämään tulehduksen, joka on punoitusta, turvotusta, kipua, arkuutta ja lämpöä kehon osissa), triptaanit, kuten Frovatriptaani, ergotomiinit, jotka ovat eräänlainen lääke, joka on valmistettu ergot-nimisestä sienestä, ja estrogeenin transdermaaliset laastarit, jotka ovat iholle kiinnitettäviä laastareita, jotka sisältävät estrogeenia, joka kulkeutuu elimistöön ihon läpi ja sitten verenkiertoon.

Aiheuttaa

Kuukautismigreenin tarkkoja syitä ei tiedetä varmasti, mutta naishormoni estrogeenin määrän laskun ja migreenikohtauksen puhkeamisen välillä on yhteys. Estrogeenitaso voi laskea sen jälkeen, kun kuukautiskierron aikana esiintyy verenvuotoa tai kun ulkoisia estrogeenilähteitä ei enää käytetä, kuten silloin, kun nainen lopettaa ehkäisypillereiden tai hormonikorvaushoitoon kuuluvien hormonipillereiden käytön.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on kuukautismigreeni?

V: Kuukautismigreeni (myös katameniaalinen migreeni) on termi, jota käytetään kuvaamaan sekä todellista kuukautismigreeniä että kuukautisiin liittyvää migreeniä. Todellista kuukautismigreeniä esiintyy noin 7-14 prosentilla naisista, kun taas useimmilla naispuolisilla migreeniä sairastavilla on kuukautiskierron aikana enemmän migreenikohtauksia, joita kutsutaan kuukautisiin liittyväksi tai kuukautisten laukaisemaksi migreeniksi.

K: Miten kuukautismigreeni eroaa muista migreenityypeistä?

V: Kuukautismigreeniä pidetään nykyään muista migreenityypeistä erillisenä lääketieteellisenä häiriönä, koska tavallisen migreenin hoidot eivät tehoa yhtä hyvin kuukautismigreeniin. Vuonna 2008 kuukautismigreenille annettiin ICD-9-koodit (346.4-346.43), jotka erottavat sen muista päänsärkyhäiriöistä.

K: Kuinka yleistä kuukautisiin liittyvä migreeni on?

V: Kuukautisiin liittyvää migreeniä esiintyy yli 50 prosentilla naisista, joilla on migreenipäänsärky.

K: Onko tavallisten ja kuukautisiin liittyvien migreenikohtausten välillä eroja?

V: Kuukautisiin liittyvät migreenikohtaukset kestävät yleensä pidempään kuin tavalliset migreenikohtaukset, eivätkä lyhytaikaiset hoidot tehoa niihin yhtä hyvin kuin muihin migreenityyppeihin. Ne ovat yleensä aurattomia, mutta vuonna 2012 raportoitiin tapauksesta, jossa kuukautismigreeniin liittyi aura, joten on mahdollista, että niihin liittyy myös aura. Aurat vaikuttavat tiettyihin aivojen osiin, kuten näköön ja motoriseen kontrolliin (kehon osien liikuttamiseen).

Kysymys: Kuinka moni saa migreenin jossain vaiheessa elämäänsä?

V: Noin 40 prosenttia naisista ja 20 prosenttia miehistä saa migreenin joskus elämänsä aikana; useimmat saavat ensimmäisen migreenin ennen 35 vuoden ikää.

K: Mikä aiheuttaa kuukautismigreenin?

V: Kuukautismigreenin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen uskotaan liittyvän hormonimuutoksiin kuukautisia edeltävänä aikana, jolloin estrogeenitaso laskee merkittävästi juuri ennen ovulaatiota.