Schönbrunnin palatsi – Wienin Habsburgien keisarillinen rokokoo-kesäpalatsi
Schönbrunnin palatsi, Wienin Habsburgien upea rokokoo-kesäpalatsi: tutustu 1 441 huoneeseen, loisteliaisiin puutarhoihin ja historian tarinoihin — täydellinen kulttuurielämys.
Schönbrunnin palatsi on entinen keisarillinen 1 441 huoneen rokokoo-kesäasunto Wienissä Itävallassa. Se on yksi maan tärkeimmistä kulttuurimuistomerkeistä. Se on ollut 1960-luvulta lähtien yksi Wienin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä. Palatsissa ja puutarhoissa näkyy Habsburgien monarkkien maku ja kiinnostuksen kohteet.
Historia
Alkujaan alueella oli metsästysmaja ja pienempi huvila, mutta 1700-luvulla rakennuksia laajennettiin ja uudistettiin yhdeksi keisarilliseksi residenssiksi. Merkittävin kehitysvaihe tapahtui keisarinna Maria Theresian (Maria Theresia) hallituskaudella, jolloin palatsi sai nykyisen rokokoo-tyylinsä ja hienostuneet sisätilansa. Schönbrunn toimi Habsburgien suvun kesäasunnon lisäksi valtiollisten tapahtumien ja virallisten vastaanottojen näyttämönä.
Arkkitehtuuri ja sisätilat
Palatsin runsas sisustus, salit ja huoneet heijastavat hovin statusta ja makua 1700–1800-luvuilla. Vierailija voi nähdä muun muassa juhlallisia saleja, yksityisiä huoneistoja ja koristeellisia sisustuselementtejä, jotka kertovat keisarillisen elämänpiirin arjesta ja juhlasta. Palatsissa järjestetään opastettuja kierroksia, joiden kautta pääsee tutustumaan parhaiten historiallisiin huoneisiin ja näyttelyihin.
Puutarhat ja puistokompleksi
Schönbrunnin laaja puutarha-alue on barokkilaisen puistosuunnittelun hieno edustaja. Puutarhassa on muun muassa suorat akselit, istutusaltaat, patsaita sekä vaikuttavia näkymiä palatsiin. Puiston eteläpuolella kohoaa Gloriette-näköalapaviljonki, ja suihkulähteet kuten Neptunuksen suihkulähde lisäävät kokonaisuuden arvokkuutta. Puistoalueella sijaitsevat myös kasvihuoneet ja huvipuutarhamaiset viimeistelyt, jotka tekevät alueesta suosikin ympäri vuoden.
Tiergarten Schönbrunn – maailman vanhin eläintarha
Puistokompleksiin kuuluu myös Tiergarten Schönbrunn, joka on maailman vanhimpia eläintarhoja (perustettu 1752). Eläintarha tunnetaan näyttävistä historiallisista eläinaitauksistaan, monipuolisesta eläinkannastaan ja panostuksestaan lajien suojeluun ja eläinten hyvinvointiin.
Vierailijalle
Schönbrunn on suosittu vierailukohde, ja sen eri osiin — palatsiin, puutarhoihin ja eläintarhaan — kannattaa varata riittävästi aikaa. Palatsivierailuihin kuuluu usein erilaisia kierroksia (lyhyempiä ja laajempia), opastuksia ja näyttelyitä. Käytännön vinkkejä vierailijoille:
- Osta liput etukäteen varsinkin sesonkiaikoina.
- Saapuminen on helppoa julkisilla: alueelle pääsee muun muassa metrolinjalla U4 (Hietzing) ja useilla raitiovaunuilla.
- Palatsin historiallisissa sisätiloissa liikuntarajoitteisille voi olla rajoituksia; puistoalueet ovat laajemmin saavutettavissa.
- Alueella järjestetään myös konsertteja, kausittaisia markkinoita (esim. joulumarkkinat) ja muita tapahtumia.
- Vierailulle kannattaa varata 2–4 tuntia, jos aiot nähdä sekä palatsin että puutarhat ja eläintarhan.
Merkitys ja suojelu
Schönbrunnin palatsi ja puutarha ovat keskeinen osa Itävallan kulttuuriperintöä. Kompleksi tunnustettiin arvokkaaksi maailmanperintökohteeksi ja on ollut UNESCO:n maailmanperintöluettelossa vuodesta 1996 lähtien. Rakennuksen ja puistojen hoitoon ja restaurointiin on panostettu pitkään, jotta historiallisen ympäristön arvo ja eheys säilyvät myös tuleville sukupolville.
Varhaishistoria
Vuonna 1569 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Maximilian II osti Wien-joen suuren tulva-alueen. Se sijaitsi Meidlingin ja Hietzingin välillä. Keisari teetti alueelle aidan ja laittoi sinne riistaa, kuten fasaaneja, ankkoja, peuroja ja villisikoja. Tämä oli hovin virkistysmetsästysalue. Pienessä erillisessä osassa aluetta pidettiin "eksoottisia" lintuja, kuten kalkkunoita ja riikinkukkoja. Myös kalalammikoita rakennettiin.
Nimi Schönbrunn (joka tarkoittaa "kaunista lähdettä") juontaa juurensa artesialaisesta kaivosta, jonka vettä hovi käytti.
Seuraavan vuosisadan aikana aluetta käytettiin metsästys- ja virkistysalueena. Metsästystä rakastanut Eleonora Gonzaga vietti siellä paljon aikaa. Hän sai alueen lesken asunnoksi miehensä Ferdinand II:n kuoleman jälkeen. Vuosina 1638-1643 hän lisäsi Katterburgin kartanoon palatsin. Vuonna 1642 sitä kutsuttiin ensimmäistä kertaa nimellä "Schönbrunn". Myös Schönbrunnin orankerian alku näyttää juontuvan Eleonora Gonzagasta.
Katterburg ja Gonzagan palatsi Wien-joen lähellä vuonna 1672. Taustalla myöhemmän Glorietten kukkula.
Canaletton vuonna 1758 maalaama Schönbrunn etupuolelta.
Puutarhat
Palatsin ja Aurinkolähteen välissä oleva veistoksellinen puutarhatila on nimeltään Suuri Parterre. Suuren osan alueesta muodostavan ranskalaisen puutarhan suunnitteli Jean Trehet vuonna 1695. Siinä on sokkelo.
Läntiset osat muutettiin englantilaiseen puutarhatyyliin vuosina 1828-1852. Äärimmäiseen länsireunaan tehtiin kasvitieteellinen puutarha vuonna 1828.
Veistokset
Suurta parteria reunustaa 32 veistosta, jotka esittävät jumaluuksia ja hyveitä.
Näkymä Suuresta Parterresta Glorietteen.
Näkymä puutarhaan.
Schonbrunnin palatsin veistos
Lähihistoria
Monarkian päätyttyä vuonna 1918 Schönbrunnin palatsi siirtyi Itävallan uudelle tasavallalle. Siitä tehtiin museo.
Myöhemmin sitä käytettiin tärkeisiin tapahtumiin, kuten John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin tapaamiseen vuonna 1961.
Unesco sisällytti Schönbrunnin palatsin ja sen puutarhat maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 merkittävänä barokkikokonaisuutena ja esimerkkinä taiteiden synteesistä.
Schonbrunnin palatsi
Etsiä