Skotlannin kansanäänestys 2014: itsenäisyys, tausta ja tulos

Skotlannin kansanäänestys 2014: selkeä katsaus itsenäisyyskiistaan, taustoihin ja 18.9.2014 tulleeseen tulokseen — miksi Skotlanti pysyi osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Skotlannin itsenäisyyskansanäänestys vuonna 2014 oli kansanäänestys, jossa päätettiin, olisiko Skotlanti itsenäinen maa vai pysyisikö se Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenenä. Äänestys järjestettiin 18. syyskuuta 2014.

Tuloksena oli, että Skotlannin tulisi pysyä osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Tausta

Äänestyksen taustalla olivat vuosikymmeniä jatkunut itsenäisyysliike ja Skotlannin kansallisen puolueen (SNP) nousu 2000-luvulla. Skotlannin parlamentilla oli jo laaja itsehallinto, mutta kysymys täydestä suvereniteetista nousi voimakkaasti esiin. Hallitukset sopivat vuoden 2012 Edinburghin sopimuksessa, että laillinen ja virallinen kansanäänestys voitaisiin järjestää; sopimus mahdollisti niin sanotun Section 30 -määräyksen väliaikaisen siirron äänestyksen järjestämiseksi.

Kysymys, äänioikeus ja käytännön järjestelyt

Kansanäänestyksen virallinen kysymys oli yksinkertainen: halusiko Skotlanti tulla itsenäiseksi itsenäiseksi valtioksi vai pysyä Yhdistyneen kuningaskunnan osana. Erityistä kansanäänestyksessä oli se, että äänioikeus myönnettiin myös 16–17-vuotiaille nuorille, mikä oli poikkeuksellista Iso‑Britannian vaalikäytännössä. Lisäksi äänioikeutettuja olivat Skotlannissa vakinaisesti asuvat Ison‑Britannian kansalaiset sekä Isoon‑Britanniaan rekisteröidyt kansalaiset esimerkiksi EU‑maista ja kansainyhteisöstä tietyin ehdoin.

Kampanjat ja keskeiset kysymykset

Kampanjat nimitettiin yleisesti "Yes"- (itse­näisyyden puolesta) ja "No"-kampanjoiksi (pysyminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Itsenäisyyden puolella keskeisiä teemoja olivat päätösvallan palauttaminen, taloudellinen itsemääräämisoikeus ja Skotlannin eri politiikkalinjaukset. Pysyminen unionissa perusteena käytettiin taloudellista vakauden säilyttämistä, yhteisiä palveluja, turvallisuutta ja talous‑ ja valuuttayhteyksien ylläpitämistä. Merkittäviä keskustelunaiheita olivat muun muassa valuutta (pysyisikö punta yhteisenä valuuttana), Pohjanmeren öljyvarojen merkitys, EU‑jäsenyys itsenäisenä valtiona, eläke‑ ja sosiaaliturvakysymykset sekä puolustusasioihin kuten ydinaseriisuntaan ja laivastotukikohtiin liittyvät seikat.

Tulos ja äänimäärät

Kansanäänestyksessä äänestysaktiivisuus oli poikkeuksellisen korkea: äänestysprosentti oli noin 84,6 %. Lopullinen tulos oli Ei (pysyminen) 55,3 % ja Kyllä (itsenäisyys) 44,7 %. Äänimäärällisesti tulokset olivat noin 2 001 926 ääntä Ei-puolella ja 1 617 989 ääntä Kyllä-puolella. Voiton myötä Skotlanti jäi osaksi Yhdistyneen kuningaskunnan poliittista kokonaisuutta.

Seuraukset

Välittömänä seurauksena unionin puolesta kampanjoineet johtajat lupasivat lisädelegaatiota ja laajempaa itsehallintoa Skotlannille, jos tulos olisi Ei. Tuloksen jälkeen perustettiin Smith Commission, jonka suositusten pohjalta valmisteltiin uusia laajennettuja toimivaltuuksia Skotlannin parlamentille. Tämä johti lopulta muun muassa Scotland Act 2016 -lainsäädäntöön, joka siirsi lisää verotusoikeuksia ja muita toimivaltuuksia Skotlannille.

Poliittiset vaikutukset

Tulos vaikutti myös Skotlannin sisäiseen politiikkaan: SNP:n johtaja ja Skotlannin ensimmäinen ministeri Alex Salmond erosi tehtävästään tuloksen jälkeen, ja hänen seuraajakseen nousi Nicola Sturgeon, joka jatkoi merkittävänä poliittisena vaikuttajana. Vaikka itsenäisyysteema kärsi väliaikaisesta takaiskusta, kysymys on pysynyt keskeisenä Skotlannin politiikassa ja nousi uudelleen merkittävästi esiin Britannian EU‑eron (Brexit) jälkeen.

Merkitys

Vuoden 2014 kansanäänestys oli historiallinen tapahtuma, koska se oli yksi harvoista selkeästi määritellyistä kansallisista äänestyksistä Euroopassa 2000‑luvulla, ja siinä käytettiin poikkeuksellista nuorten äänioikeuden laajennusta. Korkea äänestysaktiivisuus ja tiukat, tunteikkaat kampanjat korostivat äänestyksen poliittista painoarvoa sekä Skotlannissa että koko Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Hae kirjaimella