Maapallon vanhimmat ajoitetut kivilajit ovat monentyyppisiä ja tarjoavat tietoa planeettamme ja lähiympäristön (esim. Kuun) varhaisesta kehityksestä.

  1. Kuusta on löydetty varhaisia kiviä, mikä on erityisen kiinnostavaa siksi, että Kuu syntyi osittain Maasta erottautuneesta materiaalista — ks. jättiläistörmäyshypoteesi. Esimerkiksi Apollo 16:n näytemateriaalista on analysoitu yksittäinen näyte 67215, jonka ikä on noin 4,46 miljardia vuotta. Tämä kuunäyte on käytännössä vanhin tunnettu kivi, vaikka sen alkuperä on Kuusta: se antaa meille ikärajoja Maan–Kuun-järjestelmän varhaiselle ajalle.

  2. Vanhin maanpäällisestä alkuperästä peräisin oleva materiaali, joka on ajoitettu, on zirkonimineraali. Tunnetuin löytymäpaikka on Jack Hillsissä Länsi-Australiassa, jossa on löydetty detritaalisia (kulkeutuneita) zirkonjyväsiä, joiden vanhimman ikä on määrättynä noin 4,404 ± 0,008 miljardia vuotta. Zirkonit säilyttävät hyvin uraani–lyijy (U–Pb) -isotooppisuhteet, joten ne ovat tärkeitä Hadeaanisen eonin tutkimuksessa: niiden kemialliset ja isotooppimerkit viittaavat mm. varhaiseen maanpinnan vesivaikutukseen ja varhaisiin kontinentaalisen kuoren muodostumisen vaiheisiin. Vaikka yksittäisiä zirkoneita löytyy jopa ~4,40 Ga iällä, useimmat vanhimmat yhtenäiset zirkonimääritykset ryhmittyvät lähempänä 4,35 miljardia vuotta.

  3. Maapallon vanhimpiin säilyneisiin kivimuodostumiin kuuluu Kanadan Luoteisterritorioissa sijaitseva Kanadan kilven Acasta-gneissi. Tämä arkeeinen gneissikompleksi edustaa varhaista kontinentaalista kuorta: se koostuu arkeeisista magmaperäisistä kivilajeista ja korkean asteisen metamorfismin läpikäyneistä gneisseistä, jotka ovat paljastuneet mm. jäätiköiden ja eroosion vaikutuksesta. Acasta-gneissin vanhin säilynyt kokonainen kivilaji on ajoitettu zirkonien U–Pb-menetelmällä noin 4,03 miljardia vuotta, joten sitä pidetään yhtenä vanhimmista säilyneistä maan kuoren palasista.

Yhteenvetona: eri tyypit — kuunäytteet, detritaaliset zirkonit ja säilyneet arkeeiset gneissit — täydentävät toisiaan ja antavat eri tavoin mitattavia ikkunoita planeettamme varhaisista vaiheista. Ikämäärittelyissä käytettyjen zirkonien U–Pb-menetelmien ja muiden analyysien avulla tutkijat voivat arvioida, milloin jäähileet, vesijärjestelmät ja ensimmäiset jatkuvat kontinentaaliset alueet syntyivät.