Harjoitus (esiintymisissä): pukuharjoitus, osastot ja tekninen harjoitus

Tutustu esiintymisharjoituksiin: pukuharjoitus, osastot ja tekninen harjoitus — vinkit onnistuneeseen esityksen viimeistelyyn ja avoimiin harjoituksiin.

Harjoitus on harjoitus ennen konserttia, teatterinäytelmää tai muuta esitystä. Esiintyjäryhmä kokoontuu yhteen harjoittelemaan. He saattavat harjoitella yhdessä monta kertaa ennen esitystä, jotta he tottuvat esiintymään yhdessä ja varmistavat, että ajoitukset, musiikki ja näyttämöliikkeet toimivat suunnitellusti. Harjoituksiin voi kuulua muun muassa lämmittelyä, nuottien tai tekstin kertausta, tarkan ajoituksen treenausta ja koreografian läpikäyntiä.

Pukuharjoitus

Pukuharjoitus on viimeinen harjoitus ennen esitystä. Sitä kutsutaan pukuharjoitukseksi, koska teatterissa näyttelijät pukeutuvat pukuihinsa. Kun orkesterilla tai muulla musiikkiryhmällä on "pukuharjoitus", se ei tarkoita, että heidän on pukeuduttava. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että se on viimeinen harjoitus, ja se pidetään salissa, jossa he aikovat esiintyä, jotta kaikki on niin kuin esityksessä on.

Pukuharjoituksessa testataan usein myös meikkiä, peruukkeja, lavasteiden sijoittelua, äänentoistoa ja valoja samanaikaisesti — tavoitteena on jäljitellä esitystilannetta mahdollisimman hyvin. Usein teatterissa pukuharjoitus tehdään kokonaisena läpimenona (full run-through), jolloin esitetään koko teos taukoineen niin kuin yleisölle. Pukuharjoituksessa voidaan tehdä viime hetken muutoksia, joten esiintyjien ja tekniikan on oltava valmiita nopeisiin korjauksiin.

Osastoharjoitukset

Orkestereilla on usein osastoharjoituksia tai osastokokouksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin soitinryhmä harjoittelee erikseen, esimerkiksi jousisektionaalissa kaikki jousisoittimet harjoittelevat yhdessä. Tämä voi olla hyödyllistä, koska he voivat keskittyä niihin kohtiin, jotka ovat heille erityisen vaikeita: jousisoittimet voivat puhua jousen soittamisesta jne.

Osastoharjoituksissa voidaan myös jakaa teknisiä vinkkejä, sovituksia ja artikulaatiota koskevia ohjeita sekä harjoitella intonaatiota ja sointiväriä yhtenäisen soundin saavuttamiseksi. Samoin kuoron osastot (esim. sopraanot, altot) voivat harjoitella harmonioita ja tasapainoa erikseen ennen yhteisharjoituksia.

Avoin harjoitus

Avoin harjoitus on harjoitus, jota yleisö voi tulla katsomaan. Oopperataloissa pukuharjoitus on usein avoin harjoitus. Sisäänpääsy voi olla ilmainen tai yleisö voi joutua maksamaan, mutta ei yhtä paljon kuin esityslipusta. Yleisön on ymmärrettävä, että esitys voidaan keskeyttää, jos jokin menee pieleen ja sitä on harjoiteltava. Laulajat säästävät usein ääntään jättämällä laulamatta niin kovaa kuin esityksessä (tätä kutsutaan "merkkaamiseksi").

Avoimissa harjoituksissa yleisölle annetaan mahdollisuus nähdä esityksen taustatyötä ja harjoitteluprosessia — se voi toimia myös palautteen lähteenä esiintyjille ja ohjaajille. Vierailijoita kehotetaan käyttäytymään kuin konserttiyleisö: olemaan hiljaa, välttämään liikkumista ja kunnioittamaan esiintyjien työrauhaa. Usein valokuvaaminen ja äänitys on kielletty ilman erillistä lupaa.

Tekninen harjoitus

Tekninen harjoitus teatterissa on harjoitus, jossa harjoitellaan esimerkiksi valaistusta ja rekvisiitan käyttöä. Tekniikan harjoituksissa käydään läpi valojen vaihdot, äänikytkennät, lavastojen ja lavaste- eli käyntien ajoitukset sekä muut tekniset cue't. Yleisiä muotoja ovat "cue-to-cue" -harjoitus, jossa hypätään kohtauksesta toiseen testaten vain tekniset vaihdot, ja täydet läpimenot, joissa yhdistetään tekniikka ja esiintyminen.

Tekninen harjoitus on myös hetki varmistaa turvallisuus: hissit, nostimet, heittoköydet ja raskaat lavasteet testataan, ja lavasteiden siirrot harjoitellaan lavahenkilökunnan kanssa. Lisäksi ääni- ja valoammattilaiset säätävät mikrofonien tasot, kaiuttimien paikat ja valojen reunat niin, että esiintyjät kuullaan ja nähdään oikein.

Muita harjoitustyyppejä ja käytännöt

• Lämmittely ja yksilöharjoitus: Ennen yhteisharjoitusta soittajat ja laulajat tekevät usein soolilämmittelyjä tai äänenavauksia.
• Kehotus- tai coach-harjoitukset: Ohjaaja tai kapellimestari voi pitää pienempiä työpajoja, joissa keskitytään tulkintaan, fraseeraukseen tai näyttelijäntyöhön.
• Run-through / läpimeno: Kokonaisvaltainen esityksen läpikäynti ilman keskeytyksiä, usein viimeistelyvaihe ennen pukuharjoitusta.
• Yksilöpalautteet: Harjoitusten jälkeen esiintyjille annetaan usein palaute, jota käytetään seuraavien harjoitusten fokuksen määrittelyssä.

Harjoituksen etiketti

• Tule ajoissa ja valmistaudu: tuo tarvittavat nuotit, tekstit ja varusteet.
• Pidä hiljaisuus ja vältä liikkumista harjoitussalissa etenkin avoimissa harjoituksissa.
• Pidä puhelin äänettömällä ja vältä kuvaamista ilman lupaa.
• Kuuntele ohjeita ohjaajalta, kapellimestarilta ja tekniikalta ja merkitse mahdolliset muutokset partituuriin tai muistilappuihin.
• Huolehdi omasta äänessä/soittimen huollosta ja palautumisesta — erityisesti laulajat merkitsevät kohtia, joissa ei lauleta täysillä ("merkkaaminen"), jotta ääni säilyy esitykseen asti.

Hyvin suunnitellut ja järjestetyt harjoitukset takaavat sujuvan esityksen ja turvallisen työympäristön esiintyjille ja tekniikalle. Eri harjoitustyypit tukevat toisiaan: osastoharjoituksissa hiotaan yksityiskohtia, teknisissä harjoituksissa varmistetaan tekninen toimivuus ja pukuharjoituksissa yhdistetään kaikki elementit näyttämöllä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on harjoitus?

K: Mikä on kenraaliharjoitus?

K: Mitä ovat osastoharjoitukset?

K: Mikä on avoin harjoitus?

K: Miten laulajat säästävät äänensä harjoitusten aikana?

K: Millaisia asioita harjoitellaan teknisten harjoitusten aikana?

Hae kirjaimella