Vindolanda – roomalainen linnoitus Chesterholmissa ja Vindolanda-taulut

Vindolanda oli roomalainen linnoitus Chesterholmissa, aivan Hadrianuksen muurin eteläpuolella Pohjois-Englannissa. Lähellä nykyistä Skotlannin rajaa se vartioi Stanegatea, roomalaista tietä Tyne-joelta Solway Firthiin. Se on tunnettu Vindolanda-tauluista, jotka ovat yksi tärkeimmistä roomalaisesta valtakunnasta löydetyistä sotilaallisen ja yksityisen kirjeenvaihdon (puutauluille kirjoitetuista) löydöistä.

 

Lyhyt historia

Vindolanda oli tärkeä sotilasasema pohjoisella Britannialla jo ennen Hadrianuksen muuria (muuri rakennettiin noin vuonna 122 jaa.). Paikalla on useita päällekkäisiä legioonan ja vartiojoukkojen linnoituksia ja asutuksia (vicus), jotka ajoittuvat eri vaiheisiin 1.–3. vuosisadalla jaa. Linnoitus vartioi tärkeää liikennereittiä (Stanegate) ja toimi sekä sotilaallisena tukikohtana että siviiliyhteisön keskuksena.

Kaivaukset ja löydöt

Ensimmäiset järjestelmälliset kaivaukset alueella alkoivat 1930-luvulla arkeologi Eric Birleyn johdolla. Hänen poikansa Robin Birley jatkoi ja laajensi tutkimuksia 1970-luvulta eteenpäin, minkä jälkeen Vindolanda on ollut yksi aktiivisimmista jatkuvan kenttäarkeologian tutkimuskohteista Britanniassa. Kaivauksissa on paljastunut puisia rakenteita, kivijalkoja, katurakenteita, asuntoja, verstaita ja valtava määrä esineistöä kuten nahkatyö-, tekstiili-, metalliesineitä, kolikoita ja luuesineitä.

Vindolanda-taulut (Tabulae Vindolandenses)

Vindolanda-taulut ovat ohuita puupaloja, joihin on kirjoitettu musteella. Ne ovat ainutlaatuisia, koska puutaulut säilyivät vesiläjien anaerobisissa (hapettomissa) olosuhteissa, mikä estää biologista hajoamista. Useimmat tauluista ajoittuvat 1.–2. vuosisadalle jaa., ja osa niistä on peräisin ajalta ennen Hadrianuksen muuria. Taulut sisältävät mm. henkilökohtaisia kirjeitä, kutsuja, tilaus- ja varastokirjanpitoa, sotilasaikatauluja ja nimiä, joten ne tarjoavat suoraan tietoa roomalaisen yhteiskunnan arjesta, militarismista, kaupan ja perhe-elämän yksityiskohdista.

Yksi kuuluisimmista on kutsu, jonka lähettäjäksi on tunnistettu Claudia Severa — tämä kirje on erityisen merkittävä, koska se edustaa varhaisinta naisilta säilynyttä kirjallista viestiä Britanniassa ja sisältää henkilökohtaisen kutsun syntymäpäiväjuhliin.

Merkitys ja tutkimus

  • Taulut muuttivat käsitystä siitä, miten paljon kirjoitusta roomalaiset käyttivät arjessa; ne osoittivat, että paperin puute ei estänyt laajamittaista kirjaamista puualustoille.
  • Ne paljastavat yksityiskohtaisesti sotilaiden nimet, provinssien joukkojen kokoonpanon, taloudenpitoa, palkka- ja tavaralistoja sekä sosiaalisia suhteita, mukaan lukien naisten ja perheiden roolit.
  • Löydöt ovat myös merkittäviä kielitieteelle ja paleografialle, sillä ne näyttävät käytännön latinan muotoja, lyhenteitä ja kirjoitustapoja.

Säilytys ja konservointi

Vindolanda-taulujen säilyttäminen vaatii erityisiä konservointimenetelmiä. Puulöydöt käsitellään huolellisesti kosteuden hallitsemiseksi ja usein käytetään stabilointitekniikoita, kuten erityisiä liuoksia ja ilmakuivauksen kontrolloitua prosessointia. Suuri osa tärkeimmistä esineistä, mukaan lukien taulut, on esillä Vindolanda Museumissa tai tallessa tutkijoiden käytössä, ja ne ovat myös tutkijoiden ja konservaattoreiden jatkuvan seurannan kohteena.

Museo ja vierailu

Vindolanda Trust ylläpitää museota ja kaivausaluetta. Museossa on esillä runsaasti alkuperäisiä esineitä: kirjoitustaulut, tekstiilit, nahkatuotteet (esimerkiksi jalkineet), korut ja kolikot sekä rekonstruoituja rakennuksia. Alueella järjestetään vuosittain kaivauskausi, johon vapaaehtoiset ja opiskelijat voivat osallistua. Vierailija saa hyvän kuvan sekä sotilaallisesta toiminnasta että tavallisen väestön arjesta roomalaisella rajalla.

Yhteenveto

Vindolanda on yksi merkittävimmistä roomalaisen Britannian arkeologisista kohteista. Paikan erityinen arvo syntyy paitsi monipuolisista rakenteista myös poikkeuksellisesta organiikasta ja kirjoituslöydöistä, jotka avaavat suoran ikkunan roomalaisen yhteisön päivittäiseen elämään ja kieleen. Vindolanda-taulut ovat kansainvälisesti arvostettuja lähteitä, jotka ovat uudelleenmuokanneet ymmärrystämme roomalaisesta hallinnosta ja siviilielämästä Britannian pohjoisrajoilla.

Sotilaskylpylä Vindolandassa.  Zoom
Sotilaskylpylä Vindolandassa.  

Vindolanda tabletit  Zoom
Vindolanda tabletit  

Vindolanda-taulut

Vindolandan taulut ovat puisten lehtitaulujen fragmentteja, joihin on kirjoitettu hiilipohjaisella musteella. Ne löydettiin Vindolandasta Pohjois-Englannista. Taulut ovat peräisin ensimmäiseltä ja toiselta vuosisadalta jKr., joten ne ovat suunnilleen yhtäaikaisia kuin Hadrianuksen muuri, joka on lähellä Vindolandaa. Taulut sisältävät viestejä Vindolandan varuskunnan jäsenille, heidän perheilleen ja orjilleen sekä heidän lähettämiään viestejä. Vastaavia papyrukselle kirjoitettuja muistiinpanoja tunnettiin muualta Rooman valtakunnasta, mutta puisia tauluja ei ollut löydetty ennen kuin arkeologi Robin Birley löysi ne Vindolandasta vuonna 1973. Sittemmin sivuja on löydetty Carlislesta Cumbriasta, ja niitä löydetään edelleen Vindolandasta.

Sisältö

Suurin osa tauluista on virallisia sotilasasiakirjoja. Tunnetuin asiakirja on ehkä kuitenkin tabletti 291, joka on kirjoitettu noin vuonna 100 jKr. läheisen linnakkeen komentajan vaimon Claudia Severan lähettämänä Vindolandan komentajan vaimolle Sulpicia Lepidinalle ja jossa tämä kutsuu hänet syntymäpäiväjuhliin. Kutsu on yksi varhaisimmista tunnetuista esimerkeistä naisen latinankielisestä kirjoituksesta. On jopa väitetty, että tämä on varhaisin säilynyt naisen kirjoittama kirje millä tahansa kielellä.

"11. syyskuuta, sisko, syntymäpäiväni juhlapäivänä, annan sinulle lämpimän kutsun, jotta tulisit luoksemme ja tekisit päivästä minulle miellyttävämmän saapumisesi kautta...". Kerro terveiseni Cerialiksellesi. Aeliukseni ja pieni poikani lähettävät hänelle terveisiä. Odotan sinua, sisar. Hyvästi, sisareni, rakkain sieluni, sillä toivon menestystä, ja tervehdys."

Taulut on kirjoitettu roomalaisella kursiivikirjoituksella (yhdistetty kirjoitus). Yksi tauluista vahvistaa, että roomalaiset sotilaat käyttivät alushousuja (subligaria), ja se todistaa myös, että Rooman armeijan lukutaito oli korkealla tasolla.

Tabletit eivät juurikaan valota kelttien alkuperäiskansaa, mutta viittauksia löytyy. Ennen taulujen löytymistä historioitsijat saattoivat vain spekuloida, oliko roomalaisilla lempinimi briteille. Brittunculi ("pikku britit"), joka löytyi yhdestä Vindolandan taulusta, on nykyään tiedossa halventava tai holhoava termi, jota roomalaiset varuskunnat käyttivät kuvaamaan paikallisia.

Taulut ovat esillä British Museumissa. Museo pitää niitä yhtenä "kymmenen tärkeimmän brittiläisen aarteen" joukossa.

 

Varuskunta

Varuskunta oli apujoukkoja, roomalaisia jalkaväki- tai ratsuväkiyksiköitä, ei roomalaisten legioonien osia. Kolmannen vuosisadan alkupuolelta jKr. alkaen tämä oli gallialaisten neljäs kohortti. Viimeaikaisissa kaivauksissa löydetty kirjoitus viittaa siihen, että rykmenttiin kuului syntyperäisiä gallialaisia, jotka halusivat erottautua brittisotilaista. Kaiverruksessa lukee:

CIVES GALLI
DE GALLIAE
CONCORDES

QUE BRITANNI

Vapaa käännös olisi "Gallian joukot omistavat tämän patsaan Gallian jumalattarelle brittiläissyntyisten joukkojen täydellä tuella".

 

Vindolanda Trust

Vuonna 1970 perustettiin Vindolanda Trust, rekisteröity hyväntekeväisyysjärjestö, joka hallinnoi aluetta ja sen museota. Vuonna 1997 säätiö otti hoitaakseen Carvoranissa, toisessa Hadrianuksen muurin linnoituksessa sijaitsevan roomalaisen armeijan museon, jonka se oli hankkinut vuonna 1972.

 

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3