Tappajavalas (Orcinus orca) – kuvaus, levinneisyys ja tunnistaminen

Kuten kaikki hammasvalaat, ne ovat lihansyöjiä. Tappajavalaat ovat huippupetoja, ja ne saalistavat "laumoiksi" kutsutuissa perheryhmissä. Lauman jäsenet työskentelevät yhdessä saaliinsa saartamiseksi. Tappajavalaat syövät monenlaisia saaliita, kuten pieniä haita, hylkeitä, merileijonia, delfiinejä, valaita, pingviinejä, lokkeja, kalmareita, mustekaloja, mustekaloja, rauskuja, rapuja ja merikilpikonnia. Vuonna 1997 San Franciscon rannikolla dokumentoitiin ensimmäinen tunnettu tappajavalaan hyökkäys valkohaita vastaan. Orcoja on useita eri lajeja, joilla kaikilla on erilaiset elin- ja saalistustottumukset. Ne eivät risteydy keskenään, ja ne näyttävät olevan alalajeja tai jopa erillisiä lajeja. Myös niiden käyttäytyminen ja metsästystekniikat eroavat toisistaan.

Tappajavalaat ovat delfiinisuvun suurimmat elävät jäsenet. Urokset ovat tyypillisesti 6-8 metriä pitkiä ja painavat yli 6 tonnia. Naaraat ovat pienempiä, yleensä 5-7 metrin pituisia ja painavat noin 3-4 tonnia. Suurin mitattu miekkavalasuros oli 9,8 metriä pitkä ja painoi yli 10 tonnia, ja suurin naaras oli 8,5 metriä pitkä ja painoi 7,5 tonnia. Vasikat painavat syntyessään noin 180 kilogrammaa ja ovat noin 2,4 metriä pitkiä. Suuren kokonsa ja voimansa ansiosta miekkavalas kuuluu nopeimpiin merinisäkkäisiin, sillä se voi saavuttaa yli 30 solmun (56 km/h) nopeuden.

Tiedustelu

Tappajavalaiden aivot ovat merinisäkkäiden toiseksi raskaimmat. Niitä voidaan kouluttaa vankeudessa, ja niitä kuvataan usein älykkäiksi, vaikka "älykkyyden" määritteleminen ja mittaaminen on vaikeaa lajissa, jonka elämä eroaa suuresti meidän elämästämme.

Tappajavalaat jäljittelevät muita valaita, ja ne näyttävät tietoisesti opettavan taitoja poikasilleen. Tämä näkyy selvimmin silloin, kun miekkavalaat rantautuvat tarkoituksellisesti rantautumaan saadakseen hylkeitä kiinni. Península Valdésin edustalla aikuiset valaat vetävät joskus hylkeitä rannalta ja päästävät ne sitten takaisin nuorten valaiden lähelle, jolloin nuoremmat valaat voivat harjoitella vaikeaa pyyntitekniikkaa nyt heikentyneellä saaliilla. Crozet-saarten edustalla emot työntävät vasansa rannalle ja odottavat, että ne voivat tarvittaessa vetää poikasen takaisin. Jotkut valaat ovat huomanneet, että haiden kääntäminen ylösalaisin voi lamauttaa ne.

Ihmiset, jotka ovat olleet läheisessä vuorovaikutuksessa valaan kanssa, kertovat lukuisia tarinoita, jotka osoittavat valaiden uteliaisuuden, leikkisyyden ja ongelmanratkaisukyvyn. Alaskan miekkavalaat ovat esimerkiksi oppineet varastamaan kaloja pitkäsiimoista ja voittaneet erilaisia tekniikoita, joilla ne on pyritty pysäyttämään, kuten syöttämättömien siimojen käyttäminen houkutuslintuina. Aikoinaan kalastajat sijoittivat veneensä useiden kilometrien päähän toisistaan ja noutivat vuorotellen pieniä määriä saalistaan siinä toivossa, että valailla ei olisi tarpeeksi aikaa siirtyä veneiden välillä varastamaan kaloja, kun niitä noudettiin. Eräs tutkija kuvaili, mitä seuraavaksi tapahtui:

"Se toimi todella hyvin jonkin aikaa. Sitten valaat jakautuivat kahteen ryhmään. Niiltä ei mennyt edes tuntia tajuta sitä. Ne olivat niin innoissaan, kun ne tajusivat, mistä oli kyse, että leikimme leikkejä. Ne ryntäsivät veneiden ohi".

Muissa anekdooteissa tutkijat kuvaavat tapauksia, joissa luonnonvaraiset miekkavalaat leikkisästi kiusasivat ihmisiä liikuttelemalla toistuvasti esineitä, joita ihmiset yrittävät tavoittaa, tai alkoivat yhtäkkiä heittää jääpalaa ihmisen heittämän lumipallon jälkeen.

Tappajavalaan murteiden käyttöä ja muiden opittujen käyttäytymistapojen siirtymistä sukupolvelta toiselle on kuvattu eräänlaiseksi kulttuuriksi.

"Ampajavalaiden (Orcinus orca) sympatristen ryhmien monimutkaisilla ja vakailla ääni- ja käyttäytymiskulttuureilla ei näytä olevan rinnakkaista ihmisen ulkopuolella, ja ne edustavat kulttuuristen kykyjen itsenäistä kehitystä".

Orcan selkäevä voi ulottua jopa kuusi metriä sen vartalon yläpuolelle. Se on pitempi kuin useimmat aikuiset miehet. Koska miekkavalaat uivat lähellä pintaa, selkäevän voi usein nähdä liukuvan veden pinnalla. Tämän vuoksi jotkut ihmiset luulevat tappajavalasta haiksi. Vankeudessa selkäevät romahtavat usein monista syistä, mutta luonnossa selkäevien romahtaminen tapahtuu alle yhdellä prosentilla luonnonvaraisista valasvalaista.

Naaraspuoliset miekkavalaat kesytetään usein, ja ne voidaan kouluttaa tekemään temppuja yleisölle merinäytöksissä, kuten Sea Worldissa. Joskus miekkavalaita on jopa näytelty elokuvissa, kuten elokuvassa Free Willy. Orkut voivat olla vaarallisia, ja niiden tiedetään harvoin tappaneen hoitajiaan. Jotkut meripuistot vaativat nykyään kouluttajia pysymään altaan ulkopuolella, kun he työskentelevät valaiden kanssa. Toisin kuin luonnonvaraiset tappajavalaat, vankeudessa pidettyjen tappajavalasvalaiden on raportoitu tehneen 1970-luvulta lähtien lähes kaksi tusinaa hyökkäystä ihmistä vastaan, joista osa on ollut kuolemaan johtavia.

• Valaat
• Odontoceti