Sydän: selkärankaisten pumppuelin — määritelmä ja rakenne

Ihmisen sydämessä on neljä kammiota eli suljettua tilaa. Joillakin eläimillä on vain kaksi tai kolme kammiota.

Ihmisillä neljä kammiota ovat kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Eteisillä tarkoitetaan kahta kammiota, eteisillä yhtä kammiota. On olemassa oikea eteinen ja oikea kammio. Nämä saavat sydämeen tulevan veren. Ne pumppaavat tämän veren keuhkoihin. Keuhkoissa veri ottaa happea ja laskee hiilidioksidia. Keuhkoista tuleva veri menee vasempaan eteiseen ja vasempaan kammioon. Vasen eteinen ja kammio lähettävät veren ulos elimistöön. Vasen kammio työskentelee kuusi kertaa kovemmin kuin oikea kammio, koska se kuljettaa hapekasta verta.

Veri kulkee verisuonissa. Nämä ovat valtimoita ja laskimoita. Sydämelle menevä veri kulkee suonissa. Sydämestä poispäin kulkeva veri kulkee valtimoissa. Oikeasta kammiosta lähtevä päävaltimo on keuhkovaltimo. (Keuhkovaltimo tarkoittaa keuhkoja.) Vasemmasta kammiosta lähtevä päävaltimo on aortta.

Oikeaan eteiseen johtavat suonet ovat ylempi ja alempi laskimo. Ne tuovat veren kehosta oikeaan sydämeen. Vasempaan eteiseen menevät suonet ovat keuhkovaltimot. Ne tuovat veren keuhkoista vasempaan sydämeen.

Kun veri kulkee eteisistä kammioihin, se kulkee sydänläppien läpi. Kun veri poistuu kammioista, se kulkee läppien läpi. Läpät varmistavat, että veri kulkee vain yhteen suuntaan sisään tai ulos.

Sydämen neljä läppää ovat:

• Eteisen ja kammion venttiilit

• Trikuspidaaliläppä - veri kulkee oikeasta eteisestä oikeaan kammioon.
• Mitraaliläppä - veri kulkee vasemmasta eteisestä vasempaan kammioon.

• Kammiot valtimoihin

• Keuhkovaltimoläppä - veri menee ulos oikeasta kammiosta keuhkoihin (keuhkovaltimon kautta).
• Aorttaläppä - veri lähtee vasemmasta kammiosta kehoon (aortan kautta).

Sydämessä on kolme kerrosta. Ulompi kerros on sydänpussi. Se on sydäntä ympäröivä sitkeä säkki. Keskimmäinen kerros on sydänlihas. Tämä on sydänlihas. Sisempi kerros on endokardium. Tämä on sydämen kammioiden ohut sileä vuori.

Sydämenlyönti on sitä, kun sydänlihas supistuu. Tämä tarkoittaa, että sydän työntyy sisäänpäin, jolloin kammiot pienenevät. Tämä työntää verta ulos sydämestä ja verisuoniin. Kun sydän supistuu ja työntyy sisään, lihas rentoutuu tai lopettaa työntymisen. Kammiot suurentuvat ja sydämeen takaisin tuleva veri täyttää ne.

Kun sydänlihas supistuu (työntyy sisään), sitä kutsutaan systoleksi. Kun sydänlihas rentoutuu (lakkaa työntämästä sisäänpäin), sitä kutsutaan diastoleksi. Molemmat eteiset tekevät systolen yhdessä. Molemmat kammiot tekevät systolen yhdessä. Mutta eteiset tekevät systolen ennen kammioita. Vaikka eteisten systole tulee ennen kammioiden systolea, kaikki neljä kammiota tekevät diastolea samaan aikaan. Tätä kutsutaan sydämen diastoleksi

Järjestys on: eteis-systoli → kammiosystoli → sydämen diastoli. Kun tämä tapahtuu kerran, sitä kutsutaan sydänjaksoksi.

Systole (kun sydän puristuu) tapahtuu, koska sydämen lihassolut pienenevät. Kun ne pienenevät, sanomme myös, että ne supistuvat. Sydämen läpi kulkeva sähkö saa solut supistumaan. Sähkö lähtee liikkeelle eteis-solmukkeesta (lyhenne SA-solmuke) SA-solmuke on soluryhmä oikeassa eteisessä. Nämä solut käynnistävät sähköimpulssin. Tämä sähköimpulssi määrittää nopeuden ja ajoituksen, jolla kaikki sydänlihassolut supistuvat. Tätä liikettä kutsutaan "eteis-systoliaksi". Kun sähköimpulssi kulkee eteis-kammiosolmukkeen (AV-solmukkeen) kautta. AV-solmu saa impulssin hidastumaan. Hidastuminen saa sähköimpulssit pääsemään kammioihin myöhemmin. Tämän vuoksi kammiosystole tapahtuu eteissystolen jälkeen ja kaikki veri poistuu eteisistä ennen kuin kammio supistuu (eli puristuu).

Kun sähköimpulssi on kulkenut AV-solmun läpi, sähköimpulssi kulkee kammion johtumisjärjestelmän läpi. Johtuminen tarkoittaa lämmön tai sähkön kulkua jonkin läpi. Tämä tuo sähköimpulssin kammioihin. Johtumisjärjestelmän ensimmäinen osa on His-kimppu. His on nimetty sen löytäneen lääkärin (Wilhelm His, Jr) mukaan. Nippu tarkoittaa rinnakkain ryhmitettyjä jänteitä tai johtoja. Kun nippusäie (joka tarkoittaa rinnakkaisiin suuntiin kulkevien jänteiden tai johtojen ryhmää) kulkee kammiolisäkkeen läpi, se jakautuu kahteen nippuhaaraan, vasempaan nippuhaaraan ja oikeaan nippuhaaraan. Vasen kimpunhaara kulkee vasempaan kammioon ja oikea kimpunhaara oikeaan kammioon. Kimppuhaarojen päässä sähköimpulssi kulkee kammiolihakseen Purkinje-säikeiden kautta. Tämä saa aikaan kammion supistumisen ja tekee kammiosystolesta kammiosystolen.

Järjestys on seuraava: Eteis-kammiosolmuke → Eteiset (systole) → Eteis-kammiosolmuke → Hänen kimppunsa → kimppuhaarat → Purkinje-kuidut → kammiot (systole).

EKG on lyhenne sanoista ElectroCardioGram. Se kirjoitetaan saksaksi myös EKG sanoista ElectroKardioGram. EKG näyttää, mitä sydämen sähkö tekee. EKG tehdään asettamalla elektrodit henkilön iholle. Elektrodit näkevät sydämen läpi kulkevan sähkön. Kone kirjoittaa tämän paperille. Tämä paperille kirjoitettu teksti on EKG.

Lääkärit saavat tietoa henkilön sydämestä tarkastelemalla EKG:tä. EKG:stä nähdään joitakin sydänsairauksia, kuten sydänkohtauksia tai ongelmia sydämen rytmissä (miten sähkö kulkee sydämen johtumisjärjestelmässä).

EKG:ssä näkyy eteisen systole. Tätä kutsutaan P-aalloksi. Sitten tapahtuu kammiosystole. Tätä kutsutaan QRS:ksi tai QRS-kompleksiksi. Sitä kutsutaan kompleksiksi, koska siinä on kolme eri aaltoa. Q-aalto, R-aalto ja S-aalto. Tämän jälkeen EKG:ssä näkyy kammion diastole. Tätä kutsutaan T-aalloksi. Myös eteisen diastole tapahtuu silloin. Sitä ei kuitenkaan nähdä erillään kammiodiastolesta.

PR-intervalli on eteisen systolen (P) ja kammion systolen (QRS) välinen aika. QT-intervalli on QRS:n alkamisesta T:n päättymiseen. ST-segmentti on QRS:n ja T:n välinen tila.