Virtsateiden järjestelmä (virtsatiet): toiminta, rakenne ja munuaiset

Tutustu virtsateiden toimintaan, rakenteeseen ja munuaisten rooliin: selkeä opas virtsan muodostuksesta, suodattamisesta ja virtsateiden terveydestä.

Tekijä: Leandro Alegsa

Virtsateiden järjestelmä (virtsatiet) on elinten järjestelmä, joka tuottaa virtsaa/pissaa ja poistaa sen kehosta.

Virtsa on elimistön vesipitoinen jäte. Kehomme on kerättävä tämä jäte ja poistettava se. Kehomme tuottaa virtsaa kahdessa elimessä - munuaisissa. Virtsan valmistamiseksi munuaiset suodattavat veren verisuonista.

Rakenne

Virtsateiden järjestelmä koostuu neljästä pääosasta:

  • Munuaiset (renes) – kaksi pavunmuotoista elintä, jotka suodattavat verta ja muodostavat virtsaa.
  • Virtsanjohtimet (ureterit) – putket, jotka kuljettavat munuaisten tuottaman virtsan virtsarakkoon.
  • Virtsarakko (vesica urinaria) – joustava säiliö, jossa virtsa varastoituu ennen poistumista.
  • Virtsaputki (uretra) – kanava, jota pitkin virtsa poistuu kehosta ulos.

Toiminta ja virtsan muodostus

Virtsanjärjestelmän perustoiminto on poistaa aineenvaihdunnan jätteet ja ylimääräinen vesi sekä säätää kehon neste‑ ja elektrolyyttitasapainoa. Virtsan muodostus voidaan kuvata kolmessa vaiheessa:

  • Suodatus (glomerulus) – munuaisen nefronien alkuosassa veri suodattuu ja suurin osa vedestä sekä pienmolekyylisistä aineista siirtyy alkuvirtsaan.
  • Takaisinimeytyminen – tärkeät aineet kuten glukoosi, aminohapot ja suurin osa vedestä imeytyvät takaisin vereen munuaistubuluksissa.
  • Eritys – jotkin aineet, kuten ylimääräiset ionit ja jätteet, erittyvät vereen tubulusten soluista ja poistuvat virtsaan.
Munuaisten osat, kuten Henlen linko ja keräsuppilot, osallistuvat virtsan väkevöittämiseen ja veden säätelyyn.

Munuainen: muut tärkeät tehtävät

Munuaiset eivät ainoastaan muodosta virtsaa. Ne myös:

  • säätävät verenpainetta erittämällä reniini‑entsyymiä
  • tuottavat erytropoietiini‑hormonia, joka stimuloi punasolujen tuotantoa
  • muokkaavat ja aktivoivat D‑vitamiinia, joka vaikuttaa kalsiumin aineenvaihduntaan
  • huolehtivat happo‑emästasapainosta poistamalla tai säästämällä vety‑ ja bikarbonaattijakeita

Yleisiä sairauksia ja oireita

Tavallisia virtsateihin liittyviä ongelmia ovat:

  • Virtsatieinfektiot (UTI) – aiheuttavat polttavaa virtsaamista, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja joskus kuumetta.
  • Munuiskivet – kivut kyljen tai vatsan alueella, veri virtsassa ja voimakas tuska kiven kulkiessa.
  • Krooninen munuaissairaus – vähittäinen munuaisten toiminnan heikkeneminen, josta voi olla oireina turvotus, väsymys ja muutokset virtsaustottumuksissa.
  • Virtsan säätelyn häiriöt – inkontinenssi (virtsanpidätysongelmat) tai virtsaamisvaikeudet.
Jos esiintyy voimakasta kipua, kuumetta, runsaasti verta virtsassa tai äkillinen virtsaamiskyvyttömyys, on hakeuduttava välittömästi terveydenhuoltoon.

Ennaltaehkäisy ja hoito

Monet virtsateiden ongelmat ovat ehkäistävissä tai lievitettävissä yksinkertaisin keinoin:

  • juo riittävästi vettä päivän aikana
  • pidä huolta hyvästä hygienasta, erityisesti virtsatieinfektioiden ehkäisyssä
  • vältä pitkäaikaista pidättämistä ja tyhjennä rakko säännöllisesti
  • hoida diabetes ja korkea verenpaine, jotka rasittavat munuaisia
  • seuraa lääkärin ohjeita ja käy säännöllisissä tarkastuksissa, jos sinulla on riskitekijöitä munuaissairauksiin
Hoito riippuu diagnoosista: esimerkiksi bakteeri‑infektiot hoidetaan antibiooteilla, kivut ja tukokset voidaan hoitaa eri menetelmillä ja kroonista munuaissairautta seurataan ja hoidetaan lääkärin ohjeiden mukaan.

Kun ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon

Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulla on:

  • kova kipu selän tai kylkien alueella
  • kuume ja virtsaamisoireet
  • verta virtsassa
  • äkillinen muutos virtsaustottumuksissa tai virtsaamiskyvyttömyys
  • pitkäaikaisia oireita, kuten jatkuvaa väsymystä tai turvotusta
Varhainen selvitys auttaa estämään komplikaatioita ja turvaamaan munuaisten toimintaa.

Teksti on tarkoitettu yleisluonteiseksi tiedoksi. Tarkempia hoito‑ ja diagnostiikkaohjeita saa terveydenhuollon ammattilaiselta.

Virtsateiden elimet


Virtsaelimiin kuuluu useita elimiä: munuaiset, virtsaputket, virtsarakko ja virtsaputki.



 

Ihmisen miehen virtsajärjestelmä  Zoom
Ihmisen miehen virtsajärjestelmä  

Ihmisen naisen virtsajärjestelmä  Zoom
Ihmisen naisen virtsajärjestelmä  

Miesten ja naisten virtsaputken aukot  Zoom
Miesten ja naisten virtsaputken aukot  

Miten virtsajärjestelmä toimii


Munuaiset poistavat verestä jätekemikaaleja, kuten ureaa. Kemiallisia jätteitä sisältävä veri kulkeutuu munuaisiin munuaisvaltimoiden kautta. Veri käsitellään nefronissa virtsan muodostamiseksi. Virtsa on keltaista vettä, jossa on jätekemikaaleja.

Sitten virtsa laskeutuu munuaisista virtsarakkoon. Se kulkee sinne kahden putken kautta - yksi putki kummastakin munuaisesta. Putkia kutsutaan virtsaputkiksi.

Virtsarakko on pehmeä säiliö. Siinä on lihaksia. Lihakset voivat suurentaa tai pienentää sitä. Se kasvaa, kun se on täynnä virtsaa. Silloin tunnemme sen ja meidän on pissattava.

Virtsarakosta lähtee yksi putki. Tämä putki päästää virtsan ulos kehosta. Tämä putki on virtsaputki. Se on ainoa virtsaelin, joka on erilainen miehillä ja naisilla.

Naisten virtsaputki

Naisilla virtsaputki on lyhyempi ja leveämpi sisältä. Sen ulompi pää on naisen jalkojen välissä. Se aukeaa naisen ulompiin sukupuolielimiin (vulva). Naisen virtsaputki palvelee vain virtsan johtamista.

Miesten virtsaputki

Miehillä virtsaputki on pidempi. Sillä on kaksi tehtävää. Osana virtsajärjestelmää se johtaa virtsaa ulos kehosta. Lisääntymisjärjestelmän osana se siirtää siemennestettä. Tämä neste sisältää miehen sukusoluja. Näitä soluja kutsutaan siittiöiksi. Siittiösolut syntyvät miehen sukupuolirauhasissa - kiveksissä. Neste soluineen muodostuu toisessa rauhasessa. Tämä rauhanen on virtsarakon alapuolella. Tätä rauhasta kutsutaan eturauhaseksi. Miehen virtsaputki kulkee eturauhasen läpi ja jatkuu toisen elimen kautta. Tämä miehen elin on putki, jossa on virtsaputki. Tämä putki on miehen vartalon etuosassa vatsan alapuolella. Tätä putkea kutsutaan penikseksi.

Naisilla ei ole sitä. Seksin harrastamiseksi ja vauvojen tekemiseksi penis menee naisen laajempaan putkeen, jota kutsutaan emättimeksi. Se ei läpäise virtsaa: naisten virtsaputki menee emättimen eteen. Miehet saavat orgasmin peniksestään. Naiset saavat orgasmin emättimestään ja klitoriksestaan. Klitoris on naisilla vain orgasmia varten oleva elin. Se on paljon pienempi kuin penis. Naisten virtsaputki ei ole klitoriksessa, vaan sen takana.

Virtsajärjestelmä on yhteydessä miesten ja naisten sukupuolielimiin. Sukupuolielimiä kutsutaan sukupuolielimiksi. Sukuelimet ja virtsaelimet muodostavat genitourinary eli urogenitaalijärjestelmän. Sen elimet ovat mies- tai naispuolisia; sisäisiä (kehon sisällä) tai ulkoisia (kehon ulkopuolella).

Virtsan ulostuloa kutsutaan virtsaamiseksi.



 

Vulvakaavio, jossa virtsaputken aukko merkitty U:lla, klitoris C:llä ja emättimen aukko alapuolella V:llä, VV - emättimen eteinen, H - immenkalvo, LM - yksi suurista häpyhuulista, Lm - pienet häpyhuulet.  Zoom
Vulvakaavio, jossa virtsaputken aukko merkitty U:lla, klitoris C:llä ja emättimen aukko alapuolella V:llä, VV - emättimen eteinen, H - immenkalvo, LM - yksi suurista häpyhuulista, Lm - pienet häpyhuulet.  

Osa miehen virtsajärjestelmää: virtsaputki kulkee virtsarakosta eturauhasen ja peniksen läpi.  Zoom
Osa miehen virtsajärjestelmää: virtsaputki kulkee virtsarakosta eturauhasen ja peniksen läpi.  

Lääketieteelliset näkökohdat


Virtsaelimiä käsittelevä TA-lääketiede on urologia. Urologian lääkärit ovat urologeja. Naiset, joilla on virtsatieongelmia, voivat mennä myös gynekologin vastaanotolle. Miesten sukupuolielimiä tarkastavat urologit andrologit.



 



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3