Norppa
Rengashylje (Pusa hispida), joka tunnetaan myös nimellä purkkihylje ja inuiittien nimellä netsik tai nattiq, on korvaton hylje. Ne elävät arktisilla ja subarktisilla alueilla. Merihylje on pieni hylje. Ne ovat harvoin yli 1,5 metriä pitkiä.
Niillä on ominainen kuvio, jossa on tummat täplät, joita ympäröivät vaaleanharmaat renkaat. Se on pohjoisen pallonpuoliskon runsain ja laajimmalle levinnyt jäähylje. Ne elävät koko Jäämerellä, Beringinmerellä ja Okhotskissa aina Japanin pohjoisrannikolle asti Tyynellämerellä ja Pohjois-Atlantilla Grönlannin ja Skandinavian rannikoilla aina Newfoundlandiin asti, ja niihin kuuluu kaksi makean veden alalajia Pohjois-Euroopassa. Merihylkeet ovat jääkarhujen tärkeimpiä saaliseläimiä. Ne ovat jo pitkään kuuluneet arktisen alueen alkuperäiskansojen ruokavalioon.
Kuvaus
Norppa on arktisen alueen pienin ja yleisin hylje. Niillä on pieni pää, lyhyt kissamainen kuono ja pullea vartalo. Niiden turkki on tumma, ja selässä ja kyljissä on hopeiset renkaat, ja vatsa on hopeinen. Alalajista ja kunnosta riippuen aikuisen norpan koko voi vaihdella 100-175 cm:n välillä ja paino 32-140 kg. Hylkeen keskipituus on noin 1,5 metriä ja paino noin 50-70 kg. Niiden pienillä eturäpylöillä on yli 2,5 cm:n paksuiset kynnet, joita käytetään hengitysreikien tekemiseen 2 m:n paksuiseen jäähän.
backflippers
Levinneisyysalue ja elinympäristö
Merihylkeitä elää kaikkialla Jäämerellä. Niitä tavataan Itämerellä, Beringinmerellä ja Hudsoninlahdella. Ne lepäävät mielellään jäälautoilla, ja ne siirtyvät pohjoisemmaksi tiheämpään jäähän. Yksi alalaji elää makeassa vedessä.
Elämänhistoria
Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 4 vuoden iässä. Urokset tulevat sukukypsiksi vasta 7-vuotiaina. Kevään lisääntymiskauden aikana naaraat rakentavat pesiä paksuun jäähän ja synnyttävät niissä. Naaraat synnyttävät yhden poikasen maalis- tai huhtikuussa 9 kuukauden tiineyden jälkeen. Pennut vieroitetaan kuukauden kuluttua. Niille kertyy paksu rasvakerros.
Naaraat alkavat yleensä parittelemaan huhtikuun lopulla. Urokset vaeltavat jäällä etsien kumppania. Löydettyään uros ja naaras saattavat viettää useita päiviä yhdessä ennen parittelua. Sen jälkeen uros etsii toisen parin.
Norppahylkeet elävät noin 25-30 vuotta. Ne ovat yksinäisiä eläimiä. Ne erottautuvat toisistaan satojen metrien päähän.
Merihylkeen poikanen.
Ruokavalio
Merihylkeet syövät monenlaista pientä saalista. Ne syövät 72 kala- ja selkärangatonta lajia. Niitä ovat muun muassa mysidit, katkaravut, arktinen turska ja silakka. Ruokailun aikana rengashylkeet sukeltavat 10-45 metrin syvyyteen. Kesällä rengashylkeet syövät merijään reunoilla turskaa. Matalassa vedessä ne syövät pienempää turskaa. Merihylkeet voivat syödä myös silakkaa, silakkaa, siikaa, sulkasääskiä, ahventa ja äyriäisiä.
Predators
Merihylkeet ovat tärkeä ravintokohde erityisesti jääkarhuille. Pesimäkauden aikana napakettu ja naurulokki vievät pesän ulkopuolella syntyneitä norpanpoikasia. Tappajavalaat, grönlanninhait ja toisinaan Atlantin mursut saalistavat niitä vedessä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on rengashylje?
A: Rengashylje on korvaton hylje, joka elää arktisilla ja subarktisilla alueilla.
K: Minkä kokoinen on rengasmerihylje?
A: Rengasmainen hylje on harvoin yli 1,5 metriä pitkä ja pieni hylje.
K: Mikä on rengasmerihylkeen tunnusomainen kuviointi?
V: Rengasmerihylkeellä on tummia täpliä, joita ympäröivät vaaleanharmaat renkaat.
K: Missä rengastiiviset hylkeet elävät?
V: Merihylkeet elävät koko Pohjoisella jäämerellä, Beringinmerellä ja Okhotskissa aina Japanin pohjoisrannikolle asti Tyynellämerellä, Pohjois-Atlantilla Grönlannin ja Skandinavian rannikoilla aina Newfoundlandiin asti, ja niihin kuuluu kaksi makean veden alalajia Pohjois-Euroopassa.
Kysymys: Mikä on pohjoisen pallonpuoliskon runsain ja laajimmalle levinnyt jäähylje?
V: Rengashylje on pohjoisen pallonpuoliskon runsain ja laajimmalle levinnyt jäähylje.
K: Mikä on jääkarhun ruokavalio?
V: Merihylkeet ovat jääkarhujen tärkeimpiä saaliseläimiä.
K: Kuka syö rengasmerihylkeitä?
V: Arktisen alueen alkuperäiskansat ovat jo pitkään syöneet rengashylkeitä osana ruokavaliotaan.
