Sepelvaltimotauti, jota kutsutaan myös sepelvaltimotaudiksi, on sydänsairaus. ("Sepelvaltimotauti" tarkoittaa "sydämen verisuonia".) Sepelvaltimotauti syntyy, kun plakin kertymistä tapahtuu sepelvaltimoiden sisällä. Plaakki koostuu rasva-aineista, tulehdussoluista ja sidekudoksesta, ja sen kasvaessa sepelvaltimot ahtautuvat. Valtimo on verisuoni — putki, joka kuljettaa verta. Kun sydän pumppaa happea ja ravintoaineita sisältävää verta, valtimot vievät sitä kehon eri osiin. Sepelvaltimot ovat erityisen tärkeitä, koska ne toimittavat verta suoraan sydänlihakseen. Sepelvaltimoiden ahtautuessa sydänlihas saa vähemmän verta, mikä johtaa hapenpuutteeseen (iskemiaan) ja voi aiheuttaa oireita tai vakavia komplikaatioita.

Useimmat sepelvaltimotautia sairastavat voivat tuntea olonsa terveeksi vuosia ennen oireiden ilmaantumista. Tyypillisin oire on rasitusrintakipu (angina pectoris) — puristava, paineen tai epämukavuuden tunne rintakehässä, joka yleensä liittyy fyysiseen rasitukseen tai henkiseen kuormitukseen ja helpottuu levolla tai nitroilla. Vakava komplikaatio on sydänkohtaus (myokardiaalinen infarkti), joka syntyy, kun plakista irtoaa trombi tai verihyytymä tukkii sepelvaltimon äkillisesti. Jos sepelvaltimotautia ei hoideta, plakit voivat myös revetä ja estää verenvirtauksen, mikä lisää riskiä sydänkohtaukseen ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan, rytmihäiriöihin tai äkkikuolemaan.

Oireet

  • Rintakipu tai epämukavuus, erityisesti rasituksessa (rasitusrintakipu/angina)
  • Hengenahdistus
  • Väsyminen tai heikotuksen tunne tavallista vähäisemmässä rasituksessa
  • Sydämentykytys tai epäsäännöllinen syke
  • Pahoinvointi, hikoilu tai huimaus, erityisesti sydänkohtauksen yhteydessä
  • Joillakin, erityisesti iäkkäillä ja diabeetikoilla, oireet voivat olla vähäisiä tai puuttua kokonaan (ns. hiljainen sepelvaltimotauti)

Riskitekijät

Sepelvaltimotaudin tärkeimmät riskitekijät ovat:

  • Tupakointi
  • Korkea verenpaine (hypertensio)
  • Korkea veren kolesteroli (erityisesti LDL-kolesteroli)
  • Diabetes
  • Ylipaino ja lihavuus
  • Liikunnan puute
  • Epäterveellinen ruokavalio
  • Ikä (riski kasvaa iän myötä)
  • Sukupuoli: miehillä riski on yleensä korkeampi nuoremmalla iällä; naisten riski kasvaa vaihdevuosien jälkeen
  • Perinnöllinen alttius (sydän- ja verisuonitaudeissa)

Diagnoosi

Sepelvaltimotaudin selvittämiseksi käytetään erilaisia tutkimuksia:

  • Levyltä otettu leposykekäyrä (EKG) ja sydämen työn seuranta rasituskokeessa
  • Sydämen ultraäänitutkimus (ekokardiografia)
  • Verikokeet, mm. kolesteroliarvot ja sydänmerkkiaineet (troponiini akuutissa tilanteessa)
  • Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (coronaria-angiografia) — selkeä tutkimus sepelvaltimoiden ahtaumien paikantamiseen
  • CT-koronaariangiografia voi arvioida plakkiariskin ilman invasiivista tutkimusta tietyissä tilanteissa

Hoito

Hoidon tavoitteena on vähentää oireita, estää sydänkohtauksia ja parantaa elämänlaatua. Hoito räätälöidään potilaan tilanteen mukaan ja voi sisältää:

  • Elintapamuutokset: tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio (vähärasvainen ja kuitupitoinen), säännöllinen liikunta, painonhallinta ja alkoholin käytön rajoittaminen
  • Lääkkeet:
    • Verihiutaleiden toimintaa estävät lääkkeet (esim. asetyylisalisyylihappo/aspiriini) estämään trombien muodostumista
    • Statiinit kolesteroliin vaikuttamaan ja plakin etenemistä hidastamaan
    • Beetasalpaajat ja/tai kalsiumkanavan salpaajat ja nitraatit rintakivun hoitoon
    • ACE-estäjät tai angiotensiinireseptorin salpaajat verenpaineen ja sydämen suojaamiseksi
  • Rekonstruktiiviset toimenpiteet, jos ahtaumat ovat merkittäviä:
    • PCI (perkutaaninen sepelvaltimon toimenpide) — pallolaajennus ja stentin asettaminen
    • Bypass-leikkaus (CABG) — verisuonisiirre, kun ahtaumia on laajasti tai vaikeissa paikoissa
  • Seurantahoito ja kardiokuntoutus: kuntoutusohjelmat, jotka sisältävät liikuntaa, ohjausta elämäntapamuutoksissa ja lääkehoidon optimoinnissa

Milloin hakeutua hoitoon (hälytysmerkit)

Hakeudu välittömästi päivystykseen (Suomessa hätänumero 112), jos sinulla on:

  • Äkillinen voimakas rintakipu tai paineen tunne, joka voi säteillä käsivarteen, leukaan, kaulalle tai selälle
  • Hengenahdistus, voimakas huimaus, tajuttomuuden tunne, runsas hikoilu, pahoinvointi tai oksentelu yhdessä rintakivun kanssa

Ennaltaehkäisy ja seuranta

Ennaltaehkäisy perustuu riskitekijöiden hallintaan: tupakoinnin lopettamiseen, säännölliseen liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon, painon pudottamiseen tarvittaessa ja verenpaineen, kolesterolin sekä diabeteksen hyväksi hoitamiseen. Säännöllinen terveystarkastus ja lääkärin ohjeiden noudattaminen vähentävät komplikaatioiden riskiä.

Ennuste

Ennuste riippuu taudin vakavuudesta, hoidon aloittamisesta ja riskitekijöiden hallinnasta. Oikea hoito ja elintapamuutokset voivat merkittävästi pienentää sydänkohtauksen riskiä ja parantaa elämänlaatua. Jos sinulla on epäily sepelvaltimotaudista tai sinulle on todettu sairaus, keskustele hoitovaihtoehdoista ja seurannasta hoitavan lääkärin kanssa.