Henkitorvi (trakea) — rakenne, toiminta, tulehdukset ja hoito

Henkitorvi (trakea): selkeä opas sen rakenteesta, toiminnasta, yleisimmistä tulehduksista ja tehokkaista hoitokeinoista — ymmärrä oireet ja hoito nopeasti.

Henkitorvi eli henkitorvi on luinen putki, joka yhdistää nenän ja suun keuhkoihin, ja se on tärkeä osa selkärankaisten hengityselimistöä. Nisäkkäillä henkitorvi alkaa kurkunpään alaosasta ja jatkuu keuhkoihin, jossa se haarautuu oikeaan ja vasempaan keuhkoputkeen. Henkitorven tulehdus voi johtaa muihin sairauksiin, kuten trakeiittiin, joka on henkitorven limakalvojen tulehdus.

Rakenne

Henkitorvi on lyhyt putkimainen rakenne, joka ulottuu kurkunpään alapuolelta keuhkoihin asti. Vaikka edellä olevaan lauseeseen sisältyy linkki sanaan luinen, todellisuudessa henkitorvi koostuu pääasiassa rusto- ja sidekudoksesta: etuosassa on C-kirjaimen muotoisia hyaliinirustorenkaita ja takaosassa lihas- ja sidekudoskalvo. Limakalvo on päällystetty värekarvallisella epiteelillä ja siinä on limaa tuottavia soluja, jotka auttavat epäpuhtauksien poistamisessa.

Aikuisella henkitorven pituus on yleensä noin 10–12 cm ja halkaisija noin 1,5–2 cm; lapsilla se on lyhyempi ja kapeampi. Henkitorven alaosassa se jakautuu ns. carinalla oikeaan ja vasempaan keuhkoputkeen.

Toiminta

Henkitorven tärkein tehtävä on kuljettaa ilmaa nenästä ja suusta keuhkoihin ja takaisin. Lisäksi henkitorven limakalvo puhdistaa hengitysilmaa: värekarvat kuljettavat limaa ja siihen tarttuneita hiukkasia ylöspäin kohti nielua, missä ne voidaan niellä tai yskäistä pois. Henkitorvi myös suojaa alempia hengitysteitä vierasaineilta ja toimii osana kehon immuunipuolustusta.

Tulehdukset ja muut sairaudet

Henkitorven tulehdus eli trakeiitti voi olla äkillinen (akuutti) tai pitkittynyt (krooninen). Yleisimpiä syitä ja yhteyssairauksia:

• Virusinfektiot (esim. influenssa, adenovirus) – yleisiä akuutissa trakeiitissa.
• Bakteeri-infektiot – voivat aiheuttaa vakavampaa tulehdusta ja vaativat joskus antibioottihoitoa.
• Altistukset kuten tupakointi, hengitysteiden ärsytys, kemialliset höyryt tai krooninen refluksitauti.
• Lapsilla kurkunpään ja henkitorven tulehdus (laryngotrakeiitti eli "kruppu") voi aiheuttaa kuorsaavaa hengitystä ja vinkuvaa hengitystä (stridor).
• Trauma, pitkäaikainen intubaatio tai vierasesineet voivat aiheuttaa vaurioita, tulehdusta tai arpeutumista ja johtaa ahtaumiin (stenoosiin).
• Konstitutionaaliset poikkeavuudet kuten trakeomalasia (henkitorven seinämän heikkous) tai synnynnäiset fistelit.

Oireet

Tavallisia oireita trakeiitin tai muun henkitorven sairauden yhteydessä ovat:

• kuiva tai märkä yskä, usein limanerityksellä
• kurkunpään alueen kipu tai ärsytys
• äänen käheys
• hengitysvaikeus, vinkuva hengitys (stridor) tai hengenahdistus vakavissa tapauksissa
• kuume ja yleinen huonovointisuus, erityisesti infektiotapauksissa

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu yleensä sairaushistoriaan ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa käytetään:

• rintakehän röntgen- tai tietokonetomografiatutkimusta (CT) epäiltäessä ahtaumaa tai vierasesinettä
• bronkoskopiaa (hengitysteiden tähystys) limakalvomuutosten arviointiin ja näytteenottoon
• liman viljelyä tai muut laboratorio- ja virustestit infektion aiheuttajan selvittämiseksi

Hoito

Hoitotoimenpiteet riippuvat taustasyystä ja taudin vakavuudesta. Perusperiaatteet:

• Kohtalainen ja oireenmukainen hoito: lepo, riittävä nesteytys, ilmankostutus, yskän hillitseminen tai liman irrotuksen helpottaminen tarpeen mukaan sekä kipu- ja kuumelääkkeet.
• Antibiootit vain, jos bakteeri-infektio on todennäköinen tai varmistettu.
• Hengitysteiden laajentajat ja steroidit voivat auttaa tulehdusoireisiin ja hengitysteiden turvotukseen tietyissä tapauksissa.
• Lapsilla kruppiin käytetään joskus nebulisoitua adrenaliinia ja/tai steroideja.
• Vakavat tapaukset, joissa hengitystie uhkaa umpeutua, saattavat vaatia intubaatiota tai hätätrakeostomia.
• Vierasesineen aiheuttama tukos voidaan poistaa bronkoskoopin avulla.
• Kroonisessa trakeiitissa korjataan altistavia tekijöitä (tupakoinnin lopettaminen, refluksin hoito) ja seurataan mahdollisia rakenteellisia muutoksia.

Ehkäisy ja komplikaatiot

Ehkäisyyn kuuluu yleisiä hengitystieinfektioiden ehkäisykeinoja, kuten käsihygienia, influenssa- ja hinkuyskärokotukset ja tupakoinnin välttäminen. Varhainen hoito ja altisteiden vähentäminen auttavat estämään kroonisempia muutoksia.

Mahdollisia komplikaatioita ovat hengitysongelmat, keuhkokuume, henkitorven ahtaumat ja harvinaisissa tapauksissa pitkäaikainen hengitysteiden vaurio, joka vaatii kirurgisia toimenpiteitä.

Milloin hakeutua lääkäriin

Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos oireet ovat vaikeita tai pitkittyvät, jos esiintyy hengitysvaikeutta, voimakasta kipua, korkeaa kuumetta tai veriyskettä. Lasten kohdalla nopea arvio on tärkeä, jos hengitys vinkuu tai lapsi on vaikeasti hengittävä.

Yhteenvetona: henkitorvi on elintärkeä osa hengitysteitä, ja sen sairaudet vaihtelevat lievistä infektioista vakaviin tukoksiin. Useimmat akuutit tulehdukset paranevat oirehoidolla, mutta vakavat tai toistuvat ongelmat vaativat tarkempaa selvitystä ja joskus erikoishoitoa.

Selkärangattomien henkitorvi

Selkärangattomien henkitorvi tarkoittaa maanpäällisten niveljalkaisten avointa hengityselimistöä. Se koostuu henkitorvista, henkitorvista ja henkitorvista, jotka vievät aineenvaihduntakaasuja kudoksiin ja kudoksista. Hengityskierukoiden jakautuminen vaihtelee, mutta yleensä kussakin ruumiinosassa on vain yksi pari hengityskierukoita, joista kukin liittyy eteiseen ja joiden takana on suhteellisen suuri henkitorvi.

Pienimmät putket, henkitorvet, tunkeutuvat solujen läpi ja levittävät vettä, happea ja hiilidioksidia. Kaasu voi liikkua aktiivisesti tai passiivisen diffuusion avulla. Toisin kuin selkärankaiset, hyönteiset eivät yleensä kuljeta happea hemolymfassaan. Tämä on yksi niiden kokoa mahdollisesti rajoittavista tekijöistä.

Hengitysputkessa voi olla harjanteen kaltaisia, eri geometriassa, kuten silmukoissa tai kierteissä, olevia taenidia-renkaita. Päässä, rintakehässä tai vatsassa henkitorvet voivat myös olla yhteydessä ilmapusseihin. Monet hyönteiset, kuten heinäsirkat ja mehiläiset, jotka pumppaavat aktiivisesti vatsansa ilmapusseja, pystyvät hallitsemaan ilman virtausta kehossaan. Joillakin vesihyönteisillä henkitorvet vaihtavat kaasua kehon seinämän läpi suoraan kidusten muodossa tai toimivat normaalisti plastronin kautta. Vaikka niveljalkaisten henkitorvet ovatkin sisäisiä, ne irtoavat karvanvaihdon (ekdyysi) aikana.

 
Paloitellun torakan henkitorvi. Suurimmat henkitorvet kulkevat torakan rungon leveyssuunnassa ja ovat tässä kuvassa vaakasuorassa. Mittakaavapalkki, 2 mm  


Henkitorvi haarautuu yhä pienemmiksi putkiksi, jotka tässä tapauksessa syöttävät torakan satoa. Mittakaavapalkki, 2 mm  

Hae kirjaimella