Virtaviivaistettu bulgarian latinalisointijärjestelmä — Ljubomir Ivanov (1995)
Virtaviivaistettu bulgarian latinalisointijärjestelmä (Ljubomir Ivanov, 1995) — tarkka, helppokäyttöinen translitterointi bulgarian aakkosista latinalaisiin merkkeihin.
Virtaviivaistettu bulgarian kielen latinalisointijärjestelmä on bulgarian aakkosten translitterointijärjestelmä, jonka Ljubomir Ivanov loi Bulgarian tiedeakatemian matematiikan ja tietotekniikan instituutissa vuonna 1995 ja joka on määritelty seuraavassa taulukossa:
Yleiskuvaus ja tarkoitus
Ivanovin (1995) kehittämä "virtaviivaistettu" latinalisointijärjestelmä pyrkii yksinkertaistamaan bulgarian kirjaimista latinaksi siirtymistä siten, että tulos voidaan lukea ja kirjoittaa ilman erikoismerkkejä (diakriitteja) ja että se on sovellettavissa laajasti tietokoneissa, verkkopalveluissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Järjestelmä korostaa käytännön selkeyttä: sen tavoitteena on tuottaa lukijalle mahdollisimman luonteva ja ääntämisen kannalta ohjeistava latinamuoto.
Periaatteet
- Välttää diakriittien käyttöä — järjestelmä käyttää ensisijaisesti tavallisia latinalaisia kirjaimia ja digrafeja (kaksi- tai kolmekirjaimisia yhdistelmiä) ääntöarvojen ilmaisemiseen.
- Useat konsonanttiäänteet esitetään digrafeilla, jotka ovat helposti ymmärrettäviä kansainväliselle lukijalle (esim. ch, sh, zh, ts).
- Pyrkii yhdenmukaistamaan paikannimiä ja henkilönnimiä niin, että samasta kirjaimesta saadaan aina sama latinalainen vastine tilanteesta riippumatta.
- Ottaen huomioon bulgarian ääntämisen erityispiirteet, järjestelmä antaa käytännölliset säännöt liikkuville äänteille (kuten ю, я) ja palatalisaatiolle.
Käytännön säännöt (lyhennelmät)
Seuraavassa on yleisluonteinen kuvaus siitä, miten tietyt bulgarian kirjaimet yleensä käsitellään virtaviivaistetussa romanisoinnissa:
- Ж → zh
- Ц → ts
- Ч → ch
- Ш → sh
- Щ → sht (tai vastaava digrafi, joka ilmaisee äänteen yhdistelmän)
- Ю → yu (tai joskus ju/iu kontekstista riippuen)
- Я → ya
- Й → j tai y käytön mukaan (järjestelmä käyttää yhtä merkintätapaa johdonmukaisesti)
- Eräitä ääniä, kuten ъ ja pehmeysmerkintä ь, käsitellään erityissäännöin; tarkoituksena on välttää vaikeasti luettavia tai monimerkityksellisiä merkintöjä.
Huom. yllä oleva lista esittää periaatteet ja tavallisimmat digrafit; täydelliset yksittäiskirjainkohtaiset vastineet löytyvät järjestelmän virallisesta taulukosta (Ivanov 1995).
Esimerkkejä
- София → Sofiya (tai Sofia riippuen käytännöstä)
- Живко → Zhivko
- Чай → Chay
- България → Balgariya (virtaviivaistettu muoto, joka pyrkii kuvaamaan alkuperäisen ääntämisen)
- Щъркел → Shtyrkel (esimerkki siitä, kuinka yhdysäänne esitetään digrafilla)
Vertailu muihin järjestelmiin
- ISO 9 ja muut tieteelliset translitterointijärjestelmät suosivat usein yksikäsitteisiä merkkimuotoja ja diakriitteja, jotta kunkin kyrillisen kirjaimen vastine olisi yksi‑yhdelle ja käännettävissä ilman häviötä. Ivanovin järjestelmä taas korostaa käytettävyyttä ja lukukelpoisuutta ilman erikoismerkkejä.
- BGN/PCGN ja muut maantieteelliset tai hallinnolliset järjestelmät saattavat poiketa yksityiskohdissa (esim. käsittelyssä ъ- ja ь‑kirjaimien suhteen). Ivanovin järjestelmä on suunniteltu helpoksi tiedonsyötössä ja internetkäytössä.
Hyödyt ja rajoitukset
- Hyödyt: ASCII‑yhteensopivuus, helppo kirjoittaa ilman erikoisnäppäimiä, lukijaystävällisyys monikansallisissa yhteyksissä.
- Rajoitukset: joidenkin äänerefleksien täsmällinen poikkeava ääntäminen voi jäädä vähemmän täsmälliseksi verrattuna diakriittipohjaisiin tieteellisiin järjestelmiin; joissain tapauksissa yksi‑yhdelle‑vastaavuus alkuperäiseen kirjaimeen voi puuttua.
Käyttö ja hyväksyntä
Ivanovin järjestelmää käytetään erityisesti internetympäristöissä, kartoituksessa, tietokannoissa ja julkisissa julkaisuissa, joissa diakriittien välttäminen on etu. Se on yksi useista romanisointivaihtoehdoista; käytännössä valinta riippuu käyttötarkoituksesta — tieteellisessä kontekstissa saatetaan suosia ISO 9:ää, kun taas käytännön sovelluksissa Ivanovin järjestelmä on suositeltava sen yksinkertaisuuden vuoksi.
Lähteet ja lisätieto
Järjestelmän täydellinen määrittely, taulukko ja alkuperäinen perustelu löytyvät Ljubomir Ivanovin alkuperäisestä julkaisusta vuodelta 1995 sekä myöhemmistä esityksistä, jotka kuvaavat asetettua taulukkoa ja soveltamisohjeita. Käytännön soveltamisessa kannattaa myös vertailla järjestelmän sääntöjä muihin romanisointijärjestelmiin, jotta valittu tapa palvelee parhaiten kyseisen julkaisun tai tietokannan tarpeita.
Alkuperä ja käyttö
Järjestelmä kehitettiin alun perin Etelämantereen bulgarialaisten maantieteellisten nimien latinalaistamista varten. Bulgarian Etelämanner-nimikomitea hyväksyi sen 2. maaliskuuta 2005. Virtaviivaistetusta järjestelmästä annettiin varhainen selitys vuonna 1997 Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan Etelämantereen paikannimiviranomaisille. He olivat huomanneet eron vuoden 1952 bulgarian BGN/PCGN-romanisaatioon. Uutta järjestelmää alettiin tutkia vertailevasti Sofian yliopiston englannin ja amerikan tutkimuksen laitoksella.
Sittemmin Bulgarian hallitus valitsi järjestelmän. Se on virallinen translitterointijärjestelmä, jota käytetään kaikissa henkilöllisyysasiakirjoissa, liikennemerkeissä, kadunnimissä, virallisissa tietojärjestelmissä, tietokannoissa, paikallisviranomaisten verkkosivustoilla jne. Virtaviivaistetusta järjestelmästä tuli lopulta osa Bulgarian lainsäädäntöä vuonna 2009 annetulla translitterointilailla.
Myös YK otti Streamlined-järjestelmän käyttöön vuonna 2012 ja BGN ja PCGN viralliseen käyttöön Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2013. Ivanov ehdottaa, että hänen käyttämäänsä latinalisointimenetelmää käytetään myös muiden slaavilaiskielten, erityisesti venäjän kyrillisissä aakkosissa.
Perusperiaatteet
Virtaviivaistetun järjestelmän suunnittelussa pyrittiin saavuttamaan optimaalinen tasapaino seuraavien osittain päällekkäisten ja osittain ristiriitaisten painopisteiden välillä:
- Ensinnäkin tämän järjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa, että englantia puhuvat käyttäjät, myös ne, joilla ei ole bulgarian kielen tuntemusta ja joilla ei ole saatavilla lisäselityksiä, voivat lähestyä bulgarian sanoja uskottavasti foneettisesti;
- Toiseksi - mikä on vähemmän tärkeää - järjestelmän olisi mahdollistettava alkuperäisten kyrillisten kirjoitusasujen palauttaminen niin pitkälle kuin mahdollista;
- Kolmanneksi, bulgarialaiset translitteroidut sanat on sovitettava englanninkieliseen ympäristöön eli niitä ei saa pitää liian "epäenglantilaisina"; ja
- Neljänneksi translitteroitujen sanamuotojen olisi oltava virtaviivaisia ja yksinkertaisia.
Poikkeukset:
- Muiden kuin bulgarialaista alkuperää olevien nimien aidot roomalaiset kirjoitusasut ovat etusijalla, esimerkiksi James Bourchier, Émile de Laveleye ja Wellington eikä Dzheyms Baucher, Emil dyo Lavele tai Uelingtan.
- Sanan loppuosan -ИЯ translitteroidaan IA:ksi eikä IYA:ksi (poikkeus otettu käyttöön vuonna 2006).
Virtaviivaistettua järjestelmää oli ehdotettu muutettavaksi siten, että bulgarialaiset kirjaimet Ъ ja Ц translitteroitaisiin vastaavasti Ă ja TZ. Nämä ehdotukset eivät kuitenkaan saaneet laajempaa hyväksyntää, eikä niitä hyväksytty viralliseen käyttöön.
Kuvitus
Esimerkki (ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1 artikla):
| Всички хора се раждат свободни и равни по достойнство и права. Te са надарени | Vsichki hora se razhdat svobodni i ravni po dostoynstvo i prava. Te sa nadareni |
Invertibiliteetti
Järjestelmä ei ole käännettävissä, sillä А, Ж, Й, Ц, Ш, Щ, Ю, Я translitteroidaan samalla tavalla kuin Ъ, ЗХ, Ь, ТС, СХ, ШТ, ЙУ, ЙА. L. Ivanov, D. Skordev ja D. H. H. H. K. Ivanov ovat ehdottaneet järjestelmän käänteismuunnosta ilman ИЯ-poikkeussääntöä. Dobrev, jota voidaan käyttää erityistapauksissa, joissa bulgarialaisten sanojen tarkka haku niiden roomalaistetuista muodoista on ensisijaisen tärkeää, kyrillisin kirjaimin ja kirjainyhdistelmin Ъ, Ь, ЗХ, ЙА, ЙУ, СХ, ТС, ТШ, ТЩ, ШТ, ШЦ translitteroituna `A, `Y, Z|H, Y|A, Y|U, S|H, T|S, T|SH, T|SHT, SH|T, SH|TS. Järjestelmän täydellisen käänteistettävyyden varmistamiseksi, myös ИЯ-poikkeussäännön tapauksessa, sanan loppuosan -ИА voidaan translitteroida I|A:ksi IA:n sijasta. Yksinkertainen virtaviivaistettu translitteroitu sanamuoto voidaan palauttaa sen käänteismuunnoksesta poistamalla yksinkertaisesti ylimääräiset symbolit ` ja |.
Vertailu muihin järjestelmiin
Virtaviivaistettu järjestelmä perustuu englanninkieliseen translitterointiin, jossa hyödynnetään englannin kielen maailmanlaajuista roolia lingua francana. Samanlainen siirtyminen kohti englanninkielistä translitterointia on havaittavissa muiden kyrillisten aakkosten, kuten venäjän ja ukrainan, ja jossain määrin myös makedonian kielen kohdalla.
Virtaviivaistettu järjestelmä muistuttaa vanhaa, vuoden 1952 BGN/PCGN-järjestelmää, joka oli virallinen järjestelmä Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuoteen 2013 asti. Jälkimmäinen kuitenkin translitteroi kyrilliset kirjaimet Х, Ь ja Ъ muotoon KH, ' (apostrofi) ja Ŭ, kun taas edellinen käyttää niiden sijaan H, Y ja A.
Toinen samankaltainen järjestelmä, jota ei ole otettu viralliseen käyttöön Bulgariassa, on A. Danchevin, M. Holmanin, E. Dimovan ja M. Savovan järjestelmä, jossa kyrilliset kirjaimet У translitteroidaan kirjaimilla OU ja Ъ kirjaimilla U, kun taas virtaviivaistetussa järjestelmässä käytetään tähän tarkoitukseen kirjaimia U ja A. Lisäksi jälkimmäinen järjestelmä translitteroi digraafit АЙ-ай, ЕЙ-ей, ОЙ-ой ja УЙ-уй kirjaimilla AI-ai, EI-ei, OI-oi ja OUI-oui eikä vastaavasti kirjaimilla AY-ay, EY-ey, OY-oy ja UY-uy.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Translitterointi
- Bulgarian kieli
- kyrilliset aakkoset
Etsiä