Testikriketti: historia, säännöt ja ottelun kulku

Testikriketti: kattava opas lajin historiasta, säännöistä ja viiden päivän ottelun kulusta — miten testi ratkaistaan ja miksi se on kriketin huippu.

Testikriketti on kansainvälisen kriketin pitkämuotoinen muoto ja lajin vanhin virallinen muoto. Ensimmäinen virallisesti tunnustettu testiottelu pelattiin 15.–19. maaliskuuta 1877 Englannin ja Australian välillä Melbournen krikettikentällä, ja Australia voitti sen 45 juoksulla. Testikriketti eroaa lyhyemmistä muodoista (kuten yhden päivän kansainväliset ottelut ja kaksikymppiset kansainväliset ottelut) pelin keston, taktisen syvyyden ja pelimuodon suhteen.

Varhaiset testiottelut pelattiin pääosin Englannin ja muiden brittiläisen imperiumin alueiden joukkueita vastaan. Testikriketin laajentuminen tapahtui vaiheittain; esimerkiksi ensimmäiset testit eri maiden välillä käytiin seuraavina vuosina:

• 1889 vastaan Etelä-Afrikka
• 1928 vastaan Länsi-Intia
• 1930 vastaan Uusi-Seelanti
• 1932 Intiaa vastaan

Testiottelut levisivät lopulta myös muihin maihin ympäri maailmaa, ja nykyaikana testikrikettiä pelataan sekä perinteisissä sarjoissa että osana kansainvälisiä kilpailuja, kuten ICC:n allekirjoittama World Test Championship. Testipelissä ilmenevät olosuhteet—kenttä, pitchin ominaisuudet ja sää—vaikuttavat peliin voimakkaasti, mikä antaa sille taktista syvyyttä ja vaihtelua.

Perusrakenne ja säännöt:

Testiottelu kestää enintään viisi päivää, ja kummallakin joukkueella on mahdollisuus kahteen sisävuoroon (innings). Yksi sisävuoro jatkuu siihen asti, kun joukkue on alistettu (all out), kapteani julistaa sisävuoron päättyneeksi (declaration) tai sisävuoro päättyy muuten (esim. ottelu päättyy). Testikerät sisältävät seuraavia tärkeitä piirteitä:

• Yhden päivän tavoite-osa: yleensä päivässä pelataan noin 90 overia (yksi over = 6 palloa), ja päivässä on kolme pelisessiota erillisine lounas- ja teataukoineen.
• Ei rajoitusta overien määrälle per sisävuoro: toisin kuin ODI- ja T20-muodoissa, testissä joukkueet voivat pelata niin monta overia kuin tarvitaan (tai kunnes sisävuoro päättyy).
• Uusi pallo: kenttäpuolen joukkue voi pyytää uuden pallon tietyn overimäärän jälkeen (usein 80 overia), mikä vaikuttaa pallon pomppuun ja pallon käyttäytymiseen.
• Follow-on: jos kotijoukkue johtaa ensimmäisen vuoron jälkeen tietyn juoksumäärän (viiden päivän testissä yleensä 200 juoksua), se voi pakottaa vastustajan aloittamaan toisen vuoron peräkkäin (follow-on) ilman että kotijoukkue aloittaa toista vuoroaan.
• Declaration eli sisävuoron julistus: kapteeni voi päättää lopettaa omansa sisävuoron taktisesti yrittääkseen voittaa ottelun.

Ottelun kulku ja pelaajien roolit:

Jokainen joukkue koostuu 11 pelaajasta: avaajat (openers), keskikentän lyöjät, all-rounderit, erikoistuneet lyöjät ja heittäjät sekä wiketkeeper. Heittäjät (bowlers) yrittävät saada vastustajan lyöjät (batsmen) ulos erilaisin tavoin: bowled (pallo osuu stumpeihin), caught (kiinni lyönnin jälkeen), lbw (leg before wicket), run-out, stumped ja muut säännöissä määritellyt ulostulotavat.

Tuomarit ovat ottelussa tärkeässä roolissa; nykyaikana käytetään usein myös teknisiä apuvälineitä (DRS, Decision Review System), joilla joukkueet voivat haastaa linjatuomarin päätöksen. Lisäksi on kehitetty päivä–yö -testejä (day/night Tests) ja käytetään erivärisiä palloja (esim. pink ball) olosuhteiden mukaan.

Tulokset ja niiden tulkinta:

• Voitto: joukkue, jolla on enemmän juoksuja, kun molemmat joukkueet ovat pelanneet tarvittavat sisävuorot loppuun tai vastustaja on alistettu neljännellä vuorolla ennen kuin aikaa jää—voi olla myös innings-voitto (yksi joukkue voittaa yhdellä sisävuorolla).
• Tasapeli (tie): erittäin harvinainen; syntyy, kun molempien joukkueiden kokonaisjuoksut ovat täsmälleen yhtä suuret ja molemmat ovat pelanneet kaikki sisävuoronsa loppuun (eli neljännessä vuorossa viimeinen joukkue on ulkona ja pisteet yhtäläiset).
• Tasapeli (draw): yleisin tulos testissä; syntyy, kun viisi päivää loppuvat eikä kumpikaan joukkue ole saavuttanut voittavaa asemaa—eli ottelu päättyy ilman selvää voittajaa ajan loppumisen takia.

Strategiassa testikriketti tarjoaa monia vaihtoehtoja: pitkät lyöntisessiot, taktiset julistukset, follow-on-päätökset, vaihtuvat heittäjävalinnat ja kenttäasetukset, joilla pyritään maksimoimaan mahdollisuus voittoon tai minimoimaan tappio. Kokeneet kapteenit ja pelinlukijat pystyvät muuttamaan pelin kulun esimerkiksi hyödyntämällä aamun kosteutta, illan routaa tai pitchin halkeamia.

Nykyaika ja kansainvälinen kilpailu: testikriketti on edelleen lajin arvostetuin muoto monissa maissa. ICC:n World Test Championship toi lisämerkitystä sarjoille ja teki testisarjoista tittelien arvoisia sarjakokonaisuuksia. Lisäksi perinteiset sarjat, kuten Ashes (Englannin ja Australian välinen sarja), säilyttävät historiallisen ja kulttuurisen painonsa lajissa.

Testikriketti yhdistää fyysisen kestävyysvaatimuksen, teknisen taidon ja taktisen älykkyyden pitkäkestoiseksi ja vaihtelevaksi peliksi, jonka muoto tarjoaa omat haasteensa sekä pelaajille että katsojille.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on testikriketti?

Kysymys: Milloin oli ensimmäinen virallisesti tunnustettu testiottelu?

K: Ketä vastaan Englanti pelasi varhaisissa testiotteluissa?

K: Milloin testiotteluita pelattiin ensimmäisen kerran Britannian ulkopuolella?

K: Mitä muita kansainvälisen kriketin lajeja on olemassa kuin testikriketti?

K: Kuinka kauan testiottelut kestävät?

K: Miten määritetään, kuka voittaa testiottelun?

Hae kirjaimella