Oldupai (Olduvai) rotko – Tansanian arkeologinen kehto ihmisen evoluutiolle
Oldupai (Olduvai) rotko Tansaniassa — arkeologinen kehto ihmisen evoluutiolle: merkittävät fossiililöydöt, varhaiset Homo-lajit ja tutkittu esihistoria.
Olduvain rotko on jyrkkärinteinen rotko Itä-Afrikan halki kulkevassa Great Rift Valleyssa. Se sijaitsee itäisellä Serengetin tasangolla Tansanian pohjoisosassa.
Rotko on noin 48 kilometriä pitkä. Se on 45 km:n päässä Laetolin arkeologisesta alueesta. Rotko on erittäin tärkeä esihistoriallinen kohde ihmisen evoluution tutkimisen kannalta. Se oli aikoinaan järvi, joka peittyi tulivuoren tuhkakerroksiin.
Tällä paikalla asui Homo habilis noin 1,9 miljoonaa vuotta sitten, Paranthropus boisei 1,8 miljoonaa vuotta sitten ja Homo erectus 1,2 miljoonaa vuotta sitten. Homo sapiens asettui paikalle 17 000 vuotta sitten.
Nimi on kirjoitusvirhe nimestä Oldupai Gorge, joka otettiin viralliseksi nimeksi vuonna 2005. Oldupai on maasain sana luonnonvaraiselle sisal-kasville Sansevieria ehrenbergii, joka kasvaa rotkossa.
Geologia ja kerrostumat
Olduvain rotko muodostui pitkän ajan kuluessa maankohoamisen ja murtumien seurauksena. Rotkon pohjalle kerrostuneet maaperän ja sedimentin sekä useiden tulivuorenpurkausten tuhkakerrokset ovat säilyttäneet erinomaisesti fossiileja ja kiviesineitä. Tuhkakerrokset mahdollistavat tarkat ikämääritykset, sillä niistä voidaan käyttää radiometrisiä menetelmiä, kuten kalium-argon- ja argon-argon -menetelmiä.
Arkeologinen ja paleontologinen merkitys
Olduvai on maailmankuulu paikoistaan, joista on löydetty sekä varhaisia esihistoriallisia kiviesineitä että ihmisen esi- ja varhaismuotojen fossiileja. Paikalla löydetyt työkalut ovat osaltaan antaneet nimen koko varhaiselle työkaluteknologialle: "Oldowan"-kulttuuri (varhaiset iskuterkalut) on nimetty rotkon mukaan.
- Varhaisimmat työkalut ja kiveniskokset kuvaavat ihmisen kykyä käyttää kiveä ruoan käsittelyyn ja luiden murtamiseen.
- Rotkosta löydetyt fossiilit, kuten Paranthropus (aiemmin Zinjanthropus) ja eri Homo-lajien jäänteet, ovat olleet keskeisiä todisteita ihmisen kehityskaaresta.
- Laajat faunajäännökset auttavat rekonstruoimaan ympäristöjä ja ilmastoa eri ajanjaksoina – esimerkiksi metsä- ja savannimaisemat sekä järvien läheisyydessä vallinneet olosuhteet.
Tutkimushistoria
Olduvain kaivaustyöt alkoivat 1900-luvun alkupuolella, mutta kansainvälisesti tunnetuksi paikan teki erityisesti Louis ja Mary Leakey. Heidän tutkimuksensa 1930–1970-luvuilla tuottivat useita merkittäviä löytöjä, kuten varhaisia kiviesineitä ja fossiileja, jotka muutti käsitystä ihmisen kehityksestä. Työt jatkuvat yhä: uusia kaivauksia ja tutkimuksia tehdään, ja menetelmät kehittyvät, mikä antaa entistä tarkempaa tietoa aikaisemmista ajanjaksoista.
Tärkeitä löytöjä ja ajanjaksot
Rotkon eri kerrostumista on tunnistettu lukuisia ajallisia jaksoja ja "bed"-tasauksia (Olduvai Beds), joiden avulla voidaan seurata muutoksia fossiili- ja työkaluyhdyskunnissa. Merkittäviä löytöjä ovat mm.:
- Varhaiset Oldowan-työkalut – yksinkertaiset iskutekniikat, joita käytettiin vähintään 2 miljoonaa vuotta sitten.
- Paranthropus boisei -fossiilit (aiemmin Zinjanthropus) – pään rakenteeltaan erikoistunut laji, joka lienee elänyt paikalla noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten.
- Homo-lajien jäänteet, jotka auttavat hahmottamaan siirtymää yksinkertaisemmasta työkalunvalmistuksesta monipuolisempaan käyttäytymiseen.
Pysyvä suojelu, museo ja vierailu
Olduvain rotko kuuluu Tansanian suojelualueisiin ja on tärkeä matkailukohde luonnontieteestä ja historiaa kiinnostuneille. Rotkon läheisyydessä toimii Olduvai Gorge Museum, jossa esitellään löydöksiä, kaivausten historiaa ja alueen luonnonhistoriaa. Vierailijat voivat nähdä kaivausalueita, museon näyttelyitä ja opastettuja kierroksia, mutta suojelu- ja tutkimustoiminnan vuoksi kaikkialle ei ole vapaata pääsyä.
Merkitys nykytutkimukselle
Olduvain rotko jatkaa antamistaan tieteellisiä havaintoja: uusimmat analyysimenetelmät, kuten mikroskopiset työkalujälkien tutkimukset, isotooppianalyysit ja paleoekologiset tutkimukset, tarjoavat yhä yksityiskohtaisempaa tietoa varhaisten ihmisten elintavoista, ravinnosta ja liikkumisesta. Alue toimii edelleen eräänä tärkeimmistä ikkunoista ihmislajin kehityshistorian varhaisiin vaiheisiin.
Olduvain merkitys ei rajoitu pelkästään Tansaniaan tai Itä-Afrikkaan: löydökset ovat olleet ratkaisevia koko ihmiskunnan esihistoriasta syntyneille teorioille ja ne jatkuvat herättämään kiinnostusta niin tutkijoissa kuin yleisössäkin.
Olduvain rotko
Lähikuva monoliitista
Olduvain rotko avaruudesta
Olduvain rotkon topografia
Geologia
Miljoonia vuosia sitten paikalla oli suuri järvi, jonka rannat peittyivät vuorotellen vulkaanisen tuhkan kerrostumiin.
Noin 500 000 vuotta sitten seisminen toiminta käänsi läheisen puron, joka alkoi leikata sedimenttejä, jolloin rotkon seinämiin tuli esiin seitsemän pääkerrosta. Olduvain rotkon ja sitä ympäröivän alueen geologiaa tutki yksityiskohtaisesti Richard L. Hay, joka työskenteli paikalla vuosina 1961-2002.
Stratigrafia on erittäin syvä ja kerrokset vulkaanisen tuhkan ja kivet mahdollistavat radiometrisen dating upotettu artefakteja, lähinnä kalium-argon dating ja argon-argon dating. Olduvain sedimenttien pohja on hieman yli 2 miljoonaa vuotta vanha,
Läheisellä Laetolilla on paljon vanhempia fossiililöytöjä.
Paleontologia
Olduvain rotko on yksi maailman tärkeimmistä esihistoriallisista kohteista, ja se on auttanut ymmärtämään ihmisen varhaiskehitystä.
Saksalainen hyönteistutkija (Wilhelm) Kattwinkel, joka jahtasi 50 vuotta sitten Tanganyikan vihreissä erämaissa hienoa perhosta, kaatui kallion reunalta ja oli vähällä kuolla. Kun hän palasi tajuihinsa, hän löysi itsensä antropologin unelmamaailmasta: eroosion synnyttämästä repeämästä, jossa oli kerros kerrokselta fossiileja, luita ja muinaisia esineitä. Löytö sai nimekseen Olduvai Gorge, ja Kattwinkelin perilliset ovat siitä lähtien kiipeilleet sen auringonpaahteisia sivuja ylös ja alas etsien johtolankoja ihmisen varhaisimmasta heräämisestä. (Time, perjantai 10. maaliskuuta 1961)
Louis ja Mary Leakey aloittivat kaivaukset siellä vuonna 1931. Se jatkuu edelleen.
Varhaisimmasta arkeologisesta esiintymästä, joka tunnetaan nimellä Bed I, on löydetty todisteita leiripaikoista ja asuinkerroksista sekä paikallisesta basaltista ja kvartsista tehdyistä hiutaleista valmistetuista kivityökaluista. Koska tällaiset työkalut löydettiin ensimmäisen kerran tältä paikalta, niitä kutsutaan Oldowan-työkaluiksi. Nykyään uskotaan, että Oldowan-työkalujen valmistusperinne alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten. Tästä kerroksesta löydetyt luut eivät ole peräisin nykyihmisiltä vaan varhaisemmista hominidimuodoista Paranthropus boisei ja ensimmäisistä löydetyistä Homo habilis -yksilöistä.
FLK Northin alueelta löytyy vanhin tunnettu todiste norsun syömisestä, joka on peräisin Homo ergasterilta noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Kuudesta asumustasosta alimmalta löydettiin lähes täydellinen sukupuuttoon kuolleen Elephas recki -eläimen luuranko sekä kivityökaluja, kuten hakkureita ja hiutaleita. Suuri määrä pienempien eläinten luunpalasia, joita löytyi sen mukana, osoittaa FLK Northin selvästi varhaiseksi teurastuspaikaksi.
Tämän yläpuolella, vuode II:ssa, kivikautiset työkalut alkavat korvautua kehittyneemmillä Acheulean-teollisuuden käsikirveillä, joita H. ergaster valmistaa. Tätä kerrosta ei ole vielä onnistuttu ajoittamaan, mutta se sijoittuu todennäköisesti 1,75-1,2 miljoonan vuoden väliin.
Kerrostumissa III ja IV on löydetty acheulealaisia työkaluja ja fossiilisia luita yli 600 000 vuoden takaa.
Masek Beds syntyi noin 600 000-400 000 vuotta sitten, jolloin oli käynnissä voimakas vyörytys ja vulkanismi. Nämä kerrostumat sisälsivät nykyihmisen tekemän teollisuuden työkaluja, joita seurasivat Ndutu-kerrostumat (400 000-32 000 vuotta sitten) ja Naisiusiu-kerrostumat (22 000-15 000 vuotta sitten).
Rotkon reunalla on myös Olduvai Gorge -museo. Tässä museossa on näyttelyitä rotkon historiasta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Missä sijaitsee Olduvain rotko?
V: Olduvain rotko sijaitsee itäisellä Serengetin tasangolla Tansanian pohjoisosassa.
K: Mikä on Olduvain rotkon pituus?
V: Olduvain rotko on noin 48 kilometriä pitkä.
K: Miksi Olduvain rotko on tärkeä esihistoriallinen kohde?
V: Olduvain rotko on tärkeä esihistoriallinen kohde ihmisen evoluution tutkimisen kannalta. Se oli aikoinaan järvi, joka peittyi vulkaanisen tuhkan kerrostumiin. Paikalla asui Homo habilis noin 1,9 miljoonaa vuotta sitten, Paranthropus boisei 1,8 miljoonaa vuotta sitten ja Homo erectus 1,2 miljoonaa vuotta sitten. Homo sapiens asettui paikalle 17 000 vuotta sitten.
K: Mistä nimi Oldupai Gorge on peräisin?
V: Oldupai Gorge on maasain sana luonnonvaraiselle sisal-kasville Sansevieria ehrenbergii, joka kasvaa rotkossa.
K: Milloin Oldupai Gorge -nimi otettiin käyttöön alueen viralliseksi nimeksi?
V: Nimi Oldupai Gorge otettiin viralliseksi nimeksi vuonna 2005.
Kysymys: Mikä on Olduvain rotkon ja Laetolin arkeologisen kohteen välinen etäisyys?
V: Olduvain rotko on 45 kilometrin päässä Laetolin arkeologisesta alueesta.
K: Kuka asui Olduvain rotkossa 17 000 vuotta sitten?
V: Homo sapiens asutti Olduvain rotkon 17 000 vuotta sitten.
Etsiä