Roomalaiset numerot
Roomalaiset numerot ovat antiikin Roomassa käytetty numerojärjestelmä. Tässä järjestelmässä käytetään latinalaisen aakkoston kirjaimia. Tällä hetkellä siinä käytetään seitsemää symbolia:
Eurooppalaiset käyttivät roomalaisia numeroita vielä Rooman valtakunnan tuhon jälkeenkin. 1300-luvulta lähtien eurooppalaiset korvasivat roomalaiset numerot arabialaisilla numeroilla. Ihmiset käyttävät kuitenkin roomalaisia numeroita vielä tänäkin päivänä.
Yksi paikka, jossa niitä joskus nähdään, on kellotauluissa. Esimerkiksi Big Benin kellossa tunnit 1-12 on kirjoitettu seuraavasti:
I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XI, XII, XI, XII
IV ja IX voidaan lukea "yksi vähemmän kuin 5" (4) ja "yksi vähemmän kuin 10" (9). Useimmissa roomalaisissa kellotauluissa 4 kirjoitetaan kuitenkin IIII.
Subtraktion sääntö
On olemassa yksinkertainen sääntö, jonka mukaan aina kun sama symboli kirjoitetaan neljä kertaa, se korvataan vähentämällä se seuraavaksi korkeammasta luvusta (5,50,50,500). Näin IV kirjoitetaan IIII:n sijasta (4), XL XXXX:n sijasta (40) jne. Sitä on käytetty noin keskiajalta lähtien. Yleensä vähennetään vain yksi luku, ei kahta. Niinpä 18 on yleensä XVIII eikä IIXXXX. Lisäksi vähennyslaskusääntö pätee vain symboliin, joka on järjestyksessä heti edellään. Tämä tarkoittaa, että 99 kirjoitetaan XCIX eikä IC.
Erityisarvot
Zero
Numerolla nolla ei ole omaa roomalaista numeroa. Noin vuonna 725 Bede tai joku hänen kollegoistaan käytti kirjainta N, joka on lyhenne (lyhennelmä) sanasta nihil (latinankielinen sana "ei mitään").
Murtoluvut
Myös roomalaiset käyttivät murtolukuja. Murtolukujen yleisin perusta oli 1/12, jota latinaksi kutsutaan uncia (unssiksi).
| Fraktio | Numerot | Nimi (nominatiivi ja genetiivi) | Merkitys |
| 1/12 | - | Uncia, unciae | "Unssia" |
| 2/12 = 1/6 | -- tai : | Sextans, sextantis | "Kuudes" |
| 3/12 = 1/4 | --- tai ∴ | Quadrans, quadrantis | "Neljännes" |
| 4/12 = 1/3 | ---- tai ∷ | Triens, trientis | "Kolmas" |
| 5/12 | ----- tai ⁙ | Quincunx, quincuncis | "Viisi unssia" (quinque unciae → quincunx) |
| 6/12 = 1/2 | S | Semis, semissis | "Puolet" |
| 7/12 | S- | Septunx, septuncis | "Seitsemän unssia" (septem unciae → septunx) |
| 8/12 = 2/3 | S-- tai S: | Bes, bessis | "kahdesti" (kuten "kahdesti kolmas") |
| 9/12 = 3/4 | S--- tai S∴ | Dodrans, dodrantis | "Neljännes vähemmän" (de-quadrans → dodrans) |
| 10/12 = 5/6 | S---- tai S∷ | Dextans, dextantis | "Vähemmän kuudesosa" (de-sextans → dextans) |
| 11/12 | S----- tai S⁙ | Deunx, deuncis | "Vähemmän unssia" (de-uncia → deunx) |
| 12/12 = 1 | I | As, assis | "Yksikkö" |
Suuret luvut
Suurille luvuille, joita ei voida esittää I:llä, V:llä, X:llä, L:llä, C:llä, D:llä ja M:llä, on kehitetty useita lukujärjestelmiä.
Apostrophus
Yksi näistä järjestelmistä on apostrofinen, jossa D kirjoitetaan IƆ (500) ja M kirjoitetaan CIƆ (1 000). Tässä järjestelmässä ylimääräinen Ɔ tarkoittaa 500:aa, ja useita ylimääräisiä Ɔ:itä käytetään tarkoittamaan 5 000:aa, 50 000:aa jne.
| Numerot | IƆ | CIƆ | CIƆƆ | IƆƆ | CCIƆƆ | CCIƆƆƆƆ | CCIƆƆƆƆƆƆ | IƆƆƆƆ | CCCIƆƆƆƆ | CCCIƆƆƆƆƆƆ | CCCIƆƆƆƆƆƆƆ | CCCIƆƆƆƆƆƆƆƆƆ |
| Arvo | 500 | 1,000 | 1,500 | 5,000 | 10,000 | 10,500 | 15,000 | 50,000 | 100,000 | 100,500 | 105,000 | 150,000 |
Vinculum
Toinen järjestelmä on vinculum, jossa V, X, L, C, D ja M kerrotaan 1 000:lla lisäämällä yliviiva.
| Numerot | V | X | L | C | D | M |
| Arvo | 5,000 | 10,000 | 50,000 | 100,000 | 500,000 | 1,000,000 |
Puolikolikko (S).
Käyttö
- Baltiassa ja Venäjällä viikonpäivät kirjoitetaan usein roomalaisina numeroina, jolloin I on maanantai.
- Kun päivämääriä kirjoitetaan käsin, kuukausi kirjoitetaan joskus roomalaisella numerolla, erityisesti päivämäärissä, jotka on kirjoitettu päivä-kuukausi-vuosi -järjestyksessä. Esimerkiksi: 26.XI.2014 tai XI.26.2014 = 26. marraskuuta 2014.
- Kun elokuvia tai kirjoja julkaistaan, julkaisuvuosi tai tekijänoikeusvuosi voidaan merkitä roomalaisin numeroin.
- Kun ihmiset kirjoittavat monarkeista tai paaveista, patriarkoista tai muista johtavista henkilöistä, heidät lasketaan joskus roomalaisilla numeroilla, esim. kuningatar Elisabet II (Englanti), paavi Johannes Paavali II, paavi Benedictus XVI, patriarkka Alexius II (Venäjän ortodoksinen kirkko).
- Ranskassa trimesterit lasketaan joskus roomalaisin numeroin.
- Puolassa roomalaisia numeroita käytetään osoittamaan kuukautta päivämäärissä ja lyhyenä tavana kirjoittaa järjestyslukuja (esim. VI on 6.).
- Unicodessa on koodilohko nimeltä Number Forms, joka sisältää myös roomalaisten numeroiden esityksiä, paikoissa U+2160-U+2188.
Kirjoita vuotta
Luku on hyvin helppo kirjoittaa roomalaisina numeroina. Yksinkertaisesti vähennä numerosta suurin mahdollinen roomalainen numero niin monta kertaa kuin mahdollista. Tämä järjestelmä johtaa kelvolliseen roomalaiseen numeroon, mutta siinä ei oteta huomioon vähennyssääntöä.
| 1 × 1000 | + | 1 × 500 | + | 4 × 100 | + | 1 × 50 | + | 3 × 10 | + | 4 × 1 | = | 1984 |
| M | + | D | + | CCCC | + | L | + | XXX | + | IIII | = | MDCCCCLXXXIIII |
Luvun saaminen numerosta on yhtä yksinkertaista lisäämällä symbolien arvot.
Yleensä arvoja 5, 50, 500, ... ei vähennetä. Sama luku, jossa käytetään vähennyssääntöä:
| 1 × 1000 | + | (-1 × 100 + 1 × 1000) | + | 1 × 50 | + | 3 × 10 | + | (-1 × 1 + 1 × 5) | = | 1984 |
| M | + | CM | + | L | + | XXX | + | IV | = | MCMLXXXIV |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on antiikin Rooman käyttämä numerojärjestelmä?
V: Roomalaiset numerot.
K: Mitä kirjaimia roomalaisessa numerojärjestelmässä käytetään?
V: Latinalaisen aakkoston kirjaimia.
K: Käytettiinkö eurooppalaisissa roomalaisia numeroita vielä Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen?
V: Kyllä, he käyttivät.
K: Milloin eurooppalaiset korvasivat roomalaiset numerot arabialaisilla numeroilla?
V: 1300-luvulta alkaen.
Kysymys: Missä roomalaisia numeroita näkee joskus nykyään?
V: Kellotauluissa.
K: Miten Big Benin kellossa kirjoitetaan tunnit 1-12?
V: I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XI, XII.
K: Miten numerot IV ja IX luetaan Big Benin kellossa?
V: "Yksi vähemmän kuin 5" (4) ja "yksi vähemmän kuin 10" (9).
