Wantage – kaupunki Oxfordshiressä, kuningas Alfred Suuren syntymäpaikka
Tutustu Wantageen, viehättävään kaupunkiin Oxfordshiressä — historiallinen kuningas Alfred Suuren syntymäpaikka ja kauniit maisemat Vale of the White Horse -alueella.
Wantage on kaupunki Vale of the White Horse -alueella, lähellä Thames Valleytä, Englannin Oxfordshiren kreivikunnassa (aiemmin se kuului Berkshireen) ja noin 27 kilometriä Oxfordista lounaaseen. Se on kuuluisa kuningas Alfred Suuren syntymäpaikkana.
Historia
Wantage on vanha markkinakaupunki, jonka juuret ulottuvat keskiajalle. Paikkakunta tunnetaan erityisesti siitä, että kuningas Alfred Suuri (synt. noin 849) syntyi tai vietti nuoruutensa alueella. Alfred nousi Wessexin kuninkaaksi ja on merkittävä hahmo Englannin varhaishistoriassa, erityisesti viikinkiajan vastaisissa toimissaan.
Sijainti ja liikenneyhteydet
Kaupunki sijaitsee maaseudun ja luonnon läheisyydessä, lähellä ikonista Uffingtonin White Horse -kalliomaalausta ja Ridgeway-polkua. Wantagesta on hyvät maantieyhteydet lähikaupunkeihin; lähin suurempi rautatieasema on Didcot Parkway, josta pääsee suoriin yhteyksiin mm. Lontooseen ja Oxfordiin. Paikallisbussit yhdistävät Wantagen Oxfordiin, Didcotiin ja lähiympäristön kyliin.
Nähtävyydet ja kulttuuri
Wantage tarjoaa perinteisen englantilaiskaupungin keskustan, jossa on kauppoja, kahviloita ja pieniä museoita. Kaupungin keskeisiä nähtävyyksiä ovat muun muassa paikallinen museo, joka esittelee Vale of the White Horsen ja ympäröivän alueen historiaa sekä paikallista kulttuuria. Keskustassa on myös kuningas Alfredin muistomerkki ja useita arvokkaita kirkkoja ja historiallisia rakennuksia.
Palvelut ja väestö
Wantage on elinvoimainen keskusta-alue, jossa on peruspalvelut kuten koulut, terveyspalvelut, kauppoja ja vapaa-ajan palveluja. Kaupungin asukasmäärä on nykyisin useita tuhansia; se toimii paikallisena palvelukeskuksena ympäröiville maalaiskunnille ja kyliin.
Tapahtumat ja yhteisö
Paikallisyhteisö järjestää erilaisia tapahtumia ja markkinoita, jotka ylläpitävät Wantagen perinteistä markkinakaupunkikulttuuria. Alueella on myös aktiivinen yhdistys- ja harrastetoiminta sekä luontoon ja historiaan liittyvää matkailua houkutteleva tarjonta.
Wantage yhdistää historian ja nykypäivän palvelut: se on suosittu tukikohta niille, jotka haluavat asua maaseudun läheisyydessä mutta silti lähellä isompien kaupunkien palveluja ja liikenneyhteyksiä.
Paikallishallinto
Wantagen kaupunginvaltuustossa on kuusitoista valtuutettua, joista kaksitoista on liberaalidemokraatteja (2007). Kaupunki kuuluu myös Vale of White Horsen piirikuntaan.
Kuljetus
Wantage sijaitsee B4507-laaksotien, A417 Readingistä Cirencesteriin johtavan tien ja A338 Hungerfordista (ja M4-moottoritien risteyksestä 14) Oxfordiin johtavan tien risteyksessä.
Wantage on yhteydessä Oxfordiin, Didcotiin, Abingdoniin ja Faringdoniin säännöllisillä bussikuljetuksilla. Nopein julkinen bussimatka Wantagesta Oxfordiin kestää noin 45 minuuttia, hitaimmillaan matka voi kestää yli 1 tunti 15 minuuttia.
Näkymä Wantagen keskustasta, 2004. Alfred Suuren patsas seisoo Market Placella, jota käytetään parkkipaikkana markkinapäiviä lukuun ottamatta.
Historia
Kuningas Alfred Suuri syntyi täällä 9. vuosisadalla. Wantage mainitaan vuoden 1086 Domesday Bookissa. Sen arvo oli 61 puntaa, ja se oli kuninkaan omistuksessa vuoteen 1190 asti. Englannin sisällissodan aikana Wantageen sijoitettiin kuninkaan joukkoja.
Vuodesta 1848 lähtien Wantagessa on toiminut Saint Mary the Virgin -yhteisö, joka on yksi maailman suurimmista anglikaanisten nunnien yhteisöistä.
Kuuluisia ihmisiä
- Kuningas Alfred Suuri syntyi Wantagessa vuonna 849.
- John Betjeman, runoilijapalkinnon saaja vuosina 1972-1984, asui Wantagessa, ja hänen kirjansa Archie and the Strict Baptists (Archie ja tiukat baptistit) on peräisin kaupungista. Kaupunkiin on nyt perustettu hänen mukaansa nimetty muistopuisto, jossa on otteita hänen runoistaan rauhallisella metsäalueella.
Twinning
Wantage on ystävyyskaupunki:
Kaupunki solmi ystävyyskunnan Seesenin (Saksa) kanssa vuonna 1979 ja Mablyn (Ranska) kanssa vuonna 1990.
Etsiä