Kuukautismigreeni (katameniaalinen migreeni): määritelmä, oireet ja hoito

Kuukautismigreeni: tunnista oireet, syyt ja tehokkaat hoitomenetelmät — käytännön neuvot kivun ehkäisyyn ja parempaan elämänlaatuun.

Kuukautismigreeni (myös katameniaalinen migreeni) tarkoittaa migreeniä, joka liittyy naisen kuukautiskiertoon. Termiä käytetään sekä aidosta kuukautismigreenistä (migreeniä esiintyy ainoastaan kuukautusten aikana) että kuukautisiin liittyvästä migreenistä (migreenikohtauksia on koko kierron ajan, mutta ne lisääntyvät tai pahenevat kuukautisten yhteydessä). Noin 7–14 %:lla naisista migreeni ilmenee vain kuukautisten aikaan (aito kuukautismigreeni), ja yli 50 %:lla migreeniä sairastavista naisista esiintyy tavalla tai toisella kuukautuksiin liittyvää migreeniä. Taustatietoina yleinen migreenin esiintyvyys on noin 40 % naisilla ja 20 % miehillä; useimmat saavat ensimmäisen migreeninsä ennen 35 vuoden ikää.

Luokittelu

Nykyiset kansainväliset luokitukset erottavat kaksi päätyyppiä:

• Puhdas kuukautismigreeni (pure menstrual migraine) – kohtaukset liittyvät ainoastaan kuukautisiin.
• Kuukautisiin liittyvä migreeni (menstrually related migraine) – migreenikohtauksia esiintyy myös muina aikoina, mutta ne vaikeutuvat tai lisääntyvät kuukautisten yhteydessä.

Oireet

Kuukautismigreenin oireet ovat pitkälti samankaltaisia kuin muissakin migreeneissä, mutta:

• kohtaukset kestävät usein pidempään ja ovat vaikeampia hoitaa kuin muut migreeni­kohtaukset;
• kohtaukset ovat tyypillisesti ilman auraa, mutta aura voi mahdollisesti esiintyä;
• oireisiin voi kuulua voimakas, yleensä toispuoleinen päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, valoarkuus ja ääniherkkyys;
• aurat ovat mahdollisia ja voivat vaikuttaa näköön, tuntoaistiin, motorisiin toimintoihin tai puheeseen.

Syyt ja laukaisevat tekijät

Kuukautismigreenin tärkein liittyvä tekijä on hormonimuutokset, erityisesti estrogeenitason jyrkkä lasku kuukautiskierron luteaalivaiheesta kuukautisten alkuun. Muita laukaisevia tekijöitä voivat olla stressi, unenpuute, ruokavalion muutokset, alkoholi ja tietyt ruoka-aineet. Geneettinen alttius vaikuttaa myös migreeniriskiin.

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu yleensä oireiden kuvaukseen ja kuukautiskierron ja päänsäryn yhteyden todentamiseen. Lääkärille voi olla hyödyllistä pitää päänsärkypäiväkirjaa muutaman kuukauden ajan, jotta näkee, esiintyykö kohtauksia toistuvasti tiettyjen päivien aikana. Jos oireet poikkeavat tavallisesta tai niihin liittyy epätyypillisiä neurologisia merkkejä, tarvitaan lisätutkimuksia ja mahdollisesti neurologin arvio.

Hoito

Kuukautismigreeni on usein vaikeampi hoitaa kuin muut migreenityypit, mutta useita hoitovaihtoehtoja on. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja siihen voivat osallistua lääkäri, gynekologi ja mahdollisesti päänsärkypoliklinikka.

Akuutti lääkehoito

• Nonsteroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID), kuten naprokseeni, voivat helpottaa kipua ja vähentää tulehdusreaktiota.
• Triptanit (esim. sumatriptaani, rizatriptaani, zolmitriptaani) ovat tehokkaita migreenin akuutissa hoidossa; joidenkin triptien vaikutus voi kuitenkin olla heikompi kuukautismigreenissä.
• Oksentelua tai pahoinvointia vastaan käytetään antiemeettejä.

Lyhytaikainen ehkäisevä hoito perimenstruaalisesti

Jos kohtaukset toistuvat säännöllisesti kuukautisten yhteydessä, voidaan aloittaa lyhytkestoinen estolääkitys juuri perimenstruaalivaiheessa (esimerkiksi 5–7 päivän jakso kuukautisia edeltäen ja alkaen). Tällöin käytössä ovat:

• pitkävaikutteiset triptan-lääkkeet (esim. frovatriptaani tai naratriptaani) annettuna ennalta määrätyn aikataulun mukaan;
• NSAID-lääkitys perimenstruaalijaksona;
• tietyissä tapauksissa yhdistelmähoito akuutin hoidon ja lyhytaikaisen eston välillä.

Hormonaaliset hoitovaihtoehdot

Koska estrogeenitason laskulla on olennainen vaikutus, hormonitasapainon muokkaaminen voi auttaa:

• ehkäisypillerien käyttö jatkuvana (ei taukoja) voi estää ovulaation ja vähentää kuukautisiin liittyvien migreenien esiintymistä;
• perimenstruaalinen estrogeenilisä (transdermaalinen laastari tai geeli) voi joillekin auttaa estämään kohtauksen laukeamisen estrogeenin äkillisen laskun aikana;
• vakavissa ja hoidolle vastustavissa tapauksissa gynekologi voi harkita hormonaalisia hoitoja tai hormonihoitojen rajoja; joihinkin voimakkaisiin hoitoihin (esim. GnRH-agonistit) liittyy sivuvaikutuksia ja ne varataan yleensä vaikeimpiin tapauksiiin.

Ei-lääkkeelliset keinot

• unen, säännöllisen ruokailun ja stressin hallinnan merkitys korostuu;
• lihasten rentoutusharjoitukset, säännöllinen liikunta ja kognitiiviset tukihoidot voivat vähentää hyökkäyksiä;
• liiallisen kofeiinin ja alkoholin välttäminen sekä riittävän nesteen juominen voi auttaa.

On tärkeää keskustella hoitovaihtoehdoista hoitavan lääkärin kanssa, koska osa lääkkeistä ei sovi raskauden tai imetyksen aikana oleville naisille, ja lääkkeiden yhteensopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa on arvioitava.

Milloin hakea apua

• jos päänsärky on uusi, muuttunut tai poikkeuksellisen voimakas;
• jos päänsäryn yhteydessä esiintyy neurologisia oireita (esim. toisen puolen heikkous, vaikea näön menetys, puheen vaikeus);
• jos tavanomaiset lääkkeet eivät tehoa tai kohtaukset rajoittavat arkea merkittävästi;
• jos suunnittelet raskautta tai olet raskaana/imetät, keskustele lääkärin kanssa turvallisista hoitovaihtoehdoista.

Kuukautismigreeni on yleinen ja usein hoitoa vaativa muoto migreenistä. Usein hyötyä saa yhdistelmästä akuuttihoitoa, perimenstruaalista estoa ja tarvittaessa hormonaalisen hoidon säätelyä. Yksilöllinen hoitosuunnitelma yhdessä lääkärin kanssa on paras tapa löytää tehokas ja turvallinen hoito.

Aiemmassa tekstissä mainittiin, että kuukautismigreeniä on pidetty erillisenä tilana ja että sitä koskeva luokittelu on muuttunut ajan myötä; kansainväliset ohjeet määrittelevät nykyisin mm. puhdasta kuukautismigreeniksi ja kuukautisiin liittyvää migreeniä, mikä auttaa sekä diagnoosissa että hoitosuunnitelman laatimisessa. Säilytä tarvittaessa päänsärkypäiväkirja ja keskustele jatkotoimista terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Oireet

Varoitusoireet

Varoitusoireita eli prodrome-oireita esiintyy usein ennen migreenikohtausta.

• Uneliaisuus
• Väsymys
• Masennus (surullinen olo), euforia (erittäin onnellinen olo) tai ärtyneisyys.
• Levottomuus
• Liiallinen (liiallinen) haukottelu
• Ruoan himo erityisesti makeiden tai suolaisten ruokien tai ruokahaluttomuuden menetys
• Lisääntynyt jano
• Ripuli
• Pahoinvointi
• Paisuminen: keho pidättää (säilyttää) liikaa vettä.
• Niskan jäykkyys
• Puhelias (puhuminen liikaa)
• Huimaus
• Kohdun kipu ja kouristelu

Päänsäryn oireet

Jyskyttävä, jyskyttävä päänsärky, jossa kipu on toisella puolella päätä (yksipuolinen). Kipu vaihtelee pään puolelta toiselle.

 
Tämä on läpipainopakkaus Levlen®ED-ehkäisytabletteja. Nämä pillerit sisältävät etinyyliestradiolia, joka on yksi estrogeenihormonin kolmesta lajista. Pillereiden käytön lopettaminen aiheuttaa naisen estrogeenitasojen laskun; tämä voi aiheuttaa joillakin naisilla kuukautismigreeniä.  

Diagnoosi

Kansainvälisen päänsärkyjärjestön luokitus puhtaasta kuukautismigreenistä ja kuukautisiin liittyvästä migreenistä.

A1.1.1 Puhdas kuukautismigreeni ilman auraa Tämän tyyppisen migreenin oireet: A. Kuukautisia käyttävällä naisella esiintyvät kohtaukset, joiden oireet ovat samat kuin kohdassa "1.1 Migreeni ilman auraa" B. Kohtaukset esiintyvät vain kuukautisten päivänä 1 ± 2 (eli päivinä +2-3) vähintään kahdessa kolmesta kuukautiskierrosta eikä muulloin kuukautiskierron aikana. C. Kuukautiskierto on naisen kuukautisten välinen aika. Sykli alkaa yhden kuukautisen alkamisesta ja päättyy seuraavan kuukautisen alkaessa. Yksi kuukautiskierto on yleensä 28 päivän pituinen.  Huomautuksia:  1. Kuukautisten ensimmäinen päivä on päivä 1 ja sitä edeltävä päivä on päivä -1; päivää 0 ei ole. 2. Puhtaalla kuukautismigreenillä tarkoitetaan tässä kuukautisten loppumisella sitä, kun normaalissa kuukautiskierrossa tapahtuu normaalia verenvuotoa tai kun nainen lopettaa hormonien, kuten ehkäisypillereiden, käytön. A1.1.2 Kuukautisiin liittyvä migreeni ilman auraa Tämän tyyppisen migreenin oireet: A. Kuukautisia käyttävällä naisella esiintyvät kohtaukset, joiden oireet ovat samat kuin kohdassa "1.1 Migreeni ilman auraa" B. Kohtaukset esiintyvät kuukautisten 1. ± 2. päivänä (eli päivinä -2-3) vähintään kahdessa kolmesta kuukautiskierrosta ja lisäksi muulloin kuukautiskierron aikana Huom:  1. Kuukautisten ensimmäinen päivä on päivä 1 ja sitä edeltävä päivä on päivä -1; päivää 0 ei ole. 2. Kuukautisiin liittyvällä migreenillä ilman auraa tarkoitetaan tässä kuukautisten alkamisajankohtaa, jolloin normaali vuoto tapahtuu normaalissa kuukautiskierrossa tai kun nainen lopettaa hormonien, kuten ehkäisypillereiden, käytön. Mukautettu International Headache Society -järjestöstä.

Kuukautismigreenin diagnoosi tehdään seuraamalla migreenin esiintymisajankohtaa vähintään kolmen kuukauden ajan. Kuukautisiin liittyvät migreenikohtaukset esiintyvät yleensä 2 päivää ennen ja 3 päivää kuukautisten alkamisen jälkeen vähintään kahdessa kolmesta peräkkäisestä kuukautiskierrosta (kuukautisista). Sekä puhdas kuukautismigreeni että kuukautisiin liittyvä migreeni ovat molemmat migreeniä ilman auraa, lukuun ottamatta yhtä harvinaista tapausta, jossa oli aura ja josta raportoitiin vuonna 2012.

Menstruaalisen migreenin arviointityökalu (Menstrual Migraine Assesment Tool, MMAT) on yksinkertainen, kolme kysymystä sisältävä kyselylomake, joka on osoittautunut melko tarkaksi kuukautismigreenin diagnosoinnissa (Tepper SJ, 2008). Kolme kysymystä ovat:

1. Esiintyykö migreeniä 2 päivää ennen naisen kuukautisten alkua, aina kolmanteen päivään kuukautisten alkamisen jälkeen. Ja tapahtuuko tämä useimpina kuukausina.
2. Onko päänsärky, joka tapahtuu tänä aikana tulee hyvin vakavia.
3. Onko naisella valofobiaa, joka tarkoittaa sitä, että jokin lääketieteellinen ongelma aiheuttaa valon häiritsevän henkilön silmiä.

Ensimmäiseen kysymykseen on vastattava myöntävästi, ja vähintään yksi myöntävä vastaus on annettava joko kysymykseen 2 tai kysymykseen 3.

Päänsärkypäiväkirjan pitäminen auttaa seuraamaan, mihin aikaan kuukaudesta migreeni iskee. Päänsärkypäiväkirjan avulla henkilö kirjoittaa ylös tietoja päänsäryistään, kuten milloin ne alkoivat, millaisia oireita oli ja kuinka kovaa kipu oli jne.

 
Esimerkki päänsärkypäiväkirjasta. Päänsärkypäiväkirjan pitämisestä voi olla paljon apua migreenipäänsäryn diagnosoinnissa ja hoidon hallinnassa.  

Liitännäissairaudet

Usein yksi sairaus lisää todennäköisyyttä, että henkilöllä on myös yksi tai useampi muu sairaus tai psykiatrinen häiriö. Nämä muut häiriöt ovat "liitännäissairauksia" tai "liitännäissairauksia". Migreeniin liittyy erilaisia liitännäissairauksia ja psykiatrisia sairauksia. Migreenin hoitoon ja ennusteeseen (paraneeko, huononeeko vai pysyykö sairaus samana ajan kuluessa) vaikuttavat mahdolliset liitännäissairaudet ja/tai mahdollisuus saada liitännäissairauksia.

Astma

Premenstruaalinen astma (PMA): Astmaoireet pahenevat kuukautisia edeltävän ajanjakson aikana. Tämä tila voi vaikuttaa jopa 40 prosenttiin naispuolisista astmaatikoista. PMA-diagnoosin tekemiseksi tarvitaan yksityiskohtainen anamneesi kuukautiskierron ajoituksesta sekä koetuista astmaoireista ja uloshengityksen huippuvirtausnopeudesta (PMA voi aiheuttaa PEF:n alenemisen kuukautisia edeltävänä aikana). Diagnoosin tekemisessä on hyödyllistä pitää päiväkirjaa oireista ja uloshengityksen huippuvirtausnopeudesta (PEF).

Raynaud'n tauti: on verenkiertohäiriö, jossa pienemmät valtimot, jotka syöttävät verta raajoihin - useimmiten käsiin, mutta se voi vaikuttaa myös varpaisiin, nenänpäähän ja korviin - kapenevat ja vähentävät veren virtausta. Tämä aiheuttaa raajojen puutumisen ja kehon sisälämpötilaa viileämmän lämpötilan. Sen voi laukaista altistuminen stressille ja kylmälle.

Epilepsia

Fibromyalgia

Psykiatriset liitännäissairaudet

Vakava masennushäiriö

Ahdistus

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

 

Migreenistä kärsivällä henkilöllä on suurempi riski sairastua yhteen tai useampaan muuhun lääketieteelliseen ja/tai psykiatriseen häiriöön; nämä muut häiriöt ovat migreenin liitännäissairauksia. Kaaviossa esitetään joitakin tärkeimpiä liitännäissairauksia.  

Ennaltaehkäisy

Kuukautismigreeniin on olemassa hoitoja, jotka voivat joissakin tapauksissa vähentää kuukautismigreenien määrää ja pahuutta. Tällaista hoitoa kutsutaan ennaltaehkäiseväksi hoidoksi, ja sitä käytetään kuukautisten välisenä aikana eli kuukautisten välisenä aikana.

Kuukautismigreenin ennaltaehkäisevää hoitoa tulisi kokeilla vähintään kolmen kuukautiskierron ajan, jotta nähdään, toimiiko tällainen hoito, ennen kuin se lopetetaan. Käytettäviä lääkkeitä voivat olla mm:

• NSAIDS (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet):

1. Napraxen-natrium, kuten Aleve.

• Beetasalpaajat - kuten propranololi, nadololi, atenololi ja metoprololi.

• Trisyklisiä masennuslääkkeitä (TCA) ja muita masennuslääkkeitä käytetään usein migreenin ehkäisyyn. Näihin kuuluvat amitriptyliini, nortriptyliini ja doksepiini.

 
Estradiolia sisältävä trasdermaalinen laastari. Estradioli on yksi kolmesta estrogeenityypistä. Tätä laastaria käytetään iholla, ja estradioli kulkeutuu elimistöön ihon kautta.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on kuukautismigreeni?

K: Miten kuukautismigreeni eroaa muista migreenityypeistä?

K: Kuinka yleistä kuukautisiin liittyvä migreeni on?

K: Onko tavallisten ja kuukautisiin liittyvien migreenikohtausten välillä eroja?

Kysymys: Kuinka moni saa migreenin jossain vaiheessa elämäänsä?

K: Mikä aiheuttaa kuukautismigreenin?

Hae kirjaimella