Tango – Buenos Airesin tanssi ja musiikki: historia ja tyylit

Tutustu Buenos Airesin tangon kiehtovaan historiaan, tyyleihin ja musiikkiin — oppaasi perinteisestä milongasta nykytangoihin ja tanssin sieluun.

Tango on tanssi, joka syntyi Buenos Airesissa, Argentiinassa. Tanssin myötä syntynyttä musiikkityyliä kutsutaan myös tangoksi. Sitä tanssitaan nykyään kahtena versiona. Kumpikaan versio ei ole toista "parempi", vaan ne ovat tyyliltään melko erilaisia.

Alkuperä ja kehitys

Tango syntyi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Buenos Airesin ja Río de la Platan (Argentiina ja Uruguay) kaupunkien porttialueilla. Se sai vaikutteita afrikkalaisista rytmeistä, espanjalaisista ja italialaisista kansanmusiikeista sekä Euroopasta tuoduista sävelistä. Alkujaan tango oli työväenluokan ja marginalisoitujen yhteisöjen musiikkia ja tanssia, ja se levisi nopeasti niin Porteñon (Buenos Airesin) salongeista kuin kaduilla ja tanssipaikoissa.

1900-luvun alkupuolella tangon suosio kasvoi kansainväliseksi. Carlos Gardel teki tangosta tunnetun laulutähden laulutyylin ja levytyksien kautta, ja 1900-luvun keskivaiheilla Astor Piazzolla uudisti lajia luomalla niin kutsutun tango nuvon (tango nuevo) – jazzin ja klassisen läpileikkauksia hyödyntävän, konserttimaiseen ilmaisuun taipuvan tyylin.

Tango-musiikki ja instrumentit

Tango-musiikkia soittaa usein orquesta típica, jonka ydinsoittimia ovat:

• bandoneon (tangon tunnussoitin)
• piano
• viulu
• kontrabasso tai basso
• kitara (erityisesti varhaisissa ja folkahtavissa tyyleissä)

Musiikki voi olla temperamenttista ja rytmiltään korostettua tai pehmeämpää ja laulettavampaa (tango canción). Tango-musiikki vaihtelee tempoiltaan: esimerkiksi milonga on yleensä nopeampi ja rytmisempi, kun taas vals-tango (tango vals) on kolmijakoinen ja liikkeiltään pyörivämpi.

Tanssityylit — päälinjat

Nykyisin tangoa voi harrastaa eri suuntauksissa; tärkeimmät erot syntyvät tanssitekniikassa, kehon muodossa ja improvisaation määrässä:

• Argentiinalainen tango (tango salón / tango argentino) — korostaa improvisaatiota, läheistä kontaktia (embrace) ja musiikillista tulkintaa. Embrace voi olla avoin tai suljettu, ja askelsarja rakentuu usein kävelyjen, girossa käytettävien käännösten, ochojen sekä sacadojen ja boleojen avulla.
• Milonguero-tyyli — tiiviimpi ja intiimimpi suljetun embrace:n muoto, joka on syntynyt pienissä kaupunginosien tanssipaikoissa. Liikkeet ovat pieniä ja hallittuja, pääasiallinen tavoite on sopeutua muiden tanssijoiden laatuun ja liikennevirtaan lähellä toista paria.
• Tango nuevo — modernimpi, kokeilevampi suuntaus; siinä hyödynnetään vaakapitoja (colgada), leveämpiä tekniikoita ja joskus akrobaattisiakin elementtejä. Newo antaa tilaa vaikutteille kuten jazzille ja nykytanssille.
• Ballroom / kansainvälinen tango — kilpailullinen versio, joka kehittyi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Siinä korostetaan linjaa, kulmaa ja dramaattisia, staccato-henkisiä liikkeitä. Tekniikka on erilaista kuin argentiinalaisessa tangossa, ja askelkuviot ovat usein ennalta sovittuja.

Milonga, tanda ja etiketti

Milonga tarkoittaa sekä musiikkityyliä että sosiaalista tanssitapahtumaa. Milongassa musiikki annetaan yleensä tandas eli 3–4 kappaleen sarjoina, ja niiden välillä soi cortina – lyhyt taukomusiikki, joka kertoo, että seuraava tanda alkaa ja parit vaihtuvat. Sosiaalisen tangon etikettiin kuuluu også cabeceo tai mirada — katsekontakti, jolla kutsutaan toinen tanssiin ilman sanoja. Tanssilattialla noudatetaan usein niin kutsuttua line of dance -periaatetta eli liikettä myötäpäivään pitkin kehää tai rataa, jotta törmäykset vältetään.

Keskeiset säveltäjät ja esiintyjät

• Carlos Gardel — yksi tangon tunnetuimmista laulajista ja lauluntekijöistä; teki tango-canciónista suositun muodon.
• Astor Piazzolla — tango nuevo:n merkkihahmo; yhdisti tangon jazzin ja klassisen kanssa ja muutti lajia konserttimaiseen suuntaan.
• Varhaiset orkesterit kuten Juan D'Arienzo, Osvaldo Pugliese ja Aníbal Troilo vaikuttivat tangon rytmiin ja tanssittavuuteen eri vuosikymmeninä.

Miksi tango on erityinen?

Tangossa yhdistyvät musiikin, tunteen ja dialogin elementit: parit kommunikoivat toisilleen kehon kautta ja improvisoivat musiikin tulkintaan sopivia liikkeitä. Tangon sosiaalinen ulottuvuus — milongat, harjoitukset (práctica) ja työpajat — tekee siitä elävän ja yhteisöllisen harrastuksen.

Oppiminen ja vinkkejä aloittelijalle

• Aloita kävelytekniikasta ja tuntuman hakemisesta (connection). Hyvä perusta on tasainen, vapaa kävely ja selkeä suunta.
• Kuuntele tango-musiikkia: opi erottamaan milonga, vals ja tango canción.
• Käy tunneilla, práctica- tai milongatapahtumissa — käytännön harjoittelu sosiaalisessa ympäristössä on tärkeää.
• Opettele milongan etiketti (cabeceo, tanda/cortina, lavertaminen muiden kanssa), se helpottaa sosiaalista tanssimista.
• Ole kärsivällinen: tango on elinikäinen oppimisen matka, jossa musiikillisuus ja yhteispeli kehittyvät ajan myötä.

Tango tänään

Tango on globaali ilmiö: Buenos Airesin perinteiset milongat ja suuret kansainväliset festivaalit vetävät osallistujia ympäri maailmaa. Vuonna 2009 argentiinalainen tango tunnustettiin osaksi Unescon aineetonta kulttuuriperintöä, mikä korostaa lajin kulttuurista merkitystä.

Olitpa kiinnostunut perinteisestä salon-tangosta, tiiviistä milonguero-otteesta tai moderneista tango nuevo -kokeiluista, tangossa on tilaa monenlaiselle ilmaisulle. Parasta on kokeilla eri tyylejä ja löytää oma tapa kommunikoida musiikin kautta.

Hae kirjaimella