Santiago (Kap Verde) — saariston suurin saari ja Praian kotipaikka

Santiago (portugaliksi "Pyhä Jaakob"), tai Santiagu Kap Verden kreolin kielellä, on Kap Verden saariston suurin saari. Se on tärkein maatalouskeskus, ja siellä asuu puolet maan väestöstä. Maan pääkaupunki Praia sijaitsee tällä saarella.

Santiagon saari on osa Makaronesiaa, joka on Atlantin valtameressä sijaitseva saariryhmä, jolla on samanlainen ekosysteemi.



Maantiede ja luonto

Santiago sijaitsee Kap Verden saaristossa ja on alueellisesti suurin saari. Saarella on vaihtelevaa maastoa: rannikkoalueilla on laguuneja ja matalia rantoja, kun taas sisäosissa kohoavat jyrkemmät vuoristot. Saarelle tyypillinen korkein huippu on Pico d'Antónia, joka kohoaa yli 1 300 metrin korkeuteen, ja keskiosien vuoristot muodostavat tuulisia ja viileämpiä alueita verrattuna rannikkoon.

Ilmasto vaihtelee puolikuivasta trooppiseen. Kuivat kaudet ovat pitkiä ja sateet keskittyvät yleensä lyhyeseen sadekauteen, mikä vaikuttaa maatalouteen ja veden saatavuuteen. Saarella on myös luonnonsuojelualueita, kuten Serra Malagueta -alue, jossa suojellaan paikallista kasvillisuutta ja eläimistöä.

Väestö ja kaupungit

Santiagon asukasluku on merkittävä osa koko Kap Verden väestöstä — arviolta noin puolet maan asukkaista asuu tällä saarella. Saaren suurin kaupunki on Praia, joka toimii myös kansallisena pääkaupunkina ja hallinnollisena keskuksena. Praian keskustassa, Plateaun alueella, ovat hallintoelimet, markkinat ja monet kulttuuritapahtumat.

Muita tärkeitä asutuskeskuksia ovat esimerkiksi Assomada, Tarrafal ja historiallinen Cidade Velha. Cidade Velha (entinen Ribeira Grande) sijaitsee lähempänä rannikkoa ja on merkittävä historiallinen paikka — sinne perustettiin ensimmäinen pysyvä eurooppalainen asutus saaristoon.

Historia ja kulttuuri

Santiago on ollut Kap Verden asutuksen ja historian keskus vuosisatojen ajan. Saarelle muodostui aikanaan tärkeä kauppias- ja merisatama-asema, ja se oli osaltaan mukana Atlantin siirtomaahistorian ja orjakaupan vaiheissa. Cidade Velhan jäänteet kertovat tästä historiasta, ja se on yksi saariston tärkeimmistä historiallisista kohteista.

Kulttuurisesti Santiago on rikas: paikallinen kreolikulttuuri, musiikkityylit kuten morna, coladeira ja funaná sekä kirkolliset ja kansanjuhlat näkyvät ja kuuluvat saarella. Portugalin kieli on virallinen, mutta arjen kieli ja identiteetti rakentuvat usein kreolille (Kriolu).

Talouselämä

Maatalous on perinteisesti ollut Santiagon talouden selkäranka: viljelyssä ovat mm. maissi, pavut, banaanit ja muut trooppiset ja kuivuutta kestävämmät kasvit. Samalla saarella on myös kalastusta, paikallista kauppaa ja julkisen sektorin työllisyyttä, sillä Praia on hallinnon ja palveluiden keskus.

Viime vuosikymmeninä matkailu on kasvanut, ja saaren luonnon- ja kulttuurikohteet, kuten historialliset nähtävyydet ja rantakohteet, vetävät yhä enemmän kävijöitä. Investoinnit infrastruktuuriin ja palveluihin tukevat tätä kehitystä, vaikka monet alueet pysyvät vielä maaseutumaisina ja luonnonläheisinä.

Liikenneyhteydet ja matkailu

Praia on myös tärkeä liikenteen solmukohta: saarella on lentoyhteyksiä sekä muihin Kap Verden saariin että kansainvälisesti, ja satamat yhdistävät Santiagoa laivareiteillä muihin saariryhmän osiin. Saarelle pääsee sekä lento- että meriteitse, ja sisäiset kulkuyhteydet toimivat bussien ja lauttojen avulla.

Matkailijan kannalta Santiago tarjoaa monipuolisesti nähtävää: historya Cidade Velhassa, rantakohteita kuten Tarrafalin ranta, vaellusreittejä vuoristoissa ja elävää kaupunkikulttuuria Praiassa. Matkailussa kannattaa huomioida sadekauden ajoittuminen ja paikalliset palvelut etenkin syrjemmillä alueilla.

Säilyttäminen ja haasteet

Santiago kohtaa samankaltaisia haasteita kuin muutkin Kap Verden saaret: vesivarojen niukkuus, eroosio ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Samanaikaisesti luonnon ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, kestävä maankäyttö ja vedenhallinta ovat keskeisiä kehitystavoitteita. Suojelualueet ja paikalliset kehitysohjelmat pyrkivät tukemaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta saarella.

Yhteenvetona Santiago on Kap Verden poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus — saari, jolla yhdistyvät historia, maaseudun perinteet ja kasvava kaupunkielämä.

Historia

Saaren löysi noin vuonna 1460 António de Noli (tai António da Noli), 1400-luvun genovalainen aatelismies ja merenkulkija, joka työskenteli Portugalin Henrik Merenkulkijalle. De Noli perusti vuonna 1462 saarten vanhan pääkaupungin, Ribeira Granden, joka tunnetaan nykyisin nimellä Cidade Velha.



Väestö

Vuonna 2010[päivitys] (viimeisin kansallinen väestönlaskenta) saarella asui 273 919 ihmistä, joten sen asukastiheys oli 272,9 asukasta/km².

Saaren suurin kaupunki on pääkaupunki Praia, jonka väkiluku vuonna 2010 oli 131 602.



Maantiede

Santiago sijaitsee eteläisessä Sotaventon saariryhmässä, noin 40 km länteen Maion saaresta ja noin 50 km itään Fogon saaresta.

Santiagon saaren pinta-ala on 1 003,71 km2 (387,53 sq mi); se on 75 km pitkä pohjoisesta etelään ja noin 35 km leveä idästä länteen.

Saari on vuoristoinen, joskin hieman tasaisempi kaakossa. Saarella on kaksi tuliperäistä vuorijonoa:

  • Serra da Malagueta, saaren pohjoisosassa.
  • Serra do Pico de Antónia, saaren eteläosassa, kaakosta luoteeseen. Täällä sijaitsee saaren korkein kohta, 1 394 metriä korkea Pico de Antónia.

Saarella on kaksi luonnonpuistoa, jotka suojelevat kahden vuoriston kasveja ja eläimiä:

  • Parque Natural de Rui Vaz e Serra de Pico de Antónia Parque Natural de Rui Vaz e Serra de Pico de Antónia
  • Parque Natural de Serra da Malaguetan luonnonpuisto

Ilmasto

Kaakkoisrannikolla sijaitsevan Praian ilmasto on trooppinen ja subtrooppinen aavikkoilmasto (Köppenin ilmastoluokitus: Bwh).

Vuoden keskilämpötila Praiassa on 24,4 °C (75,9 °F). Lämpimin kuukausi on keskimäärin elokuu, jonka keskilämpötila on 26,7 °C (80,1 °F). Viilein kuukausi on keskimäärin tammikuu, jonka keskilämpötila on 22,2 °C (72,0 °F).

Vuoden keskimääräinen sademäärä Praiassa on 210,8 millimetriä (8.30 in) 8.3". Kuukausi, jossa sataa keskimäärin eniten, on elokuu, jossa sataa 99,1 millimetriä (3,90 in). Kuukausi, jossa on keskimäärin vähiten sadetta, on maaliskuu, jossa ei ole lainkaan sadetta. Sadepäiviä on keskimäärin 49,0. Eniten sadetta on syyskuussa, 7,0 päivää, ja vähiten joulukuussa, 2,0 päivää.



Hallinto

Santiagon saari on jaettu 9 kuntaan (conselhos) ja 10 seurakuntaan (freguesias).

Santiagon saari

CGN-CVkoodi

Conselho

ISO 3166-2-koodi

Pääoma

Alue
(km²)

Väestö
(2002)

Tiheys

71

Tarrafal

CV-TA

Tarrafal

120.82

18,565

153.7

72

Santa Catarina

CV-CA

Assomada

242.57

40,852

168.4

73

Santa Cruz

CV-CR

Pedra Badejo

112.21

26,609

237.1

74

Praia

CV-PR

Praia

102.55

131,602

1,283.3

75

São Domingos

CV-SD

São Domingos

147.54

13,808

93.6

76

São Miguel

CV-SM

Calheta de São Miguel

77.35

15,648

202.3

77

São Salvador do Mundo

CV-SS

Picos

26.48

8,677

327.7

78

São Lourenço dos Órgãos

CV-LO

João Teves

36.94

7,388

200.0

79

Ribeira Grande de Santiago

CV-RS

Cidade Velha

137.25

8,325

60.7

  1. Código Geográfico Nacional de Cabo Verde (Cabo Verden kansallinen maantieteellinen koodi)



Galleria

·        

Näkymä Praiaan

·        

Praian kaupungintalo

·        

Serra Malagueta -vuoristoalue

·        

Katedraalin rauniot, Cidade Velha

·        

Tarrafalin ranta




AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3