Retorinen kysymys – määritelmä, merkitys ja esimerkit

Selkeä opas retoriseen kysymykseen: määritelmä, merkitys ja havainnollistavat esimerkit — opi käyttämään kysymystä vakuuttavasti ja vaikuttavasti.

Retorinen kysymys on kysymyksen muotoinen kielikuva. Se on kysymys, joka esitetään jonkin asian selvittämiseksi: siihen ei tarvitse vastata.

Kysymystä käytetään retorisena keinona tai välineenä. Kysymys esitetään vakuuttamisen vuoksi tai kuulijan tai lukijan kannustamiseksi harkitsemaan viestiä tai näkemystä.

Määritelmä ja erot aitoon kysymykseen

Retorinen kysymys on muodoltaan kysymys, mutta sen tarkoitus ei ole tiedon hankkiminen vaan vaikutuksen tekeminen. Erot alkuperäiseen, tiedonhakua varten esitettyyn kysymykseen ovat usein selkeitä:

• Vastausta ei odoteta tai se on selvä jo etukäteen.
• Kysymys ilmaisee puhujaan tai kirjoittajaan kuuluvaa mielipidettä tai tunnetta.
• Se toimii vakuuttamisen, huomion herättämisen tai ironian välineenä eikä informaation hakemisena.

Toiminnot ja vaikutukset

Retorisia kysymyksiä käytetään moniin tarkoituksiin:

• Vakuuttaminen: kysymys ohjaa kuulijan ajatukset tavoiteltuun näkökulmaan.
• Korostaminen: kysymys korostaa väitettä tai tunnetta (esim. "Eikö se ole selvää?").
• Osallistaminen: se saa yleisön pohtimaan asiaa itse ja tuntemaan osallisuutta.
• Retorinen ironia tai sarkasmi: kysymyksellä voidaan ilmaista päinvastaista kuin sanoo kirjaimellisesti.

Esimerkkejä

Tyypillisiä retorisia kysymyksiä suomen kielessä:

• "Kuka nyt haluaisi epäonnistua?"
• "Eikö tämä ole melkoinen saavutus?"
• "Ettekö näe, että tämä vaikuttaa meihin kaikkiin?"
• "Mitäpä muuta voisi toivoa?"

Kirjoitetussa tekstissä retorinen kysymys merkitään yleensä kysymysmerkillä, mutta joskus painotus näkyy huutomerkissä tai pisteessä tyylistä riippuen.

Kuinka tunnistaa retorinen kysymys

Merkkejä siitä, että kysymys on retorinen:

• Vastaus on ilmeinen tai annetaan välittömästi kysymyksen jälkeen.
• Puhuja ei pysähdy odottamaan vastausta tai kääntää keskustelun heti eteenpäin.
• Konteksti — esimerkiksi mainos, puhe tai esseen vakuuttava kohta — viittaa vaikuttamistarkoitukseen.

Käyttö puheessa ja kirjoituksessa — huomioitavaa

Retorinen kysymys on tehokas keino, mutta sen käyttö vaatii harkintaa:

• Sopivuus: puhekontekstissa se voi olla luontevaa, mutta tieteellisessä tai hyvin muodollisessa tekstissä retoriset kysymykset voivat heikentää epäilyttävästi argumentin objektiivisuutta.
• Yli käyttö: liian moni retorinen kysymys tekee tekstistä lepsun tai manipulatiivisen tuntuisen.
• Äänensävy: retorinen kysymys voidaan lausua nousevalla tai laskevalla intonaatiolla riippuen vaikutuksesta — nosto voi ilmaista epävarmuutta tai provosointia, laskeva sävy usein korostaa väitettä.

Retorinen kysymys verrattuna muihin keinoihin

Retorinen kysymys liittyy läheisesti muihin retorisiin keinoihin, kuten ironiaan, paradoksiin tai suoriin väittämiin. Se erottuu esimerkiksi lyhyistä, suorista väitteistä sillä, että muoto säilyy kysymyksenä, mikä tuo esiin kuulijan osallistamisen elementin.

Yhteenvetona: retorinen kysymys on monipuolinen ja vaikuttava työkalu puheessa ja kirjoituksessa, kun sen tarkoitus on herättää ajatuksia, vahvistaa väitettä tai luoda tunne- eli osallistumisreaktio. Sen käyttö kannattaa kuitenkin sovittaa tilanteeseen ja yleisöön.

Hae kirjaimella