Peshmerga (sorani kurdiksi: پێشمەرگە, latinaksi: Pêşmerge, kirjaimellisesti 'ennen kuolemaa') on Irakin Kurdistanin liittovaltion alueen asevoimat. Peshmergat ja muut kurdien turvallisuusjoukot vastaavat Irakin Kurdistanin alueiden turvallisuudesta. Näihin joukkoihin kuuluvat Asayish (tiedustelupalvelu), Parastin u Zanyarî (avustava tiedustelupalvelu) ja Zeravani (sotilaspoliisi). Peshmerga perustettiin vuonna 1943, mutta se perustui perinteiseen, tiukasti heimoihin perustuvaan pseudosotilaalliseen rajavartiostoon ottomaanien ja safavidien aikana. Virallisesti peshmergat ovat Kurdistanin aluehallituksen peshmerga-asioista vastaavan ministeriön alaisuudessa, mutta käytännössä joukkojen hallinta on pitkään ollut fragmentoitunutta.
Historia lyhyesti
Peshmergan juuret ulottuvat kauas: paikalliset heimovartiot ja aseistetut heimoryhmät puolustivat kurdialueita vuosisatojen ajan. Moderni järjestäytynyt peshmerga syntyi 1900-luvun puolivälissä Kurdistanin kansallisen liikkeen yhteydessä. 1970– ja 1980-luvuilla peshmerga oli keskeinen toimija kurdien kapinoissa Irakin hallitusta vastaan. Irakin läntisten alueiden kansannousujen jälkeen ja vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen syntyneet valvonta-alueet (no-fly zone) mahdollistivat kurdien itsehallinnon vakiintumisen ja peshmergan institutionaalisen kasvun.
Rakenne ja organisaatio
Virallisesti peshmergat ovat Kurdistanin aluehallituksen alaisia, mutta todellisessa operatiivisessa hallinnassa joukkoja ovat pitkään pitäneet erilliset poliittiset ryhmät. Pääjako muodostuu kahden suurimman puolueen kesken:
- Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP) – hallinnoi omia yksiköitään Pohjois- ja Länsi-Kurdistanissa;
- Kurdistanin isänmaallinen liitto (PUK) – hallinnoi omia yksiköitään itäisissä osissa alueesta.
Tämän vuoksi peshmerga-joukkojen yhdistäminen ja yhtenäinen komentorakenne on ollut haasteena. Alueella on myös erillisiä turvallisuusjoukkoja kuten Asayish (sisäinen turvallisuus), Zeravani ja partioryhmiä, jotka toimivat omien komentojensa alaisina. Useita kertoja on pyritty muodostamaan yhteinen komentokeskus ja koulutusjärjestelmä, mutta poliittiset jännitteet ja ryhmäkohtaiset intressit ovat hidastaneet integraatiota.
Rooli nykyaikaisissa konflikteissa
Peshmerga on ollut keskeinen toimija useissa viime vuosikymmenen konflikteissa:
- Vuoden 2003 Irakin sodan aikana peshmergojen rooli alueellisessa vallansiirrossa oli merkittävä, ja heidän avullaan saavutettiin paikallista turvallisuutta ja tiedustelutietoa.
- Heitä on mainittu osallisiksi myös korkean profiilin pidätyksissä, kuten Saddam Husseinin pituudeltaan merkityksellisissä tapahtumissa vuonna 2003 sekä vuonna 2004, jolloin he vangitsivat Hassan Ghulin, jonka kuuleminen edisti tiedustelutietoa Osama bin Ladenin verkostoista.
- Vuoden 2014 jälkeen, kun Isis (Islamic State) valtasi laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa, peshmerga oli etulinjassa puolustamassa Kurdistanin alueita ja myöhemmin osallistui Isisin vastaiseen taisteluun. Vuonna 2017 peshmerga-joukot olivat osa laajempaa liittoumaa, joka osallistui Mosulin vapauttamiseen Irakin ja Levantin islamilaiselta valtiolta.
Varustus ja koulutus
Peshmergan varustus on perinteisesti vaihdellut yksiköittäin. Monet yksiköt ovat käyttäneet lienetyypin kevytaseita, mutta sotatoimien vaatimuksista johtuen joukkoihin on viime vuosina saatu raskaampaa kalustoa, esimerkiksi Irakin armeijalta siirtynyttä materiaalia sekä kansainvälistä tukea. Useat länsimaat, mukaan lukien Yhdysvallat ja Iso-Britannia, ovat tarjonneet koulutusta, taktista neuvontaa ja joukkojen varustamista erityisesti taistelussa Isisiä vastaan.
Kansainvälinen tuki ja suhteet
Peshmerga on saanut kansainvälistä huomiota erityisesti taistelussa ääriliikkeitä vastaan. Kurdistanin alue on tarjonnut länsimaiden liittolaisille tärkeitä kumppanoita alueellisissa operaatioissa ja humanitaarisissa tehtävissä. Samalla kansainvälinen tuki on usein ollut tulkinnanvaraista, koska Irakin keskushallinto ja Kurdistanin itsehallinto ovat ajoittain olleet vastakkain poliittisesti.
Sisäiset haasteet ja uudistukset
Peshmerga-joukkojen vakavin haaste on poliittinen hajaannus ja puutteellinen yhtenäinen komentojärjestelmä. Muut haasteet:
- koordinaation puute eri ryhmittymien välillä;
- koulutus- ja huoltovaatimusten vaihtelevuus;
- epäselvyydet palkka- ja eläkeasioissa sekä epävirallinen palkkarakenne;
- korruptioon ja nepotismiin liittyvät ongelmat joillain tasoilla.
Kurdistanin hallitus sekä kansainväliset tukijat ovat pyrkineet parantamaan koulutusta, logistiikkaa ja läpinäkyvyyttä. Etenkin Isisin kukistamisen jälkeen keskustelu peshmergan asemasta ja sen virallistamisesta Irakissa on jatkunut.
Naiset peshmergassa
Peshmergassa on myös naisia taistelijoina ja tukitehtävissä. Kurdialueilla naisten osallistuminen aseelliseen toimintaan on ollut näkyvämpää kuin monilla muilla alueilla Lähi-idässä, ja naisryhmät ovat osallistuneet sekä puolustustehtäviin että humanitaariseen toimintaan. Naisia on koulutettu ja käytetty myös symbolisina esimerkkeinä tasa-arvon edistämisessä alueellisissa turvallisuusjoukoissa.
Oikeudellinen asema ja suhteet Irakin keskushallintoon
Irakin perustuslaki tunnustaa Kurdistanin itsehallinnon alueena, ja käytännössä Irakin asevoimien liikkumista Kurdistanin alueella on rajattu. Tämä on tarkoittanut sitä, että peshmerga on ollut alueen ensisijainen puolustusvoima. Samalla perustuslain ja käytännön soveltaminen on ajoittain aiheuttanut jännitteitä Bagdadin ja Erbilin välillä, erityisesti alueiden ja öljytulojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2017 itsenäisyysäänestys lisäsi keskustelua ja johti väkivaltaisiin kohtaamisiin joidenkin alueiden hallinnasta.
Tulevaisuus
Peshmergan tulevaisuus riippuu pitkälti poliittisesta tahdosta suorittaa integroitumisia ja sotilaallisia uudistuksia. Keskeisiä kehityskohteita ovat yhtenäisen komentorakenteen muodostaminen, läpinäkyvä palkka- ja huoltojärjestelmä, moderni koulutus sekä vahvempi logistiikka. Jos poliittiset ryhmittymät sitoutuvat rauhaan ja yhteistoimintaan, peshmerga voi kehittyä vankemmaksi ja ammattimaisemmaksi alueelliseksi puolustusvoimaksi.