Vuosi 1613 — tapahtumat, kalenteri ja merkittävät henkilöt

Vuosi 1613 — kattava ja kiinnostava katsaus vuoden tapahtumiin, kalenteriin sekä merkittäviin henkilöihin. Löydä historialliset käänteet, päivämäärät ja taustatarinat yhdellä sivulla.

Vuosi 1613 (MDCXIII) oli gregoriaanisen kalenterin tiistaina alkava yhteinen vuosi (linkki näyttää koko kalenterin) ja 10 päivää hitaamman juliaanisen kalenterin perjantaina alkava yhteinen vuosi.

Kalenteri

Vuonna 1613 gregoriaaninen ja juliaaninen kalenteri erosivat toisistaan kymmenellä päivällä. Gregorian kalenterin korjaus, joka otettiin käyttöön eri maissa eri aikoina vuodesta 1582 alkaen, poisti kymmenen päivää juliaanisesta laskutavasta. Monet ortodoksiset ja protestanttiset maat käyttivät tuolloin yhä juliaanista kalenteria; Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja seurasi Ruotsin kalenterikäytäntöjä, eli juliaanista kalenteria. Ruotsi ja sen alueet siirtyivät gregoriaaniseen kalenteriin vasta myöhemmin (vuonna 1753).

Tapahtumat maailmalla

• Knärredin rauha (Knärredin rauha) solmittiin tammikuussa 1613, mikä päätti Kalmarin sodan (1611–1613) Tanskan–Norjan ja Ruotsin välillä. Rauhassa muun muassa sovittiin linnoitusten ja lunnaiden asioista, ja se vaikutti Pohjoismaiden valtatasapainoon.
• Romanovien valtakauden alku: maaliskuussa 1613 Zemskij sobor (venäläinen säätykokous) valitsi Michail I Romanovin Venäjän tsaariksi, mikä merkitsi Time of Troubles -kauden päättymistä ja Romanovien dynastian alkamista Venäjällä.
• Globe-teatterin palo Lontoossa: 29. kesäkuuta 1613 Globe-teatterin katto syttyi tuleen esityksen aikana (näytelmänä oli ilmeisesti Shakespeareen liitetty Henry VIII), ja teatteri tuhoutui pääosin palossa.
• Pocahontasin vangitseminen: Keski-nuorella 1600-luvulla Pohjois-Amerikassa, englantilaisupseeri Samuel Argall vangitsi intiaaninaisen Pocahontasin vuonna 1613 Virginiassa. Tapahtuma vaikutti myöhempiin suhteisiin alkuperäisväestön ja englantilaissiirtolaisten välillä.
• Tiede ja tutkimus: Galileo Galilei julkaisi havaintojaan ja kirjoituksiaan auringonpilkuista ja niiden liikkeistä, mikä oli osa 1600-luvun alkupuolen tähtitieteen keskusteluja ja havaintoja.

Suomi ja Ruotsi

Suomi kuului vuonna 1613 Ruotsin valtakuntaan. Kalmarin sodan päättyminen vaikutti myös Suomenlahden alueen turvallisuustilanteeseen ja kauppareitteihin. Rauhan myötä Ruotsi joutui maksamaan niin kutsutut Älvsborgin lunnaat Tanskalle, mikä rasitti valtakunnan taloutta ja vaikutti verotukseen ja sotatalouteen seuraavina vuosina.

Tieteestä, kulttuurista ja taloudesta

• Galileon havainnot auringonpilkuista ja niihin liittyvät julkaisut osallistuivat 1600-luvun tähtitieteelliseen vallankumoukseen.
• Englannin näytelmäelämä oli aktiivista, vaikka Globe-teatterin palo oli suuri isku näyttämökulttuurille Lontoossa.
• Kaupankäynti ja siirtomaatoiminta Euroopan valtioiden välillä jatkuivat; siirtosiirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan eteni 1600-luvun alun siirtokuntien kautta.

Merkittävät henkilöt, jotka vaikuttivat vuonna 1613

• Gustav II Adolf – Ruotsin kuningas, jonka hallituskausi oli käynnissä ja joka myöhemmin vahvisti Ruotsin asemaa Euroopassa.
• Michail I Romanov – valittiin Venäjän tsaariksi 1613; Romanovien hallitsijasuku vaikutti Venäjään yli kolme vuosisataa.
• Christian IV – Tanskan ja Norjan kuningas, joka oli osapuolena Pohjoismaiden konflikteissa ja politiikassa tuona aikana.
• Jakob I (James I) – Englannin ja Skotlannin kuningas, jonka alaisuudessa esimerkiksi näytelmäelämä kukoisti ja joka oli aikakauden merkittävä valtiomies.
• Galileo Galilei – tähtitieteen ja luonnontieteen tutkija, jonka havainnot vaikuttivat uusia käsityksiä tukeviin julkaisuisiin.

Lisätietoja

Vuosi 1613 sijoittui 1600-luvun alkuun, ajanjaksolle jonka leimaavat uskonnolliset ja valtapoliittiset konfliktit Euroopassa, siirtomaapolitiikka ja luonnontieteiden varhaiset läpimurrot. Useat vuoden tapahtumista ennakoivat myöhempiä laajempia muutoksia Euroopan ja Venäjän poliittisessa kartassa.

Hae kirjaimella