Rupla – Venäjän ja Valko-Venäjän valuutta: historia, rakenne ja käyttö

Rupla tai rupla on eräiden Itä-Euroopan maiden rahayksikkö, jolla on pitkä ja monivaiheinen historia. Alun perin rupla syntyi painoyksikkönä ja varhaisena metallirahana keisarillisen Venäjän alueella, ja sitä käytti myöhemmin myös Neuvostoliitto (ns. neuvostorupla). Nykyään rupla on virallinen rahayksikkö Venäjällä (venäjänrupla) ja Valko-Venäjällä (valkovenäjänrupla). Venäjän ruplaa käytetään myös eräillä kansainvälisesti kiistanalaisilla alueilla, kuten Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.

Historia lyhyesti

Ruplan juuret yltävät keskiaikaan, jolloin metallitangoista tai hopeapuikoista mitattu osa toimi maksuvälineenä. Ajan myötä rupla vakiintui Venäjän keisarikunnan viralliseksi rahayksiköksi ja säilytti asemansa myös Neuvostoliiton aikana. Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla useat itsenäistyneet maat ottivat käyttöön omia valuuttojaan, mutta sekä Venäjä että Valko-Venäjä jatkoivat ruplan perinteen mukaista nimitystä.

Rakenne ja nimellisyydet

Perinteisesti yksi rupla jakautuu 100 kopekkiin (ven. kopejka). Kopekki on pienin yksikkö, mutta käytännössä pienet kopekkiarvot ovat monissa yhteyksissä harvinaisempia tai käytännössä vähemmän merkityksellisiä nykyaikaisessa käteisliikenteessä.

Nykyisissä banknoteissa ja kolikoissa esiintyy erilaisia nimellisarvoja; esimerkiksi Venäjällä ja Valko-Venäjällä on liikkeessä sekä kolikoita että seteleitä, joiden arvoskaala kattaa pikkuyksiköistä satoihin tai jopa satoihin rupliin suunniteltuja seteleitä. Valuuttareformeja ja redenominaatioita on tehty sekä Venäjällä että Valko-Venäjällä eri aikoina, minkä vuoksi eri historiallisilla kausilla samannimisiä arvoja voivat vastata hyvin erilaisia ostovoimia.

Nykyiset valuutat ja kansainväliset tunnukset

• Venäjän rupla — kansainvälinen ISO-koodi nykyään on RUB. Venäjän ruplalla on oma valuuttasymbolinsa (ks. alla).
• Valko-Venäjän rupla — nykyinen ISO-koodi on BYN (vuodesta 2016, kun suoritettiin redenominaatio). Aiemmat koodit ja sarjat (esim. BYR) koskivat vanhoja rahayksiköitä ennen uudistusta.

Symboli ja tunnusmerkit

Venäjän ruplan virallinen symboli on ₽, joka hyväksyttiin laajalti käyttöön 2010-luvulla. Symbolin rinnalla käytetään myös lyhennettä "RUB". Valko-Venäjän ruplalle ei ole yhtä laajasti tunnettuja graafisia symboleja kuten Venäjällä, ja kansainvälisissä yhteyksissä käytetään ISO-koodia BYN.

Käyttö alueellisesti ja kansainvälisesti

Ruplaa käytetään pääasiassa Venäjällä ja Valko-Venäjällä mutta se toimii myös vaihtelevasti käteis- ja laskentavaluuttana alueilla, joissa Venäjällä on poliittista vaikutusta. Lisäksi venäjänrupla on kansainvälisesti merkittävä erityisesti energiakaupassa ja lähialueiden kaupankäynnissä, ja sen arvo voi olla altis öljyn ja kaasun hintojen vaihtelulle sekä poliittisille tekijöille ja kansainvälisille pakotteille.

Rahapolitiikka ja turvallisuus

Rahapolitiikasta vastaa Venäjällä Venäjän keskuspankki (Bank of Russia) ja Valko-Venäjällä Valko-Venäjän kansallispankki. Keskuspankit säätelevät korkoja, valuuttavarantoja ja liikkeelle laskettavien setelien määrää. Talouspoliittiset päätökset, kansainväliset suhteet ja globalit raaka-aineiden hinnat vaikuttavat ruplan arvon kehitykseen.

Käytännön tiedot ja kiinnostavaa

• Ruplan nimitys esiintyy monissa muodoissa: virallisissa asiakirjoissa, puhekielessä ja historiallisissa yhteyksissä.
• Arkipäivän käytössä pienet kopekkiarvot ovat usein harvinaisempia; hinnat pyöristetään käytännössä joissain tilanteissa lähimpään viiteen kopeekkiin tai lähimpään ruplaan.
• Historiallisesti ruplaan liittyy useita redenominaatioita ja seteliuudistuksia; vanhoja sarjoja ei yleensä voi vaihtaa suoraan nykyrahaksi ilman keskuspankin toimenpiteitä.

Rupla on siis sekä historiallisesti merkittävä että nykypäivänä taloudellisesti tärkeä valuuttayksikkö Venäjän ja Valko-Venäjän talouksissa. Sen arvo ja asema heijastelevat laajempia poliittisia ja taloudellisia kehityskulkuja Euroopan ja Euraasian alueella.

Hae kirjaimella