Schönbrunnin palatsi
Schönbrunnin palatsi on entinen keisarillinen 1 441 huoneen rokokoo-kesäasunto Wienissä Itävallassa. Se on yksi maan tärkeimmistä kulttuurimuistomerkeistä. Se on ollut 1960-luvulta lähtien yksi Wienin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä. Palatsissa ja puutarhoissa näkyy Habsburgien monarkkien maku ja kiinnostuksen kohteet.
Varhaishistoria
Vuonna 1569 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Maximilian II osti Wien-joen suuren tulva-alueen. Se sijaitsi Meidlingin ja Hietzingin välillä. Keisari teetti alueelle aidan ja laittoi sinne riistaa, kuten fasaaneja, ankkoja, peuroja ja villisikoja. Tämä oli hovin virkistysmetsästysalue. Pienessä erillisessä osassa aluetta pidettiin "eksoottisia" lintuja, kuten kalkkunoita ja riikinkukkoja. Myös kalalammikoita rakennettiin.
Nimi Schönbrunn (joka tarkoittaa "kaunista lähdettä") juontaa juurensa artesialaisesta kaivosta, jonka vettä hovi käytti.
Seuraavan vuosisadan aikana aluetta käytettiin metsästys- ja virkistysalueena. Metsästystä rakastanut Eleonora Gonzaga vietti siellä paljon aikaa. Hän sai alueen lesken asunnoksi miehensä Ferdinand II:n kuoleman jälkeen. Vuosina 1638-1643 hän lisäsi Katterburgin kartanoon palatsin. Vuonna 1642 sitä kutsuttiin ensimmäistä kertaa nimellä "Schönbrunn". Myös Schönbrunnin orankerian alku näyttää juontuvan Eleonora Gonzagasta.
Katterburg ja Gonzagan palatsi Wien-joen lähellä vuonna 1672. Taustalla myöhemmän Glorietten kukkula.
Canaletton vuonna 1758 maalaama Schönbrunn etupuolelta.
Puutarhat
Palatsin ja Aurinkolähteen välissä oleva veistoksellinen puutarhatila on nimeltään Suuri Parterre. Suuren osan alueesta muodostavan ranskalaisen puutarhan suunnitteli Jean Trehet vuonna 1695. Siinä on sokkelo.
Läntiset osat muutettiin englantilaiseen puutarhatyyliin vuosina 1828-1852. Äärimmäiseen länsireunaan tehtiin kasvitieteellinen puutarha vuonna 1828.
Veistokset
Suurta parteria reunustaa 32 veistosta, jotka esittävät jumaluuksia ja hyveitä.
Näkymä Suuresta Parterresta Glorietteen.
Näkymä puutarhaan.
Schonbrunnin palatsin veistos
Lähihistoria
Monarkian päätyttyä vuonna 1918 Schönbrunnin palatsi siirtyi Itävallan uudelle tasavallalle. Siitä tehtiin museo.
Myöhemmin sitä käytettiin tärkeisiin tapahtumiin, kuten John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin tapaamiseen vuonna 1961.
Unesco sisällytti Schönbrunnin palatsin ja sen puutarhat maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 merkittävänä barokkikokonaisuutena ja esimerkkinä taiteiden synteesistä.
Schonbrunnin palatsi
