Bermudan lautta
Bermuda-takilaituri, jota kutsutaan myös Marconi-takilaituriksi, on keula- ja perätakilaituri, jossa käytetään kolmionmuotoista suurpurjeen runkoa. Purje on yleensä kiinnitetty puomiin sen jalustassa. Siitä on useita muunnelmia. Tuulen fysiikasta johtuen bermudalaiturien korkeat ohuet purjeet tuottavat tuuleen purjehtiessaan enemmän voimaa kuin muut purjehdustyypit. Siksi se on niin suosittu takilalaite nykyaikaisissa purjeveneissä. Sitä kutsuttiin Marconi-takilaksi keksijä Guglielmo Marconin mukaan, koska sen mastotukijärjestelmä muistutti varhaisia langattomia mastoja. Bermuda-takilan nimi oli kuitenkin käytössä jo kaksi vuosisataa aikaisemmin. Se on peräisin 1600-luvun lopulta, kun eurooppalaiset merimiehet huomasivat, miten hyvin Bermudan pienet sloopit toimivat.
Tyypillinen Bermuda-takiloitu slooppi
Historia
Se kehitettiin Bermudalla 1600-luvulla. Se perustui lampaanlihan purjeeseen. Bermudan saaria ympäröivät voimakkaat puuskittaiset tuulet tekivät vesillä purjehtimisesta vaikeaa. Vallitsevat tuulet tulivat lännestä, joka oli linjassa saarten kanssa. Lisäksi saarten ympärillä olevien riuttojen määrä vaati varovaisuutta. Useimmat muut purjehdusmallit eivät ottaneet huomioon näitä ongelmia.
Yleisesti uskotaan, että ensimmäinen näistä malleista oli 1600-luvulla hollantilaissyntyisen bermudalaisen rakentama keula- ja perälautta. Hänen nimeään ei muisteta, mutta hän on saattanut nähdä maurilaiset lateen-takilat, joita käytettiin laajalti silloin, kun Espanja hallitsi Hollantia. Hollantilaiset muokkasivat varhaisia lateen-takiloita muuttamalla telakat kulmikkaiksi mastoiksi. Tätä mallia kutsuttiin hollanniksi nimellä bezaanjacht (englanniksi se tarkoitti "leg of mutton"). 1800-luvulle tultaessa malli oli kehittynyt niin, että siinä käytettiin korkeita kolmionmuotoisia purjeita ja puomia. Rungoissa käytettiin myös Bermudan setripuuta, joka on paljon kevyempää kuin tammi. Tämä teki bermudapurjeveneistä erittäin nopeita ja helposti ohjattavia. Ne pystyivät kulkemaan helposti tuuleen päin ja olivat erityisen nopeita myötätuulessa. Hyvin pian niillä alettiin ajaa kilpaa.
Vuoden 1922 kanootti, jossa on haravoitu leg-o-mutton-purje, joka sekoitetaan usein lateen-takilankaan.
Nimetty Marconin mukaan
Nimi Marconi-telakka tuli vuonna 1899 New Yorkissa järjestetystä America's Cup -purjehduskilpailusta. Guglielmo Marconi esitteli uutta langatonta radiota raportoimalla kilpailusta. Bermudalaisten laivojen mastot tukikaapeleineen näyttivät Marconin radion langattomalta mastolta. Tästä syystä niitä alettiin kutsua Marconin takiloiksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Bermudan lautta?
A: Bermuda-takilaituri on eräänlainen keula- ja peräpurje-takilaituri, jossa käytetään kolmionmuotoista suurpurjetta ja joka on yleensä kiinnitetty puomiin sen jalassa.
K: Miksi bermudapurjeissa on enemmän voimaa purjehtiessaan tuuleen päin kuin muissa purjeissa?
V: Tuulen fysiikasta johtuen bermudalaivojen korkeat ja ohuet purjeet tuottavat tuuleen purjehtiessaan enemmän voimaa kuin muut purjehdustyypit.
K: Miksi Bermudatakila on suosittu takila nykyaikaisissa purjeveneissä?
V: Bermudapurje on nykyaikaisissa purjeveneissä niin suosittu, koska se tuottaa enemmän tehoa purjehdittaessa tuuleen.
K: Mikä on "Marconi-takilan" nimen historia?
V: Marconi-takila on nimetty keksijä Guglielmo Marconin mukaan, koska sen mastotukijärjestelmä muistutti varhaisia langattomia mastoja.
K: Milloin nimitystä "Bermuda rig" käytettiin ensimmäisen kerran?
V: Nimi Bermuda rig oli käytössä kaksi vuosisataa aikaisemmin kuin Marconi rig, ja se on peräisin 1600-luvun lopulta, kun eurooppalaiset purjehtijat huomasivat, miten hyvin Bermudan pienet sloopit toimivat.
K: Mikä tekee Bermuda-takilan kolmionmuotoisesta suurpurjeesta ainutlaatuisen?
V: Bermudapurjeen kolmionmuotoinen suurpurje erottaa sen muista keula- ja akselipurjeista.
K: Miten Bermuda-takilan purje yleensä kiinnitetään veneeseen?
V: Bermuda-takilan purje kiinnitetään yleensä puomiin sen jalustassa.
