Intervallilla tarkoitetaan musiikissa kahden nuotin välistä etäisyyttä (riippumatta siitä, soitetaanko nämä nuotit yhdessä vai erikseen).
Näppäimistön kaksi vierekkäistä nuottia (sekä valkoiset että mustat nuotit mukaan luettuina) ovat "puolisävelen" päässä toisistaan. Yksi "ääni" on kaksi puolisävelaskelta (ks. puolisävelaskel). "Välisävel" riippuu kuitenkin siitä, miten nuotit on kirjoitettu (miten niitä kutsutaan), esim. kirjoitetaanko D:n ja E:n välissä oleva musta nuotti Disiksi vai E:ksi (jotka ovat kaksi eri nimeä samalle nuotille).
Peruskäsitteet
Intervalli koostuu kahdesta osasta: numerosta (sekunti, terssi, kvartti, kvintti jne.), joka kertoo kirjaimellisten asteikkoaskelten määrän, ja laadusta, joka kertoo etäisyyden puolisävelinä. Laadut Suomessa yleisesti käytettyinä termeinä ovat puhdas, suuri (duuri), pieni (molli), suurennettu (augmented) ja vähennetty (diminished).
Miten tunnistaa intervalli
- Laske äänennimien mukaan inclusive-menetelmällä: C → D → E antaa terzin (terssi = 3). Tämä määrää intervallin numeron.
- Laske puolisävelaskeleet (semitonet) näiden kahden nuotin välillä, joko nuottien korkeuden perusteella tai näppäimistöllä. Tämä määrää laadun (puhtaus, suuri/pieni, suurennettu/vähennetty).
- Yhdistä numero ja laatu (esim. suuri terssi, puhdas kvintti, vähennetty neljäs).
Yleinen taulukko (yksinkertaiset intervallit, C alapohjana)
- Puhdas prime (unison): 0 puolisäveltä
- Pieni sekunti: 1 puolisävel
- Suuri sekunti: 2 puolisäveltä
- Pieni terssi: 3 puolisäveltä
- Suuri terssi: 4 puolisäveltä
- Puhdas kvartti: 5 puolisäveltä
- Tritone (suurennettu kvartti / vähennetty kvintti): 6 puolisäveltä
- Puhdas kvintti: 7 puolisäveltä
- Pieni seksti: 8 puolisäveltä
- Suuri seksti: 9 puolisäveltä
- Pieni septimi: 10 puolisäveltä
- Suuri septimi: 11 puolisäveltä
- Puhdas oktavi: 12 puolisäveltä
Kirjoitusasu (spelling) ja enharmoniset ekvivalentit
On tärkeää erottaa intervallin nimitys (kirjoitustapa) ja sen puolisävelmäärä. Esim. C–D# ja C–Eb ovat molemmat 3 puolisäveltä, mutta kirjallisilta nimiltään ne ovat eri intervallit: C–D# on suurennettu sekunti (augmented second) ja C–Eb on pieni terssi (minor third). Näin ollen sama äänenkorkeus voi edustaa eri harmonista funktiota riippuen siitä, miten se on merkitty nuoteissa.
Intervallien laatujen käyttäytyminen ja inversiot
- Inversiossa (kun alemman ja ylemmän äänen paikat vaihdetaan) intervallin numerot summautuvat yhteen antaen 9 (esim. tertsi ↔ seksti, 3 + 6 = 9).
- Laadut kääntyvät: suuri ↔ pieni, puhdas ↔ puhdas, suurennettu ↔ vähennetty.
Komposiittiset intervallit ja käytäntö
Intervallit, jotka ylittävät oktavin (esim. 9., 10. jne.), kutsutaan komposiittisiksi intervalleiksi. Ne voidaan ymmärtää laskemalla yksinkertainen intervalli suhteessa oktaviin (esim. 10. = suuri terssi + oktavi).
Intervallit ovat keskeisiä melodian ja harmonian rakentamisessa: ne määrittävät sointujen luonteen, voimistavat jännitteitä (esim. tritone) ja ratkaisuja (esim. septimin halu poiketa oktaviin). Nuotin kirjoitusasu kertoo säveltajalle ja soittajalle äänen funktion sävellyksessä ja sovituksessa.
Huomaa: kaikissa yllä olevissa esimerkeissä C toimii alemman nuotin lähtöpisteenä. Kun puhuttu intervalli on esimerkiksi C:n ja B:n välinen, kyseessä on suuri septimi (C–B ylöspäin). Sama äänenkorkeus voi kuitenkin olla eri intervalli, jos B kirjoitettaisiin esimerkiksi eri oktaavissa tai eri nimellä (esim. C–B alaspäin on pieni segunda suhteessa C:hen alaspäin). Käytännössä intervallin nimi määräytyy sekä etäisyyden että nuottien nimityksen perusteella.
