Kiimasykli (estrous): nisäkkäiden lisääntymiskierron määritelmä

Kiimasykli (estrous) selittää nisäkkäiden hormoniohjatun lisääntymiskierron murrosiästä raskauksiin — opi estroosin vaiheet, syklit ja niiden vaikutus lisääntymiseen.

Tekijä: Leandro Alegsa

Oestroussykli (U.S.: estrous cycle) on useimpien nisäkkäiden lisääntymisjärjestelmä, joka säätelee munasolun kypsymistä, ovulaatiota ja kohdun valmiuden vastaanottaa hedelmöittynyt alkio. Syklit alkavat murrosiän jälkeen ja jatkuvat yleensä sukukypsyyden aikana toistuvina jaksoina, ellei ne keskeydy esimerkiksi raskauden, imetyksen tai pidemmän anestruksen (levon) vuoksi. Useimmat nisäkkäät palaavat sykleihin elinikänsä ajan, mutta syklin esiintyminen ja kesto vaihtelevat lajeittain.

Syklin vaiheet

  • Proestrus: follikkelit munasarjoissa kehittyvät ja tuottavat estrogeeniä. Kohtuun ja sukupuolielimiin voi tulla verisuonitusta ja eritteitä; naaras alkaa usein osoittaa lisääntymisvalmiuteen liittyviä käytösmuutoksia.
  • Estrus (estrous, "kuumotus", eli heat): naaras on vastaanottavainen parittelulle. Estrogeenin huippu aiheuttaa käytöksen muutoksen ja usein ovulaation joko spontaanisti tai parittelun laukaisemana (lajista riippuen).
  • Metestrus / Diestrus: ovulaation jälkeen syntyy keltarauhanen (corpus luteum), joka tuottaa progesteronia. Progesteroni ylläpitää kohtua mahdollisen alkion kiinnittymistä varten.
  • Anestrus: syklin aktiivinen kierto taukoaa; voi johtua kausivaihtelusta (esim. talvi), raskaudesta tai lääketieteellisistä tiloista.

Tyypit ja lajirajoitteet

  • Polyestrous: säännöllisiä syklejä ympäri vuoden (esim. naudat, rodut riippuen).
  • Seasonally polyestrous: useita syklejä tietyllä vuodenaikakaudella (esim. hevoset – kevät–kesä, lampaat – syksy/lyhyempäiväkausi).
  • Monoestrous: yksi syklinen jakso vuodessa tai harvemmin (esim. jotkut koiraeläimet kuin sudet).
  • Ovulaatio voi olla spontaani (esim. useat ihmiset ja monet lajit) tai indusoitu parittelun seurauksena (esim. kissat, kanit).

Hormonisäätely

Syklin säätely perustuu aivolisäkkeen ja hypotalamuksen sekä munasarjojen väliseen vuorovaikutukseen: hypotalamus vapauttaa GnRH:ta, joka stimuloi aivolisäkkeen erittämään FSH ja LH. FSH edistää follikkelien kasvua ja estrogeenintuotantoa; estrogeenin kasvu johtaa LH-pulssiin, joka laukaisee ovulaation. Ovulaation jälkeen keltarauhanen tuottaa progesteronia, joka ylläpitää raskauden alkiota sallivat olosuhteet kohdussa.

Ero menstruatiiviseen kiertoon

Useimmissa estrous-lajeissa kohdun limakalvo palautuu tai resorboituu eikä sitä yleensä vuodata kuten ihmisillä ja joillakin apinoilla, joilla on menstruaatio (menstrual cycle). Tästä syystä estrous-syklissä ei aina näy kuukautisvuotoa kuten ihmisellä; sen sijaan ulkoiset merkit voivat olla käyttäytymiseen ja eritteisiin liittyviä.

Tunnusmerkit ja merkitys käytännössä

  • Uroksen kiinnostuksen lisääntyminen ja naaraan vastaava vastaanottaminen (heat) ovat yleisiä merkkjä.
  • Eläinten jalostuksessa ja karjataloudessa syklin tunnistaminen on tärkeää siemennyksen ja astutuksen ajoittamiseksi; tähän käytetään havainnointia, progesteronimittausta ja ultraäänitutkimusta.
  • Sterilointi/sterilisaatio (esim. kastraatio, ovariohysterektomia) katkaisee kierron ja estää estrous-jaksot.
  • Eläinlääketieteessä hormoniterapioita voidaan käyttää syklin säätelyyn tai hedelmällisyyden hoitoon.

Syklin pituus ja jaksojen kesto vaihtelevat laajasti: hiirillä ja rotilta kierrot voivat olla 4–5 vuorokautta, naudoilla noin 21 vuorokautta, koirilla proestrus–estrus–diestrus -kokonaisuus voi kestää useita viikkoja ja rotujen välillä on paljon vaihtelua. Lajien ja yksilöiden erot vaikuttavat sekä luonnon lisääntymiseen että ihmisen hoitokäytäntöihin.

 

Erot kuukautiskiertoon verrattuna

Nisäkkäillä on sama lisääntymisjärjestelmä, johon kuuluu hypotalamuksen säätelyjärjestelmä, joka vapauttaa gonadotropiinia vapauttavaa hormonia sykäyksittäin, aivolisäke, joka erittää follikkelia stimuloivaa hormonia ja luteinisoivaa hormonia, ja munasarja itse vapauttaa sukupuolihormoneja, kuten estrogeeneja ja progesteronia.

Lajit vaihtelevat kuitenkin yksityiskohdiltaan. Yksi ero on se, että eläimillä, joilla on munintakierto, kohdun limakalvo imeytyy uudelleen, jos hedelmöittymistä ei tapahdu kyseisen kierron aikana. Eläimet, joilla on kuukautiskierto, irrottavat sen sijaan kohdun limakalvoa kuukautisten kautta.

Toinen ero on seksuaalinen aktiivisuus. Lajeissa, joilla on munintakierto, naaraat ovat yleensä seksuaalisesti aktiivisia vain kiertonsa munintavaiheen aikana. Tätä kutsutaan kiimaksi.

Kuukautiskiertoisten lajien naaraat sen sijaan voivat olla seksuaalisesti aktiivisia milloin tahansa kiertonsa aikana, vaikka ovulaatio ei olisikaan tulossa. Ihmisillä ja joillakin muilla kädellisillä ei ole mitään selviä ulkoisia merkkejä, jotka osoittaisivat, milloin ovulaatio tapahtuu (salattu ovulaatio). Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että naisilla on yleensä enemmän seksuaalisia ajatuksia ja he ovat alttiimpia seksuaaliseen toimintaan juuri ennen ovulaatiota (estrus). Tämä ei kuitenkaan ole mitään yhtä ilmeistä kuin muiden nisäkkäiden "kiiman" aikana osoittama kiima.

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3