Roomalaiset numerot: merkinnät, historia ja nykyaikainen käyttö

Opi roomalaisten numeroiden merkinnät, historia ja nykyaikainen käyttö — symbolit, kellotaulut, säännöt ja mielenkiintoiset esimerkit helposti ymmärrettynä.

Roomalaiset numerot ovat antiikin Roomassa käytetty numerojärjestelmä. Tässä järjestelmässä käytetään latinalaisen aakkoston kirjaimia lukuina. Nykykäytössä järjestelmässä esiintyy etenkin seitsemän perussymbolia, joiden arvot ovat:

• I = 1
• V = 5
• X = 10
• L = 50
• C = 100
• D = 500
• M = 1000

Perussäännöt

Roomalaisia numeroita muodostetaan sijoittamalla symboleja peräkkäin. Perussäännöt ovat lyhyesti:

• Kun pienempi tai samanarvoinen symboli seuraa suurempaa, arvot lasketaan yhteen (esim. VI = 5 + 1 = 6, XIII = 10 + 3 = 13).
• Sama symboli voi toistua enintään kolme kertaa peräkkäin (III = 3, mutta 4 ei kirjoiteta IIII yleisessä sääntömuodossa).
• Vähentelevä (subtraktiivinen) merkintä: pienempi symboli voidaan sijoittaa suuremman eteen ilmaisemaan erotusta, mutta vain tietyin parin: I voi tulla ennen V ja X (esim. IV = 4, IX = 9); X ennen L ja C (XL = 40, XC = 90); C ennen D ja M (CD = 400, CM = 900).
• Subtraktiivista sääntöä ei yleensä sovelleta muihin yhdistelmiin (esim. IL ei ole hyväksytty muoto 49).

Esimerkkejä

• 4 = IV (kellotauluissa usein myös IIII)
• 9 = IX
• 40 = XL, 90 = XC
• 400 = CD, 900 = CM
• 1984 = MCMLXXXIV (1000 + 900 + 80 + 4)

Historia

Eurooppalaiset käyttivät roomalaisia numeroita vielä Rooman valtakunnan tuhon jälkeenkin. Keskiajalla merkintätavat vaihtelivat: käytössä oli sekä additiivisia että subtraktiivisia muotoja ja paikallisia eroja. 1300-luvulta lähtien eurooppalaiset alkoivat yhä laajemmin korvata roomalaiset numerot arabialaisilla numeroilla, koska arabialaiset numerot sopivat paremmin laskemiseen ja desimaalijärjestelmään. Roomalaiset numerot säilyivät kuitenkin käytössä erityistapauksissa ja seremoniallisissa yhteyksissä.

Nykyaikainen käyttö

Ihmiset käyttävät roomalaisia numeroita vielä tänäkin päivänä monissa yhteyksissä, joissa halutaan korostaa perinteisyyttä, hierarkiaa tai selkeyttä. Tavallisia käyttötapoja ovat:

• Kellotaulut ja kellot; esimerkiksi Big Benin kellossa tunnit 1–12 esitetään perinteisesti:

I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XI, XII

• Monarkkien ja paavien järjestyslukujen osoittaminen (esim. Kaarle XVI Kustaa tai Paavi Franciscus I)
• Kirjasarjojen tai tapahtumien numerointi (luvut, jaksot, osat, vuosittaiset tapahtumat kuten Olympialaiset)
• Elokuvien ja teosten jatko-osien numerointi (esim. Rocky II)
• Rakennusten peruskiven vuosiluvut tai monumenttien jälkirivit, joissa halutaan säilyttää arvokas ilme
• Otsikot ja kohtien numerointi virallisissa teksteissä tai luetteloissa

Erityishuomioita

• Roomalaisissa järjestelmissä ei ole nollan käsitettä samalla tavalla kuin desimaalijärjestelmässä; antiikin roomalaiset eivät käyttäneet merkkiä nollalle
• Suurten lukujen merkitsemiseen käytettiin historiallisesti viivoja (vinkulumi, overline) symbolien yli, jolloin kyseisen symbolin arvo kerrottiin tuhannella (esim. V̄ = 5000). Nykyään tällaisia merkintöjä nähdään harvoin.
• Kellotauluissa näkyvä IIII muoto on perinteinen ja visuaalisesti tasapainoisempi vaihtoehto, vaikka klassinen sääntö suosii IV.
• On olemassa historiallisia ja paikallisia poikkeuksia sekä variaatioita; kansainvälisessä ja teknisessä käytössä arabialaiset numerot ovat käytännössä vallitsevat.

Yhteenvetona: roomalaiset numerot ovat yksinkertainen, epäsuora numerojärjestelmä, jossa yhdistellään muutamaa perustunnusta. Ne eivät sovellu helposti laskemiseen, mutta toimivat hyvin tunnisteina, seremoniallisissa merkinnöissä ja tilanteissa, joissa halutaan säilyttää perinteinen tai virallinen ilme.

Erityisarvot

Zero

Numerolla nolla ei ole omaa roomalaista numeroa. Noin vuonna 725 Bede tai joku hänen kollegoistaan käytti kirjainta N, joka on lyhenne (lyhennelmä) sanasta nihil (latinankielinen sana "ei mitään").

Murtoluvut

Myös roomalaiset käyttivät murtolukuja. Murtolukujen yleisin perusta oli 1/12, jota latinaksi kutsutaan uncia (unssiksi).

Fraktio	Numerot	Nimi (nominatiivi ja genetiivi)	Merkitys
1/12	-	Uncia, unciae	"Unssia"
2/12 = 1/6	-- tai :	Sextans, sextantis	"Kuudes"
3/12 = 1/4	--- tai ∴	Quadrans, quadrantis	"Neljännes"
4/12 = 1/3	---- tai ∷	Triens, trientis	"Kolmas"
5/12	----- tai ⁙	Quincunx, quincuncis	"Viisi unssia" (quinque unciae → quincunx)
6/12 = 1/2	S	Semis, semissis	"Puolet"
7/12	S-	Septunx, septuncis	"Seitsemän unssia" (septem unciae → septunx)
8/12 = 2/3	S-- tai S:	Bes, bessis	"kahdesti" (kuten "kahdesti kolmas")
9/12 = 3/4	S--- tai S∴	Dodrans, dodrantis tai nonuncium, nonuncii	"Neljännes vähemmän" (de-quadrans → dodrans) tai "yhdeksäs unssia" (nona uncia → nonuncium).
10/12 = 5/6	S---- tai S∷	Dextans, dextantis tai decunx, decuncis	"Vähemmän kuudesosa" (de-sextans → dextans) tai "kymmenen unssia" (decem unciae → decunx).
11/12	S----- tai S⁙	Deunx, deuncis	"Vähemmän unssia" (de-uncia → deunx)
12/12 = 1	I	As, assis	"Yksikkö"

Suuret luvut

Suurille luvuille, joita ei voida esittää I:llä, V:llä, X:llä, L:llä, C:llä, D:llä ja M:llä, on kehitetty useita lukujärjestelmiä.

Apostrophus

Yksi näistä järjestelmistä on apostrofinen, jossa D kirjoitetaan IƆ (500) ja M kirjoitetaan CIƆ (1 000). Tässä järjestelmässä ylimääräinen Ɔ tarkoittaa 500:aa, ja useita ylimääräisiä Ɔ:itä käytetään tarkoittamaan 5 000:aa, 50 000:aa jne.

Numerot	IƆ	CIƆ	CIƆƆ	IƆƆ	CCIƆƆ	CCIƆƆƆƆ	CCIƆƆƆƆƆƆ	IƆƆƆƆ	CCCIƆƆƆƆ	CCCIƆƆƆƆƆƆ	CCCIƆƆƆƆƆƆƆ	CCCIƆƆƆƆƆƆƆƆƆ
Arvo	500	1,000	1,500	5,000	10,000	10,500	15,000	50,000	100,000	100,500	105,000	150,000

Vinculum

Toinen järjestelmä on vinculum, jossa V, X, L, C, D ja M kerrotaan 1 000:lla lisäämällä yliviiva.

Numerot	V	X	L	C	D	M
Arvo	5,000	10,000	50,000	100,000	500,000	1,000,000

Puolikolikko (S).

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on antiikin Rooman käyttämä numerojärjestelmä?

K: Mitä kirjaimia roomalaisessa numerojärjestelmässä käytetään?

K: Käytettiinkö eurooppalaisissa roomalaisia numeroita vielä Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen?

K: Milloin eurooppalaiset korvasivat roomalaiset numerot arabialaisilla numeroilla?

Kysymys: Missä roomalaisia numeroita näkee joskus nykyään?

K: Miten Big Benin kellossa kirjoitetaan tunnit 1-12?

K: Miten numerot IV ja IX luetaan Big Benin kellossa?

Hae kirjaimella