Michael Brownin ampuminen tapahtui 9. elokuuta 2014 Fergusonissa, Missourissa, Yhdysvalloissa. Brown oli 18-vuotias afroamerikkalainen mies. Hänet ampui useita kertoja 28‑vuotias valkoinen poliisi Darren Wilson. Tilanteesta esitettiin eriäviä silminnäkijälausuntoja: joillakin todistajilla oli kertomuksia, jotka tukivat poliisin kuvausta tapahtumasta, mutta monilla muilla todistajilla oli siitä poikkeavia kuvauksia. http://www.huffingtonpost.com/2014/10/22/michael-brown-shooting_n_6030220.html Brownilla ei ollut havaittavia aseita mukanaan ja hänellä ei ollut tunnettua rikosrekisteriä.
Tutkimukset ja ruumiinavaukset
Tapauksen jälkeen tehtiin useita tutkimuksia. Poliisin ja lääkärien raportit sekä riippumattomat ruumiinavaukset erosivat yksityiskohdissa: esimerkiksi erillinen yksityinen ruumiinavausraportti kertoi, että Brownia oli ammuttu useita kertoja, myös päähän. Tapauksen fyysinen todisteaineisto ja eri todistajien lausunnot arvioitiin osana myöhempiä oikeudellisia ja liittovaltion tutkintoja.
Paikalliset ja kansalliset reaktiot
Fergusonissa puhkesi nopeasti laaja protestien aalto, joka sisälsi rauhanomaisia mielenosoituksia mutta myös väkivaltaisempia yhteenottoja ja mellakoita. Tiedotusvälineet seurasi tapausta laajasti, ja tapaus herätti keskustelua poliisin toiminnasta, etnisestä profiloinnista ja rasismista Yhdysvalloissa. Kommentoijat ja aktivistit huomauttivat usein, että suurin osa Fergusonin poliiseista oli valkoisia, vaikka suurin osa kaupungin asukkaista oli afroamerikkalaisia. Monet kritisoivat myös median ja oikeusjärjestelmän kohtelua sekä poliisin sotilaallista reagointia mielenosoituksiin.
Ulkopuoliset lausunnot ja poliittinen keskustelu
Tapaukseen liittyen kommentteja antoivat useat tunnetut poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat, kuten Presidentti Obama, Rand Paul, Hillary Clinton, Al Sharpton ja Bernie Sanders antoivat lausuntoja. Myös uusia kansalaisliikkeitä ja kampanjoita käynnistettiin; Black Lives Matter -liike sai asiasta laajempaa julkisuutta ja kannatusta.
Oikeudelliset toimet ja liittovaltion tutkimus
Liittovaltion poliisi FBI aloitti ampumista koskevan kansalaisoikeustutkinnan. Paikallinen valamiehistö (grand jury) päätti myöhemmin olla syyttämättä Darren Wilsonia murhasta tai tappamisesta, eikä hänelle nostettu kriminaalijuttuja sen perusteella. Wilson jätti myöhemmin viran ja hän erosi 29. marraskuuta 2014.
Oikeudenkäynnillisten toimenpiteiden lisäksi Yhdysvaltain oikeusministeriön tutkinta julkaisi myöhemmin laajemman raportin, jossa todettiin, että tutkinnassa ei ollut riittävästi näyttöä syytteiden nostamiseksi Wilsonia vastaan liittovaltion kansalaisoikeusrikoksista. Samassa tutkimuksessa huomattiin kuitenkin laajempia ongelmia Fergusonin poliisilaitoksen toiminnassa: raportti totesi poliisin käytännöissä ja paikallishallinnon toiminnassa olevan järjestelmällisiä puutteita, jotka kohtelivat etnisesti epätasa‑arvoisesti kaupunkilaisia ja aiheuttivat oikeudellisia suosituksia poliisitoimien ja hallinnon uudistamiseksi.
Seuraukset ja reformit
Tapaus käynnisti laajempia keskusteluja poliisin valvonnasta, toimivallasta ja keinoista vastata rikoksiin. Yksi konkreettisista seurauksista oli yleisempi vaatimusten lisääntyminen, että poliisit käyttäisivät kevyempiä kameroita tai kehonläheisiä kamerajärjestelmiä. Yli 132 000 allekirjoittajaa allekirjoitti vetoomuksen, jossa vaadittiin niin kutsuttua "Mike Brownin lakia" — eli politiikkaa, joka velvoittaisi poliisit käyttämään kameraa.
Myös liittovaltion raportin suositukset johtivat neuvotteluihin ja myöhempiin toimiin Fergusonin poliisitoimintojen, sakotus- ja oikeudenkäytäntöjen sekä kaupunkihallinnon läpinäkyvyyden parantamiseksi. Useissa kaupungeissa ympäri Yhdysvaltoja tapaus vauhditti keskustelua poliisin koulutuksesta, käytöstä ja vastuuseen saattamisesta.
Mielenosoitukset, kulttuurivaikutus ja julkinen muisti
Tapaus vaikutti merkittävästi julkiseen keskusteluun rotuun, oikeudenmukaisuuteen ja poliisitoimintaan Yhdysvalloissa. Se nosti esiin kysymyksen siitä, miten poliisiväkivaltaa dokumentoidaan ja miten kansalaiset voivat vaatia vastuuta. Tapauksen näkyvyys mediassa ja sosiaalisessa mediassa antoi vauhtia kansalaisliikkeille ja toi esiin laajempia ongelmia poliisin ja yhteisöjen välisissä suhteissa.
Henkilökohtaiset muistot ja yhteisön reaktiot
Brownin hautajaiset pidettiin Friendly Temple Baptist Churchissa 25. elokuuta 2014. Tapaus näkyi myös populaarikulttuurissa ja julkisessa elämässä: esimerkiksi MTV Video Music Awards -gaalassa artisti Common pyysi yleisöä pitämään hiljaisen hetken "Mike Brownin puolesta ja rauhan puolesta tässä maassa ja maailmassa".
Tapauksen yksityiskohdat, tutkimustulokset ja seuraukset ovat yhä osa laajempaa keskustelua Yhdysvalloissa koskien poliisitoimintaa ja etnistä oikeudenmukaisuutta. Vaikka kriminaalioikeudelliset seuraukset olivat tietyiltä osin rajattuja, tapaus vaikutti pysyvästi julkiseen keskusteluun ja johti konkreettisiin politiikan ja käytäntöjen muutoksiin eri tasoilla.