Romeo ja Julia — Shakespearen traaginen rakkausnäytelmä
Shakespearen traaginen klassikko: Romeo ja Julia — ikuinen kertomus kielletystä rakkaudesta, perheiden vihasta ja kohtalosta. Lue näytelmän taustoista, sovituksista ja vaikutuksesta.
Romeo ja Julia on William Shakespearen kirjoittama näytelmä, joka sijoittuu pohjoisitalialaiseen kaupunkiin Veronaan. Kertomus seuraa kahden vihamielisistä aatelisperheistä — Montagueiden ja Capuletien — tulevien nuorten, Romeon ja Julian, kiihkeää ja kipeää rakkautta. Romeo ja Julia on pysynyt yhtenä Shakespearen tunnetuimmista ja eniten esiin tuotetuista näytelmistä; sitä on sovitettu muun muassa oopperaan, balettiin, televisiotuotantoihin ja elokuviin.
Juoni lyhyesti
Näytelmä alkaa Veronan katukuvasta, jossa Montagueiden ja Capuletien riitely aiheuttaa yleistä levottomuutta. Romeo (Montague) ja Julia (Capulet) tapaavat sattumalta Capuletien naamiaisissa ja rakastuvat ensi silmäyksellä. Koska perheet ovat vihamielisiä, pari solmii salaisen avioliiton luostarin isännän, veljen Laurence'n, avustuksella. Konfliktit kärjistyvät, kun Romeon ystävä Mercutio ja Capuletien jäsen Tybalt joutuvat yhteenottoon — Mercutio kuolee ja Romeo tappaa Tybaltin kostoksi. Tämän seurauksena Romeo karkotetaan Veronasta. Yritys yhdistää pariskuntaa päättyy väärin ymmärrettyyn tilanteeseen: Julia tekeytyy kuolleeksi, jotta hän voi paeta, mutta viesti suunnitelmasta ei tavoita Romeota. Uskottuaan Julian kuolleen Romeo ottaa myrkyn ja surmaa itsensä; Julia herää, näkee Romeon kuolleena ja ottaa oman henkensä tikulla. Heidän kuolemansa lopettaa perheiden pitkän vihan.
Keskeiset hahmot
- Romeo — nuori Montague, intohimoinen ja herkkä; näytelmän rakastaja.
- Julia — nuori Capulet, päättäväinen ja uskollinen; rakkaudessaan valmis suuriin uhrauksiin.
- Veljestä Laurence — luostarin isä, joka yrittää sovittaa ja auttaa nuoria mutta jota suunnitelmat johtavat traagiseen lopputulokseen.
- Mercutio ja Tybalt — merkittävät sivuhahmot, joiden välienselvittely käynnistää tapahtumaketjun.
Teemat ja tyyli
Romeo ja Julia käsittelee monia ajattomia teemoja, kuten nuoruutta ja intohimoa, perheen ja yhteisön odotuksia, kohtaloa ja sattumaa sekä väkivaltaa ja sovintoa. Shakespeare käyttää runsaasti kuvallista kieltä, metaforia ja vastakohtaparien toistoa (valo–pimeys, rakkaus–viha), ja dialogi sisältää sekä riimittömän jambisen versen että runsaasti sonetteja ja lyyrisiä kohtauksia, jotka korostavat tunteiden intensiteettiä.
Kirjoitusaika ja lähteet
Näytelmä ajoittuu Shakespearen varhaiseen keskikauteen; yleisesti sen ajoitetaan 1590-luvun jälkipuoliskolle (arvio noin 1595–1597). Shakespeare ammensi tarinan aiemmista italialaisista kertomuksista ja englantilaisista käännöksistä, kuten Arthur Brooken runosta "The Tragical History of Romeus and Juliet" (1562) ja italialaisista novelleista.
Sovitukset ja kulttuurivaikutus
Näytelmä on inspiroinut lukuisia sovituksia ja tulkintoja eri taidemuodoissa: teatteriversioiden lisäksi se on muunnettu oopperaksi, baletiksi, useiksi elokuviksi ja televisioversioiksi sekä modernin ajan tulkinnoiksi, jotka siirtävät tapahtumat eri aikakausiin tai kulttuureihin. Teoksen traaginen rakkaustarina on muovannut länsimaista käsitystä romanttisesta rakkaudesta ja se on yhä koulutuksen ja populaarikulttuurin keskeinen osa.
Miksi lukea ja katsoa?
Romeo ja Julia tarjoaa intensiivisen katsauksen rakkauden, suvun ja yhteiskunnallisten konfliktien leimaamaan maailmaan. Se on sekä kaunokirjallinen että teatterillinen elämys: tekstissä on runollisuutta ja älykkäitä kielikuvia, ja lavalla se tarjoaa voimakkaita tunnekokemuksia sekä mahdollisuuksia erilaisiin tulkintoihin.
Juliste
Merkit
- Romeo Montague
- Juliet Capulet
- Sairaanhoitaja
- Mercutio
- Munkki Laurence
- Tybalt
- Prinssi Escalus
- Lordi ja lady Capulet
- Lordi ja lady Montague
- Benvolio
J.W.Waterhousen kirjoittama Juliet, 1898
Tarina
Veronan kaupungissa asuvat Montagien ja Capulettien aatelissuvut. Molemmat suvut ovat vihollisia, ja jopa heidän palvelijansa riitelevät keskenään. Kaupungin hallitsija prinssi Escalus käskee perheitä lopettamaan tappelun tai heitä rangaistaan.
Montaguella on vain yksi lapsi, teini-ikäinen poika nimeltä Romeo. Capuletilla on myös vain yksi lapsi, kaunis 14-vuotias tytär Julia. Eräänä iltana Romeo hiipii juhliin Capuletien talossa. Hän tapaa Julian ja he rakastuvat toisiinsa. Myöhemmin Romeo kuulee, kun Julieta seisoo parvekkeella ja tunnustaa rakastavansa häntä. Hän paljastaa itsensä, ja he menevät naimisiin. Friar Laurence suostuu vihkimään heidät salaa seuraavana päivänä.
Julian serkku Tybalt kohtaa Romeon vihaisena siitä, että tämä hiipi juhliin. Romeon ystävä Mercutio astuu väliin ja taistelee Tybaltia vastaan. Tybalt tappaa Mercution, joten Romeo kostaa ja tappaa Tybalttin. Prinssi määrää Romeon poistumaan kaupungista ja varoittaa, että hänet teloitetaan, jos hän palaa. Romeo viettää salaa yön Julian kanssa ennen kuin lähtee seuraavana aamuna.
Romeon lähdön jälkeen Julia on järkyttynyt. Piristääkseen häntä hänen vanhempansa järjestävät, että hän menee nopeasti naimisiin prinssin serkun Parisin kanssa. Tämä vain pahentaa tilannetta. Juliet kieltäytyy, joten hänen isänsä uhkaa potkia hänet ulos, jos hän ei nai Parisia. Veli Laurence ehdottaa hänelle lääkettä, jolla hänet voidaan nukuttaa muutamaksi tunniksi, jotta hän voi teeskennellä olevansa kuollut, jotta hän voi livistää ulos Romeon kanssa. Veli Laurence lähettää viestin Romeolle kertoakseen hänelle suunnitelmasta. Julia ottaa lääkkeen, ja hänen perheensä luulee häntä kuolleeksi ja panee hänet perhehautaan. Mutta ennen kuin sanansaattaja ehtii tavoittaa Romeon, tämä kuulee Julian "kuolemasta" joltakulta toiselta ja uskoo Julian olevan todella kuollut.
Romeo menee haudalle, ja Paris, joka on myös tullut suremaan häntä, löytää hänet. He tappelevat, ja Romeo tappaa Parisin. Romeo uskoo yhä Julian kuolleen ja myrkyttää itsensä. Julia herää, mutta nähdessään Romeon kuolleen hän puukottaa itseään. Näytelmä päättyy, kun perheet ja prinssi astuvat hautaan ja löytävät heidät kuolleina. Surussaan perheet sopivat, ettei heidän pitäisi enää olla toistensa vihollisia.
Näytelmästä
Koska tämä näytelmä on kirjoitettu 1500-luvulla, siinä käytetty englannin kieli ei ole aivan samanlaista kuin nykyään käytetty englanti. Osa näytelmästä on kirjoitettu runoilla.
Kieli
- Nykykielessä sanomme "you" yhdelle henkilölle ja myös "you" useammalle kuin yhdelle henkilölle. Mutta Shakespearen englannissa hän kirjoittaa usein "thee" ja "thou", kun se tarkoittaa vain yhtä henkilöä.
Julia sanoo: "Jos he näkevät sinut, he murhaavat sinut!"
- Monia sanoja käytetään hieman eri tavalla kuin nykyään, ja lisäksi käytetään sanoja, joita käytetään nykyään vain joskus runoudessa.
Esimerkkejä: Esimerkiksi: "morn" tarkoittaa "aamu", "morrow" tarkoittaa "huomenna", "woe" tarkoittaa "onnettomuus".
Lomake
Romeo ja Julia, kuten monet muutkin Shakespearen näytelmät, on kirjoitettu useissa eri muodoissa.
- Osa siitä on proosaa, joka on kuin normaalia puhetta. Näytelmän palvelijat puhuvat yleensä proosaa.
Esimerkiksi kaksi Capulet-palvelijaa aikoo aiheuttaa ongelmia kahdelle Montague-palvelijalle, jotka kävelevät kadulla.
Sampson: "Ottakaamme laki meidän puoleltamme! Antakaa heidän aloittaa!"
Gregory: ja anna heidän ottaa se niin kuin he listaa!" "Minä rypistän otsaani ohi kulkiessani, ja anna heidän ottaa se niin kuin he listaavat!" (miten haluavat)
Sampson: "Minä puren peukaloani heille, mikä on heille häpeäksi, jos he sitä kantavat!"
- Osa näytelmästä on kirjoitettu runomuodossa, jossa rivien päät rimmaavat.
Esimerkiksi kun munkki Laurence lähtee varhain aamulla hoitamaan puutarhaansa, hän sanoo:
"Harmaasilmäinen aamu hymyilee rypistyneelle yölle.
"Valon raidat peittävät itäiset pilvet."
("Morn" tarkoittaa runoudessa aamua).
- Monissa runoissa on riimi ja rytmi. Suurin osa tästä näytelmästä on kuitenkin kirjoitettu runouden lajilla, jota kutsutaan tyhjäksi säkeistöksi. Tämä tarkoittaa, että vaikka siinä ei yleensä riimitellä, siinä on vahva rytmi. Rytmi on täsmälleen sama suurimmassa osassa näytelmää ja monissa muissa Shakespearen näytelmissä. Rytmi on seuraava:
de-dah de-dah de-dah de-dah de-dah de-dah,
de-dah de-dah de-dah de-dah de-dah de-dah.
Esimerkiksi Julia, joka haluaa saada viestin Romeolta, sanoo:
"Kello löi yhdeksän, kun lähetin hoitajan!
Puolen tunnin kuluttua hän lupasi palata!"
- Näytelmä päättyy kahteen rimmaavaan riviin. Tätä kutsutaan riimipariksi.
Prinssi sanoo Montaguelle ja Caupletille:
"Synkkä rauha tänä aamuna se tuo mukanaan;
Aurinko ei surun tähden näytä päätään.
Menkää siis puhumaan lisää näistä surullisista asioista;
Jotkut saavat armahduksen ja jotkut rangaistuksen:
Sillä koskaan ei ollut tarina enemmän surua
kuin tämä Juliasta ja hänen Romeostaan."
Yksinkertaisesti sanottuna
P.H.Calderonin kirjoittama Julia, 1888.
Romeo ja Julia , kirjoittanut Francesco Hayez, 1823
Parvekekohtaus
Kaikista näytelmiin koskaan kirjoitetuista kohtauksista yksi kuuluisimmista on Romeo ja Julia.
Kun Romeo ja Julia ovat tavanneet juhlissa ja rakastuneet, Julia menee nukkumaan. Hän ei kuitenkaan saa unta, joten hän seisoo ikkunan ääressä ja teeskentelee puhuvansa Romeon kanssa.
Romeo kulkee ohi ja sanoo: "Mutta pehmeä, mikä valo tuon ikkunan läpi särkyy? ...Se on minun rouvani!". Oi, se on minun rakkauteni!"
Julia, joka ei tiedä, että Romeo on siellä, sanoo: "Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?" (Romeo, Romeo, miksi sinun täytyy olla se, joka olet?) Hän toivoo, ettei Romeo olisi nimeltään Romeo Montague, vaan että hänellä olisi jokin muu nimi, jotta hän ei olisi vihollinen.
Romeo kiipeää parvekkeelle. Julia kertoo Romeolle, että hänen rakkautensa Romeoa kohtaan on syvää ja loputonta kuin meri. He eroavat toisistaan kuuluisilla sanoilla:
"Hyvää yötä! Hyvää yötä! Ero on niin suloinen suru,
Että sanon hyvää yötä, kunnes on huomenna." (huomenna)
Tätä romanttista kohtausta on näytelty ja kopioitu monta kertaa, joskus vakavasti ja joskus huvin vuoksi. Yksi tunnettu kohtaus, joka on saanut ideansa tästä, on Leonard Bernsteinin West Side Story -musikaalista, jossa rakastavaiset Tony ja Maria laulavat rakkaudenlaulun Tonight.
Tätä vanhaa taloa Veronassa kutsutaan Julian taloksi. Tiiliin on liimattu viestejä.
Näytelmään perustuvat elokuvat ja musiikki
Elokuvat
Romeo ja Julia on esitetty näyttämöllä monta kertaa. Siitä on tehty myös neljäkymmentä eri elokuvaa
- 1908 - Yhdysvalloissa Vitagraph Studios teki mykkäelokuvan Romeo ja Julia. Elokuvan ohjasi J. Stuart Blackton, ja sen pääosissa näyttelivät Paul Panzer Romeona ja Florence Lawrence Juliana.
- 1936 - Irving Thalbergin tuottama ja George Cukorin ohjaama klassisen Hollywoodin Romeo ja Julia, jossa Norma Shearer näyttelee Juliaa ja Leslie Howard Romeota, mutta monet kriitikot pitivät näyttelijöitä liian vanhoina.
- 1968 - Romeo ja Julia, ohjaaja Franco Zeffirelli. Tämä elokuva tehtiin Italiassa, ja siinä esiintyivät 15-vuotias Olivia Hussey Juliana ja 17-vuotias Leonard Whiting Romeona. Puvut voittivat Oscarin.
- 1996 - Baz Luhrmannin ohjaama Romeo + Julia, jossa Leonardo DiCaprio näyttelee Romeoa ja Claire Danes Juliaa. Tässä hyvin värikkäässä versiossa on moderni lavastus.
- 2013 - Romeo + Julia, ohjaus Carlo Carlei, Douglas Booth Romeona ja Hailee Steinfeld Juliana.
Mukautukset
- 1950-luku - Leonard Bernsteinin West Side Story on moderniin yhdysvaltalaiseen kaupunkiin sijoittuva musikaali. Se kertoo kahdesta kilpailevasta katujengistä, J uyot ta yo julietista.
Musiikki
- 1839 - Berlioz kirjoitti sinfonian nimeltä Romeo ja Julia.
- 1867 - Gounod kirjoitti oopperan nimeltä Roméo et Juliette.
- 1869 - Tšaikovski kirjoitti sinfonisen runon nimeltä Romeo ja Julia.
- 1936 - Prokofjevin baletin Romeo ja Julia ensiesitys.
- 1978 - Madero Richard. Ranskalainen säveltäjä Costandinos kirjoitti disko-oopperan nimeltä Romeo & Julia, joka julkaistiin tupla-albumina.
- 2017- Trippie Redd julkaisi "A Love Letter To You" -albumillaan kappaleen nimeltä Romeo and Juliet.
San Zenon kirkko, jossa perinteisesti Romeo ja Julia vihittiin salaa.
Etsiä