Alfred Suuri

Varhaislapsuus

Alfred oli Wessexin kuningas Æthelwulfin ja Osburgan nuorin poika. Hän oli Athelwulfin hovimestarin Osburgan tytär. Alfred syntyi vuonna 849 Wantagen kuninkaallisessa kylässä, joka sijaitsi tuolloin Berkshiressä. Hänen kasvuympäristössään puhuttiin ja pelättiin jatkuvasti viikinkiryöstäjiä. He olivat tehneet ryöstöretkiä neljätoista vuotta, mutta vuosi Alfredin syntymän jälkeen he jäivät koko talveksi. Viikinkien uhka oli nyt asettunut Thanetin saarelle Kentissä.

Kun Alfred oli noin neljän vuoden ikäinen, hänen äitinsä Osburga kuoli. Kahdentoista vuoden iässä Alfredin oli vaikea löytää pätevää opettajaa, joka olisi auttanut häntä oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan. Lopulta hän voitti ongelman ja oppi lukemaan ja kirjoittamaan kirkon kirjoitusten avulla. Jossain vaiheessa lapsuuttaan Alfredista tehtiin konsuli (korkea arvo anglosaksisessa Englannissa, joka oli roomalaisen konsulin viran mukaan muotoiltu). Seremonian yhteydessä hän sai punaisen viitan, jalokivivyön ja miekan. Tämä seremonia merkitsi sitä, ettei hänen ollut määrä liittyä kirkkoon, kuten nuorempien poikien yleensä oli tarkoitus. Hänen elämänsä aikuisena olisi aatelismiehenä ja mahdollisesti, jos hän selviäisi hengissä neljästä vanhemmasta veljestään, jonain päivänä kuninkaana.

Ennen kuin hän oli seitsemänvuotias, hän oli matkustanut Roomaan kahdesti. Vuonna 853 Alfred lähetettiin saattueen kanssa ja hän tapasi paavi Leo IV:n. Vuonna 855 kuningas Æthelwulf matkusti Roomaan nuoren poikansa Alfredin kanssa. He viipyivät Roomassa vuoden ja palasivat takaisin Ranskan kautta. Siellä kuningas Æthelwulf ja hänen poikansa Alfred asuivat Kaarle Kaljujen hovissa. Æthelwulf kihlautui Kaarlen vanhimman tyttären Juditin kanssa, joka oli tuolloin noin kaksitoistavuotias. Saman vuoden lokakuussa he menivät naimisiin Pohjois-Ranskassa sijaitsevassa Verberie-kaupungissa.

Perintö

Kun Alfred ja hänen isänsä olivat Roomassa ja Ranskassa vuosina 855-856, hänen vanhempi veljensä Athelstan oli kuollut. Kun kuningas palasi, hänen poikansa Ethelbald uhkasi kannattajineen sisällissodalla. Tämän estämiseksi Æthelwulf luopui kuninkaan tehtävistä. Hän antoi Wessexin vallan pojalleen Ethelbaldille. Hän otti haltuunsa Kentin, Essexin, Sussexin ja Surreyn alueet ja hallitsi Wessexiä alikuninkaana, ja hänen lapsimorsiamensa Judith jakoi hänen valtaistuimensa. Vuonna 858 kuningas Æthelwulf kuoli.

Ethelbald, joka oli nyt kiistaton kuningas, teki seuraavaksi odottamattoman teon. Hän meni naimisiin oman ja Alfredin äitipuolen Judithin kanssa. Asserin mukaan kaikki Englannin miehet olivat kauhuissaan. Kaksi vuotta myöhemmin vuonna 860 Ethelbald oli kuollut. Alfredin kolmas veli, Ethelbert, nousi valtaistuimelle. Hän yhdisti koko Wessexin yhdeksi kuninkuudeksi. Kuningatar Judith myi kaikki laajat tilansa Englannissa ja palasi Ranskaan.

Seuraava Wessexiä hallitseva veli oli Ethelbert. Samana vuonna, jolloin hän tuli veljensä seuraajaksi, tapahtui suuri viikinkien hyökkäys Englannin etelärannikolle. Viikingit ryöstivät Winchesterin, Wessexin pääkaupungin, ja saivat paljon saalista. Palatessaan laivoilleen he joutuivat Hampshiresta ja Berkshiresta kotoisin olevien anglosaksien väijytykseen. Muutamat jäivät henkiin ja palasivat laivoihinsa. Seuraavien kolmen vuoden ajan Etelä-Englannissa ei ollut viikinkien hyökkäyksiä. Mutta vuonna 865 suuri pakanoiden armeija saapui Itä-Angliaan. Jonkin aikaa he olivat kiinnostuneempia Northumbriasta. He saivat Yorkin haltuunsa, siirtyivät etelään Merciaan ja leiriytyivät talveksi Nottinghamiin.

Sillä välin kuningas Ethelbert kuoli vuoden 866 alussa. Tähän mennessä kaikki veljekset olivat olleet lapsettomia, joten perintöoikeus siirtyi veljeltä toiselle. Neljäs veli oli Ethelred. Hänestä tuli kuningas vuonna 866. Tällöin Alfred sai arvonimen Secundarius (latinaksi sekundaarinen). Se tarkoitti käytännössä sitä, että hänelle annettiin kuninkaallinen valta osassa kuningaskuntaa tai rajoitettu yhteinen valta koko kuningaskunnassa. Vuonna 868 Mercian kuningas Burgred pyysi kuningas Ethelrediltä ja Alfredilta apua tanskalaisia (viikinkejä) vastaan. Heidän joukkonsa eivät kuitenkaan pystyneet yhdessä kukistamaan tanskalaisia. Vuoteen 871 mennessä mertialaiset ja itäenglantilaiset oli lyöty. Ainoastaan Wessex pystyi kokoamaan armeijan viikinkejä vastaan. Samana vuonna suuri tanskalainen armeija hyökkäsi Wessexiin. Monien taistelujen jälkeen anglosaksit pystyivät hidastamaan tanskalaisten etenemistä. Ethelred kuoli. Hän jätti jälkeensä nuoren pojan nimeltä Ethelwald, joka myöhemmin kapinoi Edvard Vanhempaa vastaan.

Wessexin kuningas

Alfredista tuli kuningas tämän konfliktin keskellä. Ennen vuoden loppua hän onnistui kuitenkin saamaan aikaan rauhan, luultavasti maksamalla rahasumman hyökkääjille.

Alfred ansaitsi nimen "Suuri" puolustamalla kuningaskuntaa viikinkien hyökkäyksiltä. Alfred oli oppinut ja edisti koulutusta kuningaskunnassa sekä paransi oikeusjärjestelmää.

Anglosaksien kuningas

Yhdeksännen vuosisadan lopulla Englannin neljä itsenäistä kuningaskuntaa oli supistunut yhdeksi. Wessex oli ainoa jäljellä oleva kuningaskunta, jota viikingit eivät tuhonneet. Noin vuodesta 886 alkaen Alfred väitti olevansa koko Englannin kuningas. Poikkeuksena olivat ne Englannin osat, jotka olivat Tanskan vallan alla. Tämä oli alku Englannin yhdistämiselle yhden kuninkaan alaisuuteen. Monien mielestä Alfred oli Englannin ensimmäinen kuningas. Hän ei kuitenkaan teknisesti hallinnut koko Englantia. Tämä ero annettiin Athelstanille (hallitsi 924-939). Kuningas Ethelstan oli Alfredin vanhin pojanpoika.

Alfred solmi avioliiton 880-luvulla Mercian kanssa, joka oli edelleen voimakas kuningaskunta.Hänen tyttärensä Æthelflæd meni naimisiin Mercian kuninkaan Æthelredin kanssa. Hänen kuolemansa jälkeen Ethelflaeda hallitsi Mercian kuningattarena.

Vuoteen 890 mennessä Alfred oli asettanut lukutaidon kansan keskuudessa etusijalle. Viikinkien hyökkäykset jatkuivat, ja Alfred kehotti edelleen kansaansa jatkamaan taistelua ja olemaan luovuttamatta. Alfred kuoli vuonna 899. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Edward vanhempi, joka kruunattiin Pyhäinpäivänä (8. kesäkuuta) vuonna 900.

Perhe

Vuonna 868 Alfred meni naimisiin Ealhswithin kanssa, joka oli Ethelredin, sukunimeltään Mucill, Gainasien Ealdormanin tytär. He saivat yhdessä useita lapsia:

• Edward vanhempi (noin 872-925). Seurasi isäänsä. Hänen poikaansa Athelstania pidetään Englannin ensimmäisenä kuninkaana.
• Ethelweard (n. 880-922).
• Ethelflaeda (kuoli 919), Mercian lady, avioitui Mercian lordi Ethelredin kanssa.
• Elgiva (Ethelgiva), Shaftesburyn abbedissa.
• Elftryth, avioitui Flanderin kreivin Baldwin II:n kanssa.
• Edmund (kuoli nuorena).