Kuukautiskierto – mitä se on, vaiheet ja hormonit

Kuukautiskierto on prosessi, jonka hedelmälliset naiset käyvät läpi tyypillisesti noin 28 päivän välein, vaikka normaalina pidetään myös 21–35 päivän vaihtelua. Tänä aikana munasarjat tuottavat kypsän munasolun. Samalla kohdun limakalvo paksuuntuu, jotta se voisi vastaanottaa hedelmöittyneen munasolun; kohdun seinämät kasvavat ja valmistautuvat raskauteen kohdun limakalvon paksuuntumisen kautta. Jos nainen ei tänä aikana tule raskaaksi, kypsä munasolu ja osa kohdun limakalvosta poistuvat verenvuodon mukana kuukautisten aikana (menstruaatio). Kuukautisten kesto on yleensä 3–7 vuorokautta ja verenvuodon määrä vaihtelee yksilöllisesti.

Kuukautiskiertoa säätelevät erityisesti neljä hormonia: hormonia FSH (fshtä kuvaava termi follikkelia stimuloiva hormoni), LH (luteinisoiva hormoni), estrogeeni ja progesteroni. Nämä hormonit vaikuttavat munasarjojen toimintaan, kohdun limakalvon rakenteeseen ja koko kierron rytmiin. Ne valmistelevat kohdun vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun ja ohjaavat sen kehitystä, jos hedelmöitys tapahtuu.

Kuukautiskierron vaiheet

Kuukautiskierto jaetaan yleisesti kolmeen päävaiheeseen:

Follikulaarivaihe (kierron alusta ovulaatioon): aivolisäke erittää FSH:ta, joka stimuloi munarakkuloiden (follikkeleiden) kasvua munasarjoissa. Yksi follikkeleista yleensä kehittyy hallitsevaksi ja tuottaa kasvavia määriä estrogeenia, joka saa kohdun limakalvon paksuuntumaan.
Ovulaatio (munasolun irtoaminen): korkea estrogeenitaso aiheuttaa äkillisen LH-pulssin, joka laukaissee munasolun vapautumisen munasarjasta. Ovulaatio tapahtuu tyypillisesti noin 12–16 päivää ennen seuraavia kuukautisia, mikä 28 päivän kierrossa sijoittuu noin päivään 14.
Luteaalivaihe (ovulaatiosta ennen kuukautisia): ovulaation jälkeen tyhjä follikkeli muuttuu keltarauhaseksi ja alkaa erittää progesteronia (ja jonkin verran estrogeenia). Progesteroni valmistaa kohdun limakalvon kiinnittymistä varten ja estää uuden ovulaation tapahtumisen tässä kierrossa. Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu ja progesteronin tuotanto laskee, mikä johtaa kuukautisten alkamiseen.

Hormonien roolit lyhyesti

FSH: käynnistää follikkelien kasvun munasarjassa.
LH: saa aikaan ovulaation ja ylläpitää keltarauhasta luteaalivaiheen alussa.
Estrogeeni: edistää follikkelien kehitystä, paksuntaa kohdun limakalvoa ja säätelee LH/FSH-palautetta aivolisäkkeeseen.
Progesteroni: valmistaa kohdun limakalvon mahdollisen raskauden vastaanottamiseksi ja nostaa yleensä perusaineenvaihduntalämpöä luteaalivaiheessa.

Merkkejä ja oireita kierron eri vaiheissa

Ennen ovulaatiota: limakalvo muuttuu kirkkaaksi, venyväksi ja liukkaaksi (ns. hedelmällinen lima), saatetaan tuntea lievää kipua toisella puolella alavatsaa (mittelschmerz).
Ovulaation aikaan: lisääntynyt kohdun limakalvon eritteisyys, mahdollinen alavatsakipu tai kirvely, lisääntynyt seksuaalinen halukkuus.
Luteaalivaihe ja ennen kuukautisia: mahdollisia oireita ovat rintojen arkuus, turvotus, mielialan vaihtelut, väsymys ja PMS (premenstruaalioireyhtymä). Joillain on voimakkaampi PMDD (vakava mielialahäiriö).
Kuukautiset: verenvuoto, vatsakivut ja kramppimaiset tuntemukset. Runsas vuoto tai voimakas kipu voivat viitata lääketieteelliseen ongelmaan.

Hedelmällisyys ja ehkäisy

Hedelmällinen aika on lyhyt: munasolu pysyy hedelmällisenä noin 12–24 tuntia ovulaation jälkeen, mutta siittiöt voivat elää naisen elimistössä jopa noin 5 päivää. Tämän takia hedelmällinen ikkuna arvioidaan yleisesti noin 5 päivää ennen ovulaatiota ja ovulaation päivänä. Ovulaation voi havaita myös LH-testillä, peruslämpöä seuraamalla tai muutoksilla kohdunsuun limassa.

Hormoniperusteiset ehkäisymenetelmät (pillerit, hormonikierukka, implantti yms.) muuttavat kierron hormonitasapainoa niin, että ovulaatio estyy tai limakalvo muuttuu hedelmöittymistä estäväksi. Myös kuparikierukka estää alkion kiinnittymisen.

Milloin hakea apua

Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos:

kuukautiset ovat hyvin epäsäännölliset tai ne ovat muuttuneet äkillisesti;
vuoto on erittäin runsasta (esim. vaihdetaan tyyny usein yöllä) tai erittäin pitkäkestoista;
apurina voimakasta kipua, joka estää normaalia toimintaa;
epätavalliset oireet, kuten voimakas pahoinvointi, kuume tai hajuttomat vuodot.

Elämänvaiheiden vaikutus

Nuoruusiässä kuukautiset voivat olla epäsäännöllisiä, kun hormonitasapaino ja säännöllinen ovulaatio kehittyvät. Raskauden ja imetyksen aikana kierto usein muuttuu tai taukoaa. Ennenaikainen vaihdevuosien alkaminen (ennennäinen vaihdevuosia) tai vaihdevuosien lähestyminen muuttaa kierron ominaisuuksia: ovulaatio voi olla epäsäännöllisempää ja kuukautiset harventua ennen loppumista.

Yksilölliset vaihtelut ovat yleisiä — jos sinulla on kysymyksiä omasta kierrosta tai huolia oireista, keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Huomaa, miten kukin kuvaaja liittyy toisiinsa

Follikulaarinen vaihe

Tämä vaihe on kuukautiskierron alku, ja se lasketaan kierron ensimmäiseksi päiväksi. Tämä vaihe alkaa, kun progesteronin ja estrogeenin määrä naisen veressä laskee. Tämä aiheuttaa sen, että kohdun limakalvo eli kohdun paksu limakalvo poistuu naisen kehosta kuukautisten kautta. Se näkyy verenvuotona emättimestä. Tämä vaihe kestää 4-6 päivää.

Tämän vaiheen alussa aivolisäke alkaa vapauttaa enemmän FSH:ta. Tämä jatkuu 3-4 päivän ajan. FSH saa useita follikkeleita kasvamaan yhdessä munasarjassa. Kukin follikkelista sisältää kypsymättömän munasolun (munasolun). Nämä follikkelit tuottavat estrogeenia.

Yleensä FSH:n määrä elimistössä on suurimmillaan kuukautisten kolmantena tai neljäntenä päivänä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki follikkelit kuolevat. Jäljelle jäänyt vapauttaa vielä enemmän estrogeenia. Jälleen kerran kohdun limakalvo paksuuntuu. Vaiheen loppupuolella naisen estrogeenitaso saavuttaa huippunsa. Tämä saa aivolisäkkeen vapauttamaan LH:ta, joka myös saavuttaa huippunsa tällä hetkellä.

Ovulaatio

Ovulaatio tapahtuu noin 14 päivän välein. Tällöin kypsä munasolu vapautuu munanjohtimeen (tai munanjohtimeen) valmiina hedelmöitymiseen.

Ovulaatio tapahtuu, jos sekä estrogeenin että LH:n pitoisuus nousee follikkelivaiheen lopussa. LH:n nousu saa munasolun kypsymään. Munasolun sisältävä munarakkula turpoaa ja avautuu. (Seuraavassa vaiheessa follikkelin jäljelle jääneet solut muuttuvat tärkeäksi rakenteeksi, jota kutsutaan keltarauhaseksi). Munasolu vapautuu munanjohtimeen.

Ovulaation aikana naisen ruumiinlämpö on yleensä noin 0,5 astetta normaalia korkeampi.

Munasolu poistuu follikkelista ja menee munanjohtimeen.

Luteaalivaihe

Munarakkulasolut, jotka ennen pitivät munasoluja, vapauttavat nyt progesteronia elimistöön. Tämä saa kohdun limakalvon paksuuntumaan entisestään.

Jos munasolu hedelmöittyy, se tapahtuu tässä vaiheessa. Nainen tulee raskaaksi, kun miehen sperma hedelmöittää yhden hänen munasoluistaan, joka sitten istuttaa itsensä kohdun limakalvoon.

Jos lannoitettu

Jos munasolu hedelmöittyy ovulaation aikana, siitä tulee zygootti. Se alkaa kopioida itseään uudelleen ja uudelleen mitoosin avulla. Se myös siirtyy munasarjasta kohtuun. Estrogeeni- ja progesteronitasot elimistössä pysyvät korkeina. Zygootti kasvaa alkioksi ja istuttaa itsensä kohdun kohdun limakalvokudokseen. Näin muodostuu istukka, joka alkaa kypsyä.

Hedelmöityksen jälkeen kuukautiskierto pysähtyy, jotta alkio voi jatkaa kypsymistään seuraavien 9 kuukauden ajan. Progesteroni- ja estrogeenitasot pysyvät korkeina, kunnes sikiö on valmis syntymään.

Lopulta synnytyksen jälkeen naisen kuukautiskierto palaa samanlaiseksi kuin se oli ennen raskautta.

Jos ei lannoitettu

Noin päivään 22 asti estrogeenitaso nousee hieman. Päivän 22 jälkeen keltarauhanen lakkaa kuitenkin tuottamasta progesteronia, ja sekä progesteroni- että estrogeenitasot elimistössä alkavat laskea. Progesteronin ja estrogeenin määrä elimistössä on alhaisimmillaan kuukautiskierron 28. päivän tienoilla.

Sitten sykli alkaa uudelleen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on kuukautiskierto?

V: Kuukautiskierto on aikuisten naisten läpikäymä prosessi, jonka aikana naisen munasarjat tuottavat kypsän munasolun (munasolun), ja naisen keho valmistautuu raskauteen paksuuntumalla kohdun seinämiä.

K: Kuinka usein kuukautiskierto toistuu?

V: Kuukautiskierto toistuu 28 päivän välein, kun naiset eivät ole raskaana.

K: Mitä tapahtuu, jos nainen ei tule raskaaksi kuukautiskierron aikana?

V: Jos nainen ei tule raskaaksi kuukautiskierron aikana, munasolu ja kohdun limakalvo poistuvat naisen kehosta kuukautisten aikana.

Kysymys: Mitkä ovat neljä tärkeintä hormonia, jotka ohjaavat kuukautiskiertoa?

V: Kuukautiskiertoa säätelevät neljä tärkeintä hormonia ovat follikkelia stimuloiva hormoni (FSH), luteinisoiva hormoni (LH), estrogeeni ja progesteroni.

K: Miksi nämä hormonit säätelevät kuukautiskiertoa?

V: Nämä hormonit valmistelevat kohtua vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun ja ohjaavat sen kehitystä.

K: Kuinka monta vaihetta kuukautiskierrossa on?

V: Kuukautiskierrossa on kolme vaihetta: munarakkulavaihe, ovulaatio ja keltarauhasvaihe (tai kuukautisia edeltävä vaihe).

K: Milloin kuukautiskierto loppuu?

V: Kuukautiskierto pysähtyy, jos nainen tulee raskaaksi (jos hedelmöittynyt munasolu istuttaa itsensä kohdun limakalvoon).