Transponoiva instrumentti
Transponoiva soitin on soitin, joka ei soita niitä nuotteja, joita luulet sen soittavan. Kaikki nuotit eroavat kuitenkin todellisista nuotista saman soittovälin verran. Transponoivalla soittimella soitettu kappale kuulostaa siis tutulta, mutta eri sävellajissa soitettuna. Tämä johtuu siitä, että transponointi-instrumentti on viritetty ylemmäs tai alemmas kuin tavalliset nuotit olisivat, ja se on aina asteikon saman nuottien määrän verran ylempänä tai alempana. Tavallisia nuotteja kutsutaan "konserttikorkeudeksi". Useimmat muut kuin transponoivat soittimet, kuten pianot, on viritetty soimaan C-äänessä.
Kun kirjoitetaan musiikkia transponoivalle soittimelle tai opetetaan nuottien soittamista, koko nuottien sarja kirjoitetaan ja kuvataan nuotteina, joita siirretään ylös- tai alaspäin puoliääniä. Esimerkiksi: soittamalla nuotti, jonka nimi on "C" B-klarinetilla, saadaan pianolla soitettuna nuotti, jonka nimi on "B♭". Kaikki transponoivat soittimet, kuten "torvi F:ssä" tai "alttosaksofoni E:ssä♭", tarkoittavat F:ää ja E:tä♭ tavallisina sävelinä ("konserttikorkeus"). Nuotti "C" kirjoitettuna ja soitettuna torvella F:ssä kuulostaa "F:ltä" , ja sama "C" kirjoitettuna alttosaksofonille E♭ kuulostaa "E♭".
Puupuhaltimet, erityisesti puhallin ja klarinetit, ovat transponoivia soittimia. Saksofonit ja useimmat vaskisoittimet ovat transponoivia soittimia.
Historiallinen merkintätapa
Transponoidun notaation (nuottien kirjoittaminen korkeammalle tai matalammalle kuin ne todellisuudessa ovat) käyttö alkoi luultavasti soitinrakentamisessa tapahtuneiden hitaiden muutosten myötä. Mozartin eläessä oli olemassa "klarinetti C:ssä", mutta se korvattiin myöhemmin suuremmalla ja täyteläisemmältä kuulostavalla "klarinetilla B:ssä♭". Siinä, miten klarinetinsoittajien piti liikuttaa sormiaan, ei tapahtunut mitään muutosta. Se auttoi soittajia siirtymään vanhemmasta soittimesta uudempaan soittimeen. Ehkä nykyaikaisen B♭-instrumentin oppijat voisivat opetella uudelleen, miten sormien käyttö on mahdollista, jotta he voisivat soittaa normaaleilla nuotilla. Mutta kaikki kirjoitettu musiikki pitäisi transponoida takaisin "konserttikorkeuteen".
Luonnollinen harmoninen sarja ja sointiväri
Torvien ja puupuhaltimien kaltaisilla soittimilla on luonnollinen harmoniasarja, joten tietyillä äänensävyillä soittaminen on helpompaa ja äänekkäämpää. Tämä on siis muistettava, kun näille soittimille kirjoitetaan musiikkia. Lisäksi näitä soittimia voi soittaa viritettyinä vain tietyissä äänensävyissä, koska on olemassa ongelma, jota kutsutaan "tasavireiseksi temperamentiksi". Se, mitkä koskettimet toimivat, riippuu siitä, mihin koskettimeen soitin on viritetty.
Transponointi-instrumentit mahdollistavat sen, että putket voivat soittaa useissa eri äänensävyissä. Sormitus voi pysyä samana. Ainoastaan sävellaji, johon musiikki on kirjoitettu, sen kanssa sopusoinnussa olevat nuotit ja sointiväri (miltä nuotti kuulostaa, ei vain se, missä sävellajissa se soi) muuttuvat, kun käytetään erikokoisia soittimia. Englannin kruunu on kuin oboe, mutta viidesosa alempana (asteikon viisi nuottia. Kirjoitettu C kuulostaa F:ltä). Kuka tahansa oboen soittaja voi soittaa cor anglais'ta lukemalla nuotteja ja soittamalla tavallisella oboen sormituksella. Se soi automaattisesti viidenneksen alempana. Verratkaa tätä blokkeihin, jotka eivät ole transponoivia soittimia. Descanttipuhaltimella vasemman käden kolmella sormella (1-2-3-0-0-0-0) soitettu nuotti on G. Jos haluat soittaa G:n diskanttipuhaltimella (alttopuhaltimella), sormitussormitus on 1-2-3-1-2-3. Tämä voi olla aluksi hämmentävää, mutta harjoittelun myötä soittaja tottuu vaihtamaan eri kokoisten soittimien välillä.
Ammattilaisklarinetinsoittajat tarvitsevat kaksi klarinettia: B- ja A-klarinetin. Jotkin klarinettikotelot on tehty molempien soittimien säilytykseen. Jotkut klarinetinsoittajat soittavat myös bassoklarinettia. Tämäkin on B-klarinetti, mutta sen ääni on oktaavin matalampi kuin tavallisen B-klarinetin. On olemassa myös es-klarinetti, joka kuulostaa pienen kolmanneksen korkeammalta kuin kirjoitettu.
Saksofonit transponoituvat eri sävellajeihin niiden koon mukaan. Vaskisoittimia on useissa eri äänensävyissä. On aina tärkeää, että soittaja tulee harjoituksiin tai konserttiin oikean soittimen kanssa. Usein vaskisoittajat oppivat transponoimaan. Se tarkoittaa, että jos heidän musiikkinsa on kirjoitettu väärään sävellajiin sille soittimelle, jolla he soittavat, he voivat silti soittaa sen oikeassa sävellajissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on transponointiväline?
A: Transponoiva soitin on soitin, joka ei soita niitä nuotteja, joita sen voisi kuvitella soittavan, vaan kaikki nuotit eroavat todellisista nuotista saman soittovälin verran.
K: Miksi transponoivalla soittimella soitettu laulu kuulostaa tutulta, mutta soitettuna eri sävellajissa?
V: Transponoivalla soittimella soitettu kappale kuulostaa tutulta, mutta soitetaan eri sävellajissa, koska transponoiva soitin on viritetty ylemmäs tai alemmas kuin tavalliset nuotit olisivat, ja se on aina asteikon saman nuotin verran ylempänä tai alempana.
K: Millä nimellä tavanomaisia nuotteja kutsutaan?
V: Tavallisia nuotteja kutsutaan "konserttikorkeudeksi".
K: Mihin sävelkorkeuteen useimmat ei-transponoivat soittimet viritetään?
V: Useimmat ei-transpositiosoittimet, kuten pianot, on viritetty soimaan C-äänessä.
K: Miten transponoivan instrumentin musiikki kirjoitetaan tai kuvataan?
V: Kun kirjoitetaan musiikkia transponoivalle soittimelle, koko nuotinsarja kirjoitetaan ja kuvataan nuotteina, jotka on siirretty ylös- tai alaspäin puoliääniä.
K: Mikä ääni syntyy pianolla, kun b-klarinetti soittaa nuotin, jota kutsutaan C:ksi?
V: Kun B-klarinetti soittaa nuotin, jonka nimi on "C", se tuottaa pianolla soitettuna nuotin, jonka nimi on "B♭".
K: Mitkä ovat esimerkkejä transponoivista soittimista?
V: Puupuhaltimet, erityisesti klarinetti ja klarinetti, ovat transponoivia soittimia. Saksofonit ja useimmat vaskisoittimet ovat transponoivia soittimia. Esimerkkejä erityisistä transponoivista soittimista ovat "torvi F:ssä" ja "alttosaksofoni E:ssä♭", jotka tarkoittavat F:ää ja E:tä♭ tavallisina nuotteina ("konserttikorkeus").
