Orion (tähdistö) | taivaan suurimmat tähtikuviot
Orion on yksi taivaan suurimmista tähtikuvioista. Sen oletetaan muistuttavan kreikkalaisen mytologian soturi Orionia. Eri kulttuureissa tähdistöllä on muitakin nimiä: se mainitaan heprealaisella nimellä Jobin kirjassa.
Tähdistö on muodoltaan kirkas tiimalasi, jonka keskellä on Orionin vyö. Tämä osa koostuu kolmesta kirkkaasta tähdestä (Alnitak, Alnilam, Mintaka), jotka ovat peräkkäin. Orionin tähdistössä on 81 näkyvää tähteä, joista osa on yötaivaan kirkkaimpia ja tärkeimpiä tähtiä. Rigel on sen kirkkain tähti, ja Betelgeuse on valtava, melko epävakaa punainen superjättiläinen.
Tähdistössä on joukko tähtisumuja, joissa muodostuu uusia tähtiä. Koko tähtisumujen ryhmä tunnetaan nimellä Orionin kompleksi. Kompleksi on 1 500-1 600 valovuoden päässä ja sen läpimitta on satoja valovuosia. Siihen kuuluu
Miekka muodostuu Orionin tähtisumusta (M42), jonka keskellä on Trapeziumin avoin tähtijoukko.
Orionin tähtikartta
Mytologinen legenda
Kreikkalaisessa mytologiassa Orion oli suuri metsästäjä, joka liittyi Artemiksen metsästykseen. Hän oli kaikkien aikojen ensimmäinen miespuolinen metsästäjä. Väistämättä hän alkoi vähitellen lähestyä Artemista ja lopulta rakastui häneen, vaikka tiesi, että Artemis oli vannonut neitsyysvalan. Artemis ei tuolloin aavistanut tätä, joten hän antoi miehen jäädä metsästykseen. Ongelmana oli, että Orion oli liian hyvä metsästäjä, ja hän joutui yli oman päänsä. Hän tappoi liikaa eläimiä, mikä oli vastoin metsästäjien luonnetta, jonka mukaan luontoa ei saa vahingoittaa, jos siitä ei ole vaaraa metsästäjille. Gaea, Maan henki, vaistosi tämän ja lähetti jättimäisen skorpionin tappamaan Orionin rangaistakseen häntä synneistä luontoa vastaan. Artemis suri hänen kuolemaansa ja teki itse hänelle omistetun tähdistön, nimittäin Orionin vyön.
Muinaiset egyptiläiset rinnastivat tähdistön Osirikseen, tuonpuoleisen jumalaan. Jotkut arkeologit ovat pitäneet muinaisegyptiläistä "ensimmäistä kertaa", "jolloin Osiris käveli maan päällä", noin 10 500 eKr.; prekession ansiosta (jonka varhaisdynastioiden tähtitieteilijät tunsivat) tähdistön saattoi tuohon aikaan kevätpäiväntasauksen aikaan nähdä "kävelevän" horisontissa juuri ennen aamunkoittoa.
Sijainti
Orion on hyödyllinen apuväline muiden tähtien löytämiseksi. Jatka vyön linjaa kaakkoon löytääksesi Siriuksen (α CMa) ja luoteeseen löytääksesi Aldebaranin (α Tau). Näiden kahden hartian poikki itään suuntautuva viiva on Procyonin (α CMi) suunta. Rigelistä Betelgeusen kautta kulkeva viiva osoittaa Castoriin ja Polluxiin (α Gem ja β Gem).
| 88 nykyaikaista tähtikuviota |
|
| Tähdistön historia | ||||
| ||||
| ||||
|
Orionin käyttäminen tähtien löytämiseen naapurien tähdistöissä
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Orionin tähtikuvio?
V: Orionin tähdistö on yksi taivaan suurimmista tähdistöistä, ja sen sanotaan muistuttavan kreikkalaisen mytologian soturia. Siinä on 81 näkyvää tähteä, joista osa on yötaivaan kirkkaimpia ja tärkeimpiä tähtiä.
Kysymys: Mitä tähtiä siinä on?
V: Orionin tähdistöön kuuluvat muun muassa Alnitak, Alnilam, Mintaka, Rigel (kirkkain tähti) ja Betelgeuse (valtava punainen ylijättiläinen).
K: Onko sillä muita nimiä?
V: Kyllä, se mainitaan hepreankielisellä nimellä Jobin kirjassa.
K: Mistä Orionin vyö koostuu?
V: Orionin vyö koostuu kolmesta kirkkaasta tähdestä (Alnitak, Alnilam, Mintaka), jotka muodostavat viivan sen keskipisteen poikki.
K: Mitä kutsutaan Orionin kompleksiksi?
V: Orionin kompleksi viittaa sarjaan tähtisumuja, joissa tähdistössä muodostuu uusia tähtiä.
K: Kuinka kaukana Maasta se sijaitsee?
V: Koko joukko tähtisumuja, jotka muodostavat niin sanotun Orionin kompleksin, sijaitsee 1 500-1 600 valovuoden päässä Maasta.
